29.	Ios rijteleuät caxi kihlacunda keskenäns ychteitzest eli takamaast, ia cumbikin kihlacunda sano sen omans oleuan~, nijn pitä catzelmuxen lähimäisest kihlacunnast nimitettämän, wan ei nijstä quin rijteleuät keskenens. Cuka kihlacunda ei tydhy nijhin catzelmus miehin ia sijhen quin ne tekeuät, olkan sillä walta wetoa wetä maan catzelmuxen ala, pangan kihlacunda wastan, 12. ma~[r]ka, ia catzelmus miehett toisett 12. ma~rka colmie iakoon, quin ennein on sanottu. Ia reuäiskän maan catzelmus miehett rijdan heidhen wälilläns ninquin mwtkin maan rijdhat ratkaisten, ia olkan se luia mitä se teke. Nytt ei mahda yxikän toisen takamaita aia eli yhteist ahkeroita metzäst eli wedhest, mwtoin mutta walmistakan laillisen maxon, eli tietkön luan eli palkatun etehens. Ios ychteinen maa maka perkamat eli Sillatoina, nijn tule caiken kihlacunnan perghata eli silda tehdä, eli maxakan laillisen sakon, itzecukin osans iälkin. Ei mahdha yxikän raketa kihlacunnan ychteitzille ilman kihlacunnan luuata, eli kihlacunnan pämiehen. Se quin rakenda kihlacunnan~ ychteitzelle, nijn olkan hänen Sillansa nijn pitkäldä ia lauialda quin hänen sisällä hahmåamisens on: Se on hänen sisällä hahumamisens, quinga kauuas hänen aidhans vlottuuatt. Ia andakan~ kihlacunn~an~ maan oikeudhens
Maan kaares 28. Wlosteghon päiuä on Thomas messuna.	sijttä quin kochtuus on ia suosistuuat. Samalla taualla on maan ychteisest, quin kihlacunnangin, ia ottakan lwan maalda ia maan wanhimilda. Caicki vlghos teghott pitä maan ia kihlacunnan ychteitzild vlgostehtämän ennen, Thomas messua, ioca vuosi. Se quin ei nijn teghe maxakan penningi penningeidhen päälle. Ia kihlacunnan pämies etzikän ne vlghos 6. miehen cansa, ninquin mwtkin vlghos teghott ia oikeudhett. Sakått ottakan puolet maata ia puolet kihlacunnan pämies waiuansa edhest. Vlghos teghott iaetann ninquin käreiän kaares eroitetan cap. 30. Ios hän pidättä vlgos teghott toisen vuodhen maxakan ia vlgos etzikän samallamuoto. Ios pidhättä hän colmannen vuodhen, nijn olkan hukuttanut rakennoxens ia työnsä, Ia andakan maan wanhin eli kihlacunnan pämies raketa sen maan pälle kenengä hän tacto, mutta quitengin maan suosiolla eli kihlacunnan. Ei pidhä mös yhdengen sitä pois aieleman ioca ycteitzelle astupi, nijn cauuain, quin hän woipi oikeudhens wlgos tehdä, eikä otta hänen työtänsä cosca hän täydhen vlos anda.
30.	Ycteisten maidhen nijttu päiuä on Sant Petarin päiuäst lähimäinen~ päiuä se quin ennen nijttu yhteitzi maita, ios iocu hänen päällens kanda osauelistä, maxakan 3. ma~rka ia heinät iällens.
