17.	Nytt tahto mies maatans maald nijn caupungin wahetta, nijn pitä sen maan lailla etzittämän kihlacunnan käreiäs iossa se makapi ia perilisille pitä tarittaman, iollei ne lunasta, quin ennen on sanottu mykän sitte se maan eli waihettakan kelle hän tachto caupungin eli maalle. Ia tehkän sijtte kukin sarghansa cansa ninquin laki pitä, cusa ne makauatt, sekä kiriain ette muinnen toimein cans.
18.	Caicki ne maadh iotca mies pitä colme aiastaika häiritzemätt, ia hämmändämät, ehkä mikä se on, ostando eli wahedos maa, ia sen tunnustauat 12. miestä, nijn ei mahda yxikän sen maanpälle puhua ioca nin cauuan on hämmändämät ollut, mwtoin ios mies vlkona maalda, eli hän on fangittu, taicka pieni lapsi eli neitzy on, ne mahtauat woitta maansa iällens colmen wuoden sisälle, sitte quin he ouat tulleett laillisexi ia toimellisexi, quin ennen sanottu on. Se ioca ei iällens aia käreäs nijtä waihetoxia eli cauppoia colmen aiastaighan sisälle, quin ennen on eroitettu, nijn pitäkän se maan ioca saanut on. Ia se quin sen maan myi eli waihetti, ioca ei hänen omans ollut, täyttäkän sille ioca mistanutt on, caiken wahingon iällens, ia maan nijn hyuän iällens ia nijn hyuän paickahan, ia sitte pälisexi maxakan 40. ma~rka colmie iakoon. Ios hän sen maan wielä omistanutt on, ninqu~i~n kuningas kaares eroitetan 18 cap. Ios se maa on mwlla iollakin muodholla hänelle tullut, ia ei taidha omista, oieckan sijtte ylös wahingonn, ia maan nijn hyuänä, quin ottais, ia cansa 3 ma~rka että hän wieras rupeisi, ia sen tietkän kihlacunnan nimitös.
19. Cuka weron pitä maasta.	Ioca maata osta muilda eli saapi wahetoxella, eli pandixi ennen wero päiuiä, nijn pitäkän se weron, ioca weron ia märän tehnytt on. Ios mös caxi rijteleuett yhtä maata, ionga ei wäkiualda ole tehty pälle, nijn pitäkän se weron sinä vuonna ioka maan woitta lailla, ios maa on kyluetty. Ios mös ioku maa on pois otettu wäkiuallalla, nijn tule sille wero vlosteko, qu~i~n sijtä pitä vloslähtemän, nijn monelda vuodhelda, quin hän sen mistanut on, sildä ioca maan on wäellä ottanut, ia maxakan wäkiuallan edhest, ninquin kuningan kaares eroitetan 28. cap. ia sengin cansa caiken wahingon täyttä syynsanoialle iällens.
20.	Cwsi wuotta on annon märä, Seitzemännä vuonna pitä vlos annettaman~, ninquin molembaidhen soueliaihin on, sekä Isännen että lamboan nijn mös weron. Oikea weron ando päiuä on Sanct Thoman päiuä Ioulun edhellä. Ios ioku ennen anda vlos weron, olkan ilman syytä; Iollei hän vlos anna weroa oikeana wero päiuänä eli ennen, maxakan nelieist enämmen sakost quin wero on, ia etzikän vlos sekä weron että sakon, lähimmäises käriäs Ioulun ielken. Nytt sano lamboa weron oleuan maxetun, ia maan omistaia kieldä, nijn tietkän lamboa sen cwdhen hyuän miehen walalla, sen iälkin quin weroa ombi, ios hen sortan walalla, nijn andakan vlos weron. Ei mahda maan Isändä lamboat ennen märä päiuä poisaia, mwtoin ios hän anda hänen caiken annon andexi, quin hän häneldä ylös kannoi. Nytt taita toinen cuolla, se quin annon andoi, eli se ioka wastan otti, nijn peritän nijn hyuästi ando taloi, quin Isänperä, aina sihen asti quin, annon märä ioutu vlos.
21.	Nytt sano lamboa maan Isänälle maan iällens, cosca annon märä on, vlos ioutunutt ennen puoli pastoa, nijn hallitkaan maan Isändä itze maansa eli pyytkän itzellens lamboan eli pälle asuian.
22.	Nytt taita hän sanoa maan iällens, iälken ando märän ia ennen wero päiuä, anda silloin maan isännälle kynnetyn pellon: Eli andakan hänelle kynnon palkan, sen iälken quin caxi miestä souittauatt, heidhän molembaidhen waihens molembaiden puolestans, iold ei kynnetty ole. Ios mös on kynnetty, nijn hän on pois sanonut töäns; Ios taas ei annon märä vlos ioutunutt, nijn on hän pois sanonutt hänen annons. Kyndäkän mös Ruis siemenen maan, ioldei maan isändä sysäiä händä pois taloudhesta, ia sen pitä kihlacunnan nimitöxen tietämän. Ei mahda hän wero päiuän peräst maata iällens sano, mutoin ios saapi maan Isännelle toisen pälle asuamen, eli andakan vlos weron, ia pitäkän ylös caiken sen raskaudhen, quin sildä maalda vlos tehdän sinä vuonna ehkei hän ensingen kyluänytt sildä vuodelda.
23.	Nytt pakene lanboa pois, eli anda itzensä pois wiedhä taloudhen sekotuxes ennen märä, nijn on maan Isännelle walda hänen iällens tuodha hänen kariansa cansa. Teke lamboa wastauxen, ia hän saapi wahingon, eli ne quin händä wariella tahtouat, paitzi cuolemat, caiki se seiso sakota ilmain maxamat. Ios ioku heistä tapetan, se maxetan 20. ma~rkall, Ios maan Isändä, ioca iälkin mene, eli ne quin hänen
Korkei: kaares 10.	cansans ouatt, saauat iongunn wahingon, mies tapon eli hauat, se caicki maatkan caxinaises maxos. Ia caicki ne quin sijnä cansa olit pois sijrdämäs lamboan calua, hänen cansans, maxakan iocainen~ 3 ma~rka, colmie iakoon. Ia lamboa täyttäkän ylös maan Isännelle caiken wahingon, quin hän sijnä asias saanut on. Ia wielä pälisexi 6. ma~rka maan Isännän oma sacko.
24.	Nytt on oikea märä päiuä miesten waihella, Torstakin puoli paston Sunnundakin edhell, nijn pitä lamboan puolet huonesta andaman tyhiäxi laskea kyndelmessuna sen waraxi ionga sisälle pitä tuleman. Ei mahda yxikän lanboa karia eli karian ruoka vlos kardanosta wiedhä, ennen märä päiuä, hänen colmen markansa pälle, colmie iakoon. Ios lamboa tahto karian ruoka mydhä nijn tule hänen maan Isännällens ensin tarita. Ei mahda lamboa hirsiä, Tuohia, olkia, Riukuia, eli aita taloudhesta pois wiedhä, 3. ma~rkans pälle, ia wahingon iällens; ia ei mitäkän sitä quin taloin tarpexi on hakattu, ia sen taloudhen raian sisälle maka, mutoin ios hän saapi Isännän suosion ia hyuän tahdon. Nyt palcka mies mieheldä taloutta, nijn hänelle walta nauttia caickia, quin hän on palkannutt, ia mitä hän edhespäin taita palkata, ia lainata. Ia quitengin pitä karian ruan kardanos nautittaman caiken, sakon pälle quin ennen sanottu on, ia wahingon mös maxaman.
25.	Lamboan tule maan Isännelle kardanon iällens anda parambana ia ei pahembana, ia teruembänä huoneist ia aidhoist, ia raketkan wähimmäxikin ioca vuosi puolen marckan edhest, wastudhesta, ia pitäkän sen hyuästi katos, ionga hän haltuns on ottanutt, mitä sijtä puuttu se pitä hänen eläimmilläns maxettaman, ennen quin hän pois menepi: pakene hän ennen, eli pois mene, etzittäkän ylös maxo, quin sanottu on.
26.	Nytt mene lamboa pois sittequin märäpäiuä edhes ioutunut on, ilmain Isännän tietämätä eli luuatt, ios hän on Isännelle welkapä mitä se on wähä eli palio, nijn etzikän welkans lailla, ia lamboa maxa 3. ma~rka, colmie iakoon. Ei mös mahda yxikän lamboa edhemmä pidhettä märäpäiuä, ia maan Isännälle on oikein sanottu, mutoin ios lamboa tachto omalla tahdollans itze olla alallans.
27.	Ei mahda mies Emännäns maata pois mydhä, iollei nämä syydh ahdista, ios wieras sota maalle laske pakan eli christitty, fangitze miehen eli wajmon ia pois wiäuätt, nijn tule sana iällens, ia käske miehen eli waimon iällens lunasta. Nijn ei ole heille mwta silloin mahta mies waimons maata mydhä, ia lunasta Emändäns iällens. Samallamuoto mahta waimo miehens maata mydhä, ia lunasta miehens iällens ios hän fangittu on. Nytt taita mös nälkä heidhän pällens käydä, ia tahtouat maatans mydhä rauinnoxens, nin tule heidhän molembaidhen maatans mydhä, isännän maata caxi osa, ia Emännän colmannes. Nytt ei ole miehellä maata eli maanpälist, nijn mahta hän mydhä Emännäns maata 6. markan edhest vuodhes ia ei Enämbä. Tämän kaupan pitä käreiäs laillisesti tehtämän, ia tiedhytettämän, mikä tuska heidhän pällens käypi, ia heitä sijhen adhista.
28.	Ios mies ioxe pois emännäns tyköä, ia emändä miehens tyköä, eli lähte pelagrimin retkel, nijn taruitzeuat lapset rauinnett, ia se quin cotona istu, mahta mydhä mitä hän tahto maanpällist lastein ruaxi. Seisokan se nijn wahuana ia täydhellisest, quin waimo teke täsä syys, ninquin mieskin, ia käykän caxi osa miehen osast, ia colmannes waimon osast, ia nijn cauuan quin auioskeskus on, nijn pitä sängy osto yhtä mitä he ostauat eli myuätt.
29. Naimisen kaares 5. et 18. cap.	Caikist mitä mies ia waimo ostauat yhten sekä maasta että manpellisest nijn cauuan, quin he auioskeskus ouat, on miehen caxi osa ia waimon colmannes nijstä caupoista. Ia ehkä mitä he ostaisitt eli mysitt, nijn käykän emännän osast colmannes ia isännän osast caxi osa.
30.	Nytt rijteleuät caxi yhdest maasta, yxi rupea Isän perän puolest ia toinen andomiehen, nijn pitä andomiehen edhestuleman, ios hän taita maan omista, nijn pitäkän se maan ioca saanut on; Iollei nijn warielkan se maan ia omistakan 12. miehen valalle Isän perän puolest, ioka maata Isän perän cautta pytä. Nytt taitauat molemmat Isän perän cautta pytä, nijn tehkän se tunnustos walan, iolla maa ombi, tällä taualla: Minä käsken Iumalann nijn minulleni olla auullisen, ia ne pyhitöxett, quin minua pyhittäuätt, quin tämä maa eli hywys om minun oikea, Isän ia äitin pericunnast, ia en ole minä eli minun Esiuanhembani eli ioku meidhän puolestanne tämän edhestä, hinda eli maxo, ostolla eli waihetoxella ottanut, ia ei mös pandixi pannut eli laillisesti poisandanutt, nijn auttakon minua Iumala sekä sielulle että rumille.
Etzikän cukin andomiehens ia tunnustakan hinnan.	Nytt taitauat andomiehet vseammat olla, quin ouat toinen toiseldans saanett, nijn etzikän toinen toisen tygö ia tunnustakan itzecukin hinnan, quin cukin andanut on, ia se maxakan 3. ma~rka, ioca wierast mypi. Ios andomies on sisällä maan ia lakimiehen länis, nijn tule hänen etehen tulla, colmen laki käreiän sisälle. Ios hän on sisälle waldacunnan, ia vlkona sildä maalda, ia lakimiehen länist, nijn pitä hänen etehen tuleman 9. wijkon sisälle. Nytt taita olla, että hän on vluos waldacunnast mennytt herran paluelluxen, eli pelagrimin retkelle mennytt, eli caupalla vlos puriehtinutt, nijn pitä ne rijdhat alallans ratkaisemat oleman~, ia otot sildä maalda pitä wieran miehen tagha tähdelle pandaman, sihen asti että omistaia iällens tule, ia 9. wijkon sisälle sittequin hen on kotians tullut, nijn tule hänen omistaman tulla. Ios häneldä pwttu omistoxen todhistaiat ioka andanut on, nijn maxakan hän wahingon, quin maanpälle on tullut, ia kaiuakan hinnan sildä, ioca hänen omistamattoman käsijn andoi. Nytt taita andomies sisällä waldacunnas olla, ia ei taidha tulla etehen estensä tähden, quin ennen on sanottu, nijn tule sen rijdhan ratkaisemata olla, sijhen asti että
Ei mahda yxikän maata duomita ennen quin rijdhan ratkaisia edhes tule.	omistos mies ioutapi tulla, ia laki käreiän sisällä tule hänen sen peräst omistos oikeudhens seiso, ia nijn pitä caxi miestä hänen estens tunnustaman hänen edhestäns, iotka hänen lains käyuätt ia wannouatt, ettei hän saanutt tulla näidhen eli nijdhen estetten tähden eli edhest. Ia ei mahda yxikän maata eli maan otoia duomita, nijn cauuan, quin rijta seiso alallans ratkaisemat, ia nijn cauuan quin maa on sen hallus, quin omista tahto, ia tule oikeudhen etehen edhestäns wastaman, ios se Duomitan, ei mahda se seisoa.
31.	Nytt taita mies eli waimo Sairahaxi eli wanhaxi tulla, nijn tule lastein nijtä ylös pitä, ta rauita cuolema päiuän asti, mitä heille on enämbi eli wähembi. Ios hänellä on lapsia yxi, caxi eli wseambi, nijn tule hänen käreiäs lapsillens maatansa tarita; ios lapset tahtouat wastan otta, nijn tule heidhän ruockia händä 3. ma~rkan edhest aiastaian, ios maanpällist ombi. Iollei nijtä ole, nijn ottakan nijn palion maata, quin 3. ma~rka penningiä maxauat, ioca aiastaighan kustin Edhest. Wanhimman lapsen tule ensin ruockia ia ylöspitä, ia sitte iocaitzen sen iälkin quin cukin on wan~ha. Iocaitzen lapsen tule Isäns ia Äitins ylespitä, sihen asti että caicki on loppunut mitä heillä oli, ia mitä lasten tuli periä heidhän iälkens, sitte quin he cuolleett olisit. Sisar sisaren osalda ia welij welien osalda. Ios ei yxi lapsi tahdo vastan otta, ia sihen ouat käreiä todhistoxet, ia nijn ruockipi toinen lapsi hänen edhestäns, nijn ottakan se ensin täydhenni hänän kustinsa edhestä, ehkei ensingen enä olisi. Ios enämbi täyty, nijn ottakan iocainen~ täydhen kustinsa edhest, sen cuolleen iälkeen. Sama laki on sughusta, iolla ei ole lapsia elämäs, quin nytt sanottu on. Sen tule lähimmäisen olla rauitzeman, ioca on lähimäinen perimän, ios se cuollut olis. Nyt sano toinen, minä taritzin minun kustiani, nin quin sinä sinum, seisokan se 12. käreiä miehen todhistoxella, ottakan <<poolen>> puolen nimitöst cumbikin. Perilliset pitä oleman welkapätt rauitzeman, Isä ia Äiti, ios he tuleuat köyhäxi eli wanhaxi, ios heillä on penningitt eli ei, taicka tauarat. Ia ios periliset woiuat; cuka, poica eli tytär hyliä Isäns eli äitins, maxakan ioca vuodhen edhest 3. ma~rka, ne tuleuat syynsanoiam pitä. Nytt taita se ennen cuolla ioka edhestäns lupaisi, quin se caicki tule nautituxi, mitä hän lupaisi, nijn tule sen ioca kustin piti, nijn palio ylös otta quin hän on culuttanutt, ia se käykän
Ei mahdeta maata muille quin perillisille mytä.	iakoon mitä ylitzen iooxe sitte quin märätty oli. Ei mahda yxikän maatans tarita eli anda kustinsa edhest, muinnen qu~i~n oikeille perilisille.
32.	Nytt rijtele caxi kylä yhtä maata, ia yxi napuri eroitta itzens sijtä maan rijdhast, ioca quitengin on osa welij, sijnä kyläs, se tule hänen käreiäs tehdä ennen quin weto wedhetän; Ios se kylä sortuxi tule sijldä rijdhalda, olkan se wapadhett ioca itzens pois eroitti. Ios mös se kylä woitta rijdhan, olkan sitte se sama vlossuliettu sekä sakost että maasta, ioca itzens ennen eroitti. Wetä hän Ensin wedhon, ia eroitta sitte itzens sijtä rijdhasta, ennen quin se lopetan, maxakan 3. ma~rka, ia olkan eroitettu heistä ios he woittauatt eli cadhottauatt sen rijdhan.
33.	Ios mies tahto taloin yhteist laskea eli raketa muidhen cansa, sijnä pitä 6. asuuaista miestä tykön oleman, colme cummangin puolelda, ne pitä tietämän, quinga cauuain heidhän taloins yhteydhen pitä seisoman; Ios heidhän hywydens parandu, nijn parandu molembaidhen, taita mös wähendy, wähendykän molembaidhen. Nytt ioutu taloin ychteydhen märä, ia he tahtouat talostans iakaa, nijn tachto toinen enämmän sijtä taloudhest omista, ia toiselle taritze wähembä, seisokan se nijdhen cwdhen miehen todhistoxella, iotca läsnä olit cosca he taloin ychteydhen teitt, ia iaettakan sen iälkin, quin ne todhistauatt. Nytt pidhättä se toinen wielä sittengin sildä toiselda, ia ei tahdo wlosanda heidhen tunnustoxens iälkin, ia täydhen walan, nijn maxakan 3. ma~rka pidhättämisen edhest. Mies tahto taloin yhdhytöst reuäistä ennen märä päiuä, nijn maxakan 3. ma~rka, se quin reuäise hänen omasta osastans. Ia reuäiskän sijtte, ottakan sijtte cukin omans, taloin yhteyxest eli yhdhytyxest, wahuain todhistaiain todhistoxen iälken. Talon yhdytös mies ei mahda lainnat eli palkalla panna maastans, se ioca sen maan kyluä eli nijttä, paitzi maan Isännän lupa, nijn omistakan maan Isändä caiken mitä sen pälle saadhan.