Kuolleita
Ministerivaltiosihteeri Theodor Bruun kuoli 3. syyskuuta Vehkalahdella. Hän oli syntynyt 1821 Haminassa kauppiaan poikana. Bruun loi virkamiesuransa Pietarissa ja osasi varsin huonosti niin suomea kuin ruotsiakin. Hän oli ollut korkeissa tehtävissä jo ennen tuloaan ministerivaltiosihteeriksi vuonna 1881. Hän sai nimityksen, kun Aleksanteri III tuli valtaan ja vaihtoi johtavia miehiä.
Suomen kansakoululaitoksen isä Uno Cygnaeus kuoli 2. tammikuuta Helsingissä. Hän oli syntynyt v. 1810 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli lääninrahastonhoitaja. Hän aloitti uransa pappina ja aloitti työnsä kansakoulujen hyväksi vuonna 1856, kun senaatti alkoi valmistella asiaa. Vuonna 1861 hänet nimitettiin kansakoulujen ylitarkastajaksi.
Profesori Nils Abraham Gylden kuoli 28. helmikuuta Tukholmassa. Hän oli syntynyt 1805 Mikkelin pitäjässä. Hänen isänsä oli kihlakunnantuomari. Gyldenistä tuli Kreikan kirjallisuuden dosentti vuonna 1829 ja professori vuonna 1847. Kilpahakija oli J.L. Runeberg. Gylden oli taiteenharrastaja ja oli Suomen Taideyhdistyksen perustajia. Erottuaan virastaan vuonna 1866 Gylden muutti Tukholmaan. Hän oli naimissa vapaaherratar Beata Sofia Wreden kanssa.
Kirjailija, professori Julius Krohn hukkui purjehtiessaan lähellä Viipuria 28. elokuuta. Hän oli syntynyt 1835 Viipurissa tehtailijan poikana. Hän käytti kirjalijanimeä Suonio. Hän oli maan johtava runoudentutkija ja myös ahkera kansansivistäjä.
Kreivitär Marie Elise Constance von Nottbeck, os. von Mengden kuoli 24. marraskuuta Tampereella. Hän oli syntynyt v. 1824 Igastissa Liivinmaalla. Hänen vanhempansa olivat saksalaista aatelia, joka oli 1600-luvulta alkaen Liivinmaan johtavia sukuja. Suvun naisia oli ollut Venäjän keisarinnojen hovineiteinä pitkään ja sama perinne jatkui tällä vuosisadalla. Marie Elise Contance avioitui vuonna 1847 tehtailija Wilhelm Nottbeckin kanssa Pietarissa. Perhe asui varsinkin kesät Tampereella, missä Nottbeck oli omistamansa Finlaysonin tehtaan johtajana. Talvikauden he vietettivät pääosin Pietarissa. Perheen lapset kävivät koulua Pietarissa ja Sveitsissä sekä opiskelivat myös Yhdysvalloissa.
Finlaysonin tehdas hallitsi kaupunkia ja Nottbeckit sen seuraelämää. Perhe ei seurustellut paikallisten ihmisten kanssa, vaan vieraat tulivat Pietarista, Baltiasta ja Saksasta. Arvokkain näistä oli keisari Aleksanteri II, joka poikkesi vuonna 1856. Viime vuosina Tampereella kävi usein mm. kenraalikuvernööri Heiden poikineen. Nottbeckien rikkautta ihailtiin, mutta toisinaan sitä uskallettiin myös arvostella. Viime vuonna julkaistiin asiasta kitkerä kirjoitus. Suuret tuloerot olivat totta. Rouva Nottbeckin perunkirjan mukaan omaisuus oli 5,8 miljoonaa markkaa. Vuodessa tehdas sai voittoa 500.000 markkaa, kun nuoren työläisen vuosipalkka oli siitä yksi tuhannesosa eli 500 markkaa.