31.	Nytt ios se quin maan eli kihlacunnan~ ycteitzellä asupi köyhty nijn ettei hän maan eli kihlacunnan oikeut ei woi vlghos tehdä, eli laskepi sen caiketi carkiaxi erinomaisen ia oikean tuskan tädhän. Ios hän woipi sijtte toisna vuonna sitälähin hän oikeudhen vlos tehdä ia hänens vlostoimitta ia sen asuman nauttia. Ei mahda sijtte yxikän händä sijtä pois aia. Iold ei sen woi, nijn pitä maan wanhimman~ eli kihlacunnan pämiehen, toisen miehen sen päälle paneman asuman, ninquin sanottu on. Nijn pitä kihlacunnan pämiehen 6. miestä käreiäst sinne cansansa ottaman eli nimittämän. Ne pitä aruaman wahingon, quin hän sen pälle tehnytt on sitä rakennoxest, ioll ei mwta ensin kihlacunnan kädhen welgasta, quin takeperin <<iänyt>> iänytt on sijtä rakennoxest, ioll ei muuta raha ole, ios se rakennos on parambi, nijn täyttäkän sen kihlacunda hänelle qu~i~nga palio se on parambi, tieto miesten sanan iälkin. Ei pidhä yhdengen eli ei mahda yxiken maan yhteistä eli kihlacunnan itzellens osta eli wahetta, mwtoin että sijtä annetann maan eli kihlacunnan oikeus eli wlosteko, quin ensin cosca se ylös otettu on. Ei mahda mös yxikän metzä perko perghata maan ycteitzeldä eli kihlacunnan, se quin sen teke olkan hukuttanut 3. ma~rka, ia oman töänsä päälisexi.
32.	Ei mahda mös yxikän kylän wehmasta eli karian waruetta eli iotacuta sitä quin iakamatoin on, ios se taita olla sisällä eli vlkona kihlacunnasta, sisällä otta pelloxi eli nijtuxi taicka humala tarhaxi eli ioxikin tarpexens, ennen quin sijhen on laillinen~ iako pälle tullut, ioca sen teke, olkan hukuttanut hänen töänsä, ia wielä pälisexi 3. ma~rka. Nytt taita
Perko metzästä.	miehille olla perko metzä ia tahtouat sen perghata, nijn mahta itzecukin sitä perghata ilman sytä paitzi iaghon, Ia pitä sen pälle kolme Siemendä, ia laske sen sijtte iällens yhteisexi ios hän sitä Enämbi pitä peldona eli nijttuna, eli muuxi Tarpexens nijn olkan hukuttanut työnsä ia 3 ma~rka päälisexi. Nytt sano yxi, ette toinen perka ylön palio. ia ano iako etc. ia ano iakoa, nijn annetan hänelle walda iaka ia iako miehen iakaman.
33.	Nytt taita myllyn sia asuma sian waihella olla, pitäkäm puolen myllyn sia cumbikin asunsia, nijn cauuas quin kylän asumus vlottu eli makapi. Nytt makapi myllyn sia kylän ia asuman~ sisällä, nijn ottakan cukin osansa myllyn siasta, nijn paliolda qu~i~n hänen osansa anda Tomtista, pellosta ia nijtuista. Ei mahda mös yxikän raketa myllyä toisen wahingoxi ylömäiseldä puolelda wettä nijn tukita että yllyttä eli ylty peldoin eli nijttuin pälle, ia ei mös nijn alamaiselda puolelda että se estä sen, ioca ylimäiselle puolella on. Nytt taitauat he rijdellä, toinen sano nijn oleuan raketun, että peldo eli nijttu on häneldä turmeltu, taicka mylly, nijn pitä sijhen omistaia catzelmuxen ottaman ia puolen catzelmusta cumbikin pitämän, Iold ei he sihen soui, nijn pitä heidhän käreiän menemän ia kihlacunnan pämies nimittä heille 12. miestä, iotka he itze tachtouat ne pitä sinne menemän ia sen rakennoxen catzoman, ia sijtte lähimäisnä käreiä päiuänä menemän käreiähän ia sanon mikä sijnä on, totuus, cumbi heistä ei tahdo sijhen tytyä, nijn on hänelle wara weto wetä ninquin ennen on sanottu maan Catzelmuxen alla, ennen quin kihlacunnan catzelmus vannonut on, sen pitä sen rijdhan ratkaiseman heidhän waihellans. Iollei he weto wedhä ninqu~i~n sanottu on, olkan sijtte se wahuana quin kihlacunnan catzelmus tehnyt on. Nytt ouat catzelmus miehett wannonet, että hän laittomast rakendanut, nijn on hän 3. ma~rkan sakos, ia maxakan caiken wahingon, nijn tule kihlacunnan pämiehen hänen rakennoxens ylös duomita, ia hänelle puolen cwkaudhen päiuät anda ylös repiä. Nytt ei tahdo hän ylös reueistä sen edhel sanotun aighan sisällä, nijn pitä kihlacunnan pämiehen cansansa nimittämän 12. miestä, ne pitä sinne menemän, ia sen saman rakennoxen ylös repimän, ia samain miesten cansa 6. ma~rka vlos ottaman häneldä, 3. ma~rka colmie Iakoon, laittoman rakennoxen edhestä, ia 3. ma~rka kihlacunnan pämiehen duomion rikost. Nytt seiso hän Edhes ia tahto wariella, ios hän teke iotakin wahingota nijlle, quin sinne tulluet ouat, mikä se on mies tappo eli haauatt olkan, caicki cahdes maxos quin hän teke, ia caicki maxamatt, mitä hän saapi. Sama laki olkan tokeist, pidhöxist ia calan aidhoist eli katiskoist, ios ne laittomasti raketut ouat. Nytt ios vsematt wirdhatt ouat yhdes, ia caicki tahtouat raketa toinen toisensa wahingoxi, nijn mahta sijnä sen raketa ioca saapi paitzi muidhen wahingott.
34.	Nytt ios wsi rakennos hämmändä vanha, nijn tule wan~han rakennoxen tiedhon iälkin seiso ia aia sen wdhen pois. Nytt on molembihin rakettu sekä ylömmä että alamme, ia molemat makauat laillises paikas, ios nijtä on caxi eli enämbi, nijn ei pidhä ne ylimäiset pidhättämän wettä, alimaisilda, eikä alimaiset tukitzeman nijnnen ylimäisten esteexi, wetäkän itze wesi wereiäns eli ouensa, taicka maxakan 6. äyri, ios toinen taita hänen sihen Sitoa cahden miehen todhistoxen cansa, käreiäsä ia itze colmanna. Ios hän mös sihen ei sidhota, quin nytt on sanottu, olkan wapadhe ia maxakan nijn wsein 6. Äyri, quin hän sihen sidhotan laillisesti, sen iälkin quin ennen sanottu on. Nytt on vsealla miehellä myllyn sia
Ios yxi tahto raketa ia ei muutt.	yhdes, nytt tachto yxi raketa ia ei caicki nijn ottakan se todhistoxen ioca raketa tahto, nijn pitä osauelille, cahden taloin miesten cansa sanottaman ia käskemän heitä cansansa rakendaman, iollei he rakenna hänen cansans colmen käreiä päiuän sisällä, nijn pitä hänen colmannes käreiäs kihlacunnan pämiehen duomion sen pälle ottaman rakendaxens, ia sijtte mahta hän ilmain syytä raketa. Nytt tukitzeuat he sitte, iotca ei ennen hänen cansans raketa tahtonet wedhen hänen päällens ia sanouatt että hän rakendi heidhänn omansa pälle wäkiuallalla, nijn olkan hänelle tieto miehett, ia tunnustakan 6. miehen cansa, että hän rakendi kihlacunnan pämiehen duomion iälkin, ioca käreiäs laillisesti duomittin, ia sijtte pitä hänen pitämän myllyn, sijhen asti, quin hän saa kädhens täytten, nijn palio quin hän sen päälle culutti, tietkän sen 6. miehen cansa, iotka heidhän tule nimittä molemmin puolin. Olkon mös sama laki kalain tokeist. Nytt ei mahda mies wettä eli wanha kalan pydhyst