Uskontoteologian tuulia

Uskontoteologia on kasvava teologian ala, joka saa elinvoimansa länsimaissa alati kasvavista siirtolaistaustaisista, ei-kristillisistä uskonnollisista yhteisöistä sekä kirkkojen ja teologien kohtaamisesta näiden kanssa. Postkolonialismi, globalisaatio ja kasvaneen kansainvälisen muuttoliikkeen seuraukset Euroopan uskonnolliselle elämälle ovat pakottaneet teologit katsomaan peiliin ja pohtimaan uusia kysymyksiä. Kuinka kristittyjen tulee toimia toisuskoisten kanssaihmisten kanssa omissa yhteiskunnissaan ja mitä haasteita tämä tuo tullessaan? Tilanne tuntuu olevan hyvin hämmentävä monelle teologille, varsinkin kun monille siirtolaisille uskonto vaikuttaa olevan huomattavasti merkittävämpi asia kuin ’maallistuneille’ länsimaisille.

Mortensen, Viggo (ed.): Theology and the Religions: A Dialogue. Wm. B. Eerdmans Publishing Co, 2003. 481 sivua. ISBN 9780802826749.

Uskontoteologia on kasvava teologian ala, joka saa elinvoimansa länsimaissa alati kasvavista siirtolaistaustaisista, ei-kristillisistä uskonnollisista yhteisöistä sekä kirkkojen ja teologien kohtaamisesta näiden kanssa. Postkolonialismi, globalisaatio ja kasvaneen kansainvälisen muuttoliikkeen seuraukset Euroopan uskonnolliselle elämälle ovat pakottaneet teologit katsomaan peiliin ja pohtimaan uusia kysymyksiä. Kuinka kristittyjen tulee toimia toisuskoisten kanssaihmisten kanssa omissa yhteiskunnissaan ja mitä haasteita tämä tuo tullessaan? Tilanne tuntuu olevan hyvin hämmentävä monelle teologille, varsinkin kun monille siirtolaisille uskonto vaikuttaa olevan huomattavasti merkittävämpi asia kuin ’maallistuneille’ länsimaisille.

Århusin yliopiston systemaattisen teologian professorin Viggo Mortensenin toimittama kirja ”Theology and the Religions: A Dialogue” on laaja artikkelikokoelma uskontoteologian alalta, jonka tekemiseen on osallistunut yhteensä 38 kirjoittajaa. Kirja perustuu Århusissa toukokuussa 2002 pidettyyn konferenssiin ”Theology Meets Multireligiosity”. Århusin yliopisto oli luonteva paikka konferenssille, sillä siellä on juuri valmistunut kattava paikallisen uskonnollisen elämän kartoitus ja Viggo Mortensenin johtama Center for Multireligious Studies pyrkii tutkimaan moniuskontoisten yhteiskuntien haasteita. Myös Mortensenin pitkäaikainen työ Luterilaisessa Maailmanliitossa ja ekumeenisen työn parissa tuo pohjaa keskustelulle.

Kirja on melko sirpaleinen kokonaisuus, kuten vastaavat laajat artikkelikokoelmat yleensä ovat. Myös artikkeleiden taso heittelee melkoisesti. Yleisen uskontoteologisesta tutkimuksessa käytetyn ekskluvismi/partikularismi, inkluvismi ja pluralismi jaon mukaan kirja painottuu inkluvismin ja pluralismin puolelle. Suurin osa kirjoittajista näkee siis dialogin välttämättömänä ja on myös sitä mieltä, että kristinuskon sisäisessä keskustelussa tulisi huomioida uskontojen kohtaamisen tematiikka. Omasta mielestäni muutama ekskluvismia edustava artikkeli olisi tuonut kirjaan lisää jännitettä ja myös antanut realistisemman kuvan uskontodialogin haasteista, sillä kuten kirjassa useassa kohdin todetaan, ekskluvismilla on vankka kannatus arkielämässä, kun taas etenkin pluralismin edustajat ovat usein yksittäisiä ajattelijoita.

Jos kirjan antamaa kuvaa uskontojen kohtaamisesta verrataan yleiseen maahanmuuttajien uskonnollista elämää käsittelevään kirjallisuuteen uskontotieteen ja uskontososiologian parissa, niin kolme keskeistä seikkaa nousevat esille.

Ensinnäkin, uskontoteologinen keskustelu tuntuu painottuvan opillisiin kysymyksiin, jotka ovat lähes täysin perifeerisiä uskontotieteellisessä ja -sosiologisessa pohdinnassa. Uskontojen kohtaaminen näyttääkin ensi sijassa johtaneen pohdintaan kristinuskon asemasta länsimaiden moraalisena selkäranka, eikä niinkään uskontojen muuhun (sosiaaliseen, kulttuuriseen, yms.) merkitykseen siirtolaisväestölle. Uskonto on redusoitu opiksi.

Toiseksi, uskontoteologiassa kohtaaminen nähdään usein ongelmana, joka on jotenkin hankala ja outo tilanne. Tämä liittyy postkoloniaaliseen reflektioon mm. länsimaisen hegemonian näennäisestä päättymisestä omilla kotinurkilla. Samanaikaisesti siirtolaisuskontojen kohtaamisen kanssa perinteisiä länsimaisia teologioita haastetaan myös kirkkojen sisältä kontekstuaalisen teologian kautta. Taustalla on myös uskontoteologian missiologinen tausta. Kysymykset siitä mikä on kulttuuria ja mikä uskontoa nousevat pinnalle. Vakavasti otettu dialogi haastaa katsomaan peiliin ja kyseenalaistamaan. Tosin kovan linjan pluralistin näkevät kohtaamiset myös sisäisen rikastumisen tienä, joka on myös johtanut kritiikkiin heitä kohtaan.

Kolmanneksi, kohtaamisen nähdään usein tapahtuvan oman kontekstin ulkorajoilla, jonkun ’toisen’ kanssa. Dialogissa kohdataan islam, buddhalaisuus ja hindulaisuus, mutta vain harva on huomioinut, kuinka siirtolaisuus vaikuttaa kirkkojen sisällä kun niiden jäsenistö on monikulttuuristunut. Etenkin katolisten ja ortodoksisten kirkkojen jäsenistö on monimuotoistunut siirtolaisuuden seurauksena, mutta myös protestanttiset kirkot ovat saaneet huomattavan paljon uusia jäseniä. Tämä sisäisen monimuotoisuuden teema loistaa poissaolollaan. Tämä korostaa dialogia peilipintana, jossa toiseuden kautta pohditaan omaa asemaa muuttuneessa maailmassa.

Muiden uskontojen kohtaaminen on Mortensenin kirjan valossa syrjäyttämässä sekularisaation hallitsevana teemana uskonnon ja ympäröivän yhteiskunnan suhteissa. ”Theology and the Religions: A Dialogue” on mielenkiintoinen ikkuna uskontoteologian maailmaan, joka täydentää hyvin esimerkiksi Timo Vaskon ”Missiologia ja uskonnot” (Yliopistopaino, 2003) kirjaa, ja vie siinä käytyä keskustelua eteenpäin.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *