Pohjolan ja Atlantin ylirajainen historia

Kalle Kananojan ja Lauri Tähtisen toimittama teos esittää tapaustutkimusten avulla Pohjolan valtioiden pitkän ja monimuotoisen vuorovaikutuksen Atlantin alueen kanssa. Samalla teos tuo esiin ylirajaisuuden merkitystä historiantutkimuksessa.

Kananoja Kalle, Tähtinen Lauri : Pohjola, Atlantti, maailma. Ylirajaisen vuorovaikutuksen historiaa 1600-1900 luvuilla . SKS, 2018. 314 sivua. ISBN 9789522229151.

Varhaismoderni Atlantti on perinteisesti ollut suurten merivaltojen taistelutanner, jossa kolonialismi ja orjakauppa näyttelevät pääosaa. Suomalaisten historiantutkijoiden tekemä kokoomateos Pohjola, Atlantti, maailma pyrkii liittämään pienet pohjoiset maat mukaan tähän Atlantin suureen peliin luomalla monipuolisten tapaustutkimusten avulla syvemmän kuvan Atlantin ja Pohjolan vuorovaikutuksesta.

Skandinaavien ja suomalaisten siirtolaisuudesta merten taakse on kirjoitettu paljon ja tuskin Tanskan ja Ruotsin siirtomaaseikkailutkaan kenellekään täysin tuntemattomia ovat. Teoksen anti ei olekaan näiden tuttujen aiheiden yksityiskohtaisemmassa kuvauksessa vaan ylirajaisessa näkökulmassa, joka pyrkii tuomaan kansallista historiankirjoitusta monipuolisemman kuvan eri toimijoista ja tiloista. Lisäksi teoksen tapaustutkimukset tuovat esiin monia vähemmän tunnettuja pohjolan ja Atlantin vuorovaikutuksen teemoja, kuten kasvi- ja eläintieteellinen tutkimus, esineiden liike sekä aatteiden ylirajainen kehitys.

Fritz Melbye: Parti fra Skt. Thomas havn i Charlotte Amalie, 1851-53. Museet for Søfart, Helsingör. (Wikimedia Commons)

Kokoelman toimittaneiden Kalle Kananojan ja Lauri Tähtisen mukaan varhaismoderni Atlantti ja Pohjola olivat lähtökohtaisesti ylirajaisia tiloja. Tämä antaa kuitenkin tarpeettoman vaatimattoman kuvan kirjan sisällöstä. Toimijoiden ja tilojen ylirajaisuus ei ehkä ole enää itsessään tutkimustulos, sillä se on muuttunut jonkinlaiseksi itsestäänselvyydeksi historiantutkimuksessa. Tämä näkyy onneksi kirjan tapaustutkimuksissa, jotka eivät pelkästään pyri osoittamaan eri toimijoiden ylirajaisuutta, vaan pohtivat sen merkitystä, rajoitteita ja erilaisia ilmenemismuotoja. Tämä monipuolisuus on eittämättä artikkelikokoelman suurin vahvuus. Tapaustutkimukset pureutuvat kaupankäyntiin, yrittäjyyteen, ideoiden muodostumiseen, tieteelliseen tutkimukseen, identiteettien rakentumiseen ja esineiden liikkeeseen.

Monipuolisten aiheiden lisäksi tutkimukset tuovat paikoitellen piristävästi esiin ylirajaisuuden vaihtelevan merkityksen. Esimerkiksi Victor Wilsonin tutkimuksessa Saint-Barthelemyn ruotsalainen vapaasatama kuvataan yhtäältä merkittävänä kauppasaartojen kiertäjien satamana Karibialla, toisaalta Ruotsin valtiolle ja ruotsalaisille varsin merkityksettömänä siirtomaana. Myös Leila Koivusen tutkimuksessa tulee esiin Suomen ja Kongon aktiivinen vuorovaikutus esineiden keräilyssä, mutta lopulta nämä esineet ajautuvat Kansallismuseon varastoon pois suomalaisten historiasta. Koivusen esineitä käsittelevä tutkimus sekä Laura Hollstenin eläinten toimijuutta pohtiva artikkeli tuovat myös piristävää vaihtelua pääasiassa ihmisten toimintaa käsitteleviin tutkimuksiin.

Kuva teoksesta: Kalm, Pehr. Travels into North America: Containing Its Natural History, and a Circumstantial Account of Its Plantations and Agriculture in General; with the Civil, Ecclesiastical and Commercial State of the Country, the Manners of the Inhabitants, and Several Curious and Important Remarks on Various Subjects. London: Printed for T. Lowndes, 1772.

Myös teoksen muut tapaustutkimukset tarjoavat mielenkiintoisia esimerkkejä Pohjolan ja Atlantin vuorovaikutuksesta ja parhaimmillaan myös hyviä analyyseja ylirajaisuuden merkityksistä. Vaikka artikkelit sortuvat paikoitellen turhan seikkaperäiseen kronologiseen kuvailuun, joka saattaa puuduttaa yleisemmistä teemoista kiinnostuneen lukijan, teos on kokonaisuudessaan hyvin kirjoitettu ja varsin miellyttävää luettavaa.

Kokoelma kuuluu mitä ilmeisimmin Atlantin historian ja globaalihistorian tutkimusperinteisiin, joita Kalle Kananoja ja Lauri Tähtinen esittelevät johdannossa. Johdanto on varsin kattava ja sen kautta aiheeseen perehtymätönkin saa otteen näistä verrattain uusista tutkimusperinteistä. Ansioksi voidaan lukea myös se, että Atlanttia tutkimuskohteena ei oteta annettuna, vaan sen merkitystä historiantutkimuksellisena kokonaisuutena pohditaan ja verrataan esimerkiksi globaalihistoriaan.

Onko Atlantin tutkimus hyvä tapa ottaa huomioon sitä ympäröivien kansojen ylirajainen historia vai onko se vain kapea näkökulma lähtökohtaisesti ylirajaiseen maailmaan? Tämä Atlantin historian problematisointi on siinä mielessä onnistunut, että se saa lukijan todella epäilemään moisen kokonaisuuden tutkimisen mielekkyyttä. Sitä suurempi on kuitenkin hämmennys, kun tästä problematisoinnista huolimatta Pohjolan Atlantti todetaan mielekkääksi tutkimuskohteeksi ilman suurempia perusteluita. Myös globaalihistoria vaikuttaa jäävän pois tässä vaiheessa, mikä herättää kysymyksen teoksen nimestä. Itselleni jäi lopulta hieman epäselväksi, millä tavalla maailma liittyy teoksen teemaan tai tapaustutkimusten aiheisiin. Näin ollen lukija siirtyy johdannon jälkeen tapaustutkimuksiin hieman sekavassa mielentilassa, vaikka aluksi luulikin päässeensä perille Atlantin historian keskeisistä kysymyksistä.

Kokonaisuutena teos on kuitenkin oivallinen tutkimus ylirajaisesta vuorovaikutuksesta erityisesti monipuolisuutensa ansiosta. Ainoastaan kattavampaa pohdintaa esineiden, teknologian ja muun ei-inhimillisen merkityksistä jää kaipaamaan. Nämä ovat historiatutkimuksen alalla nousevia suuntauksia sekä keskeisiä ylirajaisuuden ja liikkeen historiallisessa tarkastelussa. Tämän puutteen paikkaaminen ei kuitenkaan mitä ilmeisimmin ole ollut teoksen toimittajien käsissä. Kuten johdannossa todetaan, esimerkiksi kulutushyödykkeiden leviäminen on ollut merkittävässä osassa Atlanttista vuorovaikutusta ja tämän kaltaista tutkimusta tarvittaisiin lisää. Toisaalta perinteisempiä historiantutkimuksen teemoja ei ole syytä väheksyä ja teoksen tapaustutkimukset tuovat esiin mielenkiintoisia henkilöitä, jotka valottavat yksittäisten ihmisten toimintaa varhaismodernilla Atlantilla. Teosta voi näin ollen suositella kaikille Atlantista, Pohjolasta tai ylirajaisuudesta kiinnostuneille lukijoille.

 

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *