Valtiopäivät

Valtiopäivät avattiin 24. tammikuuta. Säätyjen puhemiehet sanoivat omissa puheisssaan, että oli tullut esiin asioita, jotka olivat ristiriidassa Suomenmaan oikeuksien kanssa. Talonpoikaissäädyn puhemies totesi:

Aleksanteri III:n reskripti 12.3. 1891 kenraalikuvernööri Heidenille koskien Suomen asemaa. Valtiopäivien 1891 avajaisia ja päättäjäisiä koskevia asiakirjoja. Sen. Yleinen kanslia. Kansallisarkisto.

"Kansamme jalot Hallitsijat ovat aina sallineet maamme talonpoikaisenkin väestön suoraan ja vilpittömästi saattaa Heidän tietoonsa surunsa niinkuin ilonsakin aiheet. Sentähden Suomen Talonpoikaissääty ei luulisi tällä hetkellä täyttävänsä velvollisuuttaan, ellei se alamaisimmasti ilmoittaisi, että se hiljainen levollisuus, joka vielä äskettäin vallitsi mielissä, on viimeisinä aikoina yksin matalimmissakin majoissa vaihtunut huoleen ja suruun."

Ohessa hallitsijan omakätinen tiedoksianto koskien säätyjen levottomia puheita.

Ennen valtiopäivien päättäjäisiä Aleksanteri III antoi tiedoksi, että hänellä ei ollut mitään aikomusta heikentaa suomalaisten nauttimia oikeuksia, vaan päinvastoin. Kuten historia osoitti, yhteys Venäjään oli ollut suomalaisille vain eduksi. Hän toimitti kenraalikuvernöörille kirjeen, joka julkaistiin Suomen asetuksien yhteydessä, ja jossa luvattiin "ettei minun ole aikomuksena muuttaa sitä perustusta, jonka nojalle maan sisällinen hallitus on järjestetty".

Valtiopäivillä oli kymmenen valiokuntaa. Tärkeimpiä oli rautatievaliokunta, sillä maan rataverkkoa oltiin nopeasti laajentamassa ja hallitsija esitti uusia yhteyksiä rakennettavaksi. Hallituksen esityksiä oli valtiopäivillä kaikkiaan 30. Säädyt ottivat niihin kantaa päätöksessään ja hyväksyivät niistä 24.

Edustajien tekemiä anomusehdotuksia oli peräti 200. Myös ne käsiteltiin ja kannanotot sisältyvät valtiopäivien päätökseen. Valtiopäivät tekivät hallitsijalle anomuksen hallitsijalle osasta anomusehdotuksia. Tämän kannasta riippui, etenivätkö esitykset milloinkaan lakivalmisteluun ja tuliko niistä lopulta lakeja.

Valtiopäivien päätöksiä olivat mm seuraavat:

• kutsuntasäännöksiä muutettiin;
• päätettiin kirkon ja pappiloiden rakentamisista;
• viinanmyyntiasetuksen säännösten alaisiksi tulivat kaikki vähintään 22 tilavuusprosenttiset alkoholijuomat;
• hyväksyttiin laki mallasjuomien, palo viinan ja pelikorttien verosta;
• hyväksyttiin laki alaikäisten työntekijöiden työsuojelusta;
• hyväksyttiin varoja uusien rautateiden, kasarmien ja kansakoulujen rakentamiseen.