Muita aiheita...
Maamiesseura
Maamiesten Seura Ilmajoella kokoontui 11. joulukuuta ensimmäisen kerran.
Kisällikirja Loviisasta 1803. Museovirasto.
Maanviljelysneuvontaa harrasti Kuninkaallinen Huoneen Hallitusseura eli Suomen talousseura, joka oli perustettu 1797. Se oli maan ensimmäinen ja ainoa maanviljelysseura. Sen toimipaikkana oli Turku mutta toimialueena koko maa. Tänä vuonna jaettiin ensimmäiset palkinnot, hopeapikarit, ansioituneille perunanviljelijöille.
Kisällit
Loviisassa puuseppien oltermannin eli ammatinvanhimman allekirjoittama kisällikirja todistaa, että oppilas on saavuttanut riittävät taidot ja voi tästä edespäin toimia ammatissa. Kisällin oli pestauduttava mestarin palvelukseen tai vapaakaupungeissa hän saattoi pyrkiä itsenäiseksi puusepäksi. Sellainen oli kuitenkin käytännössä vaikeaa. Vain osa kisälleistä eteni mestariksi. Useimmat avioituivat tai heistä tuli kiertäviä käsityöläisiä.
Koska kisällit eli sällit olivat liikkuvia nuoria miehiä, heidät tunnettiin myös huonotapaisina rähinöitsijöinä.1
Kanava
Koskenperkausjohtokunta päätti myydä valtion ensimmäisen kanavayrityksen, Rikalan kanavan, rakennukset ja työkalut.
Johtokunta oli perustettu 1799. Syynä olivat talonpoikien valitukset eritoten Kokemäenjoen tulvista. Tulvat pahenivat jatkuvasti, kun metsää kaadettiin ja raivattiin uutta peltoa. He halusivat oikaista joen uomaa ja syventää sitä. Kruunu otti asian hoitaakseen. Tosin kustannnukset määrättiin maksettavaksi suomalaisten veroista. Talonpoikia määrättiin perkaustyöhön verotyönä. Lisäksi edellytettiin, että töihin osallistuttaisiin myös vapaaehtoisesti.
Johtokunnan puheenjohtajaksi määrättiin Suomessa olevien sotajoukkojen ylipäällikkö, kreivi Klingspor, mutta käytännössä johtoon tuli Turun ja Porin läänin maaherra E.G. von Willebrandt. Jäseninä olivat laamanni O. Wibelius, Porin rykmentin komentaja J.F. Aminoff, lääninkamreeri A.J. Winter ja professori H.G. Porthan.
Työt aloitettiin Kokemäenjoen alapäässä, Kokemäen seudulla 200 miehellä vuonna 1800. Tarkoitus oli kaivaa oikaisukanava joen mutkan kohdalle. Seuraavina vuosina työ seisoi huonon sadon vuoksi, mutta se aloitettiin nyt uudelleen. Siihen määrättiin 800 miestä ja kustannuksiin myönnettiin 5.000-9.000 riksiä vuodessa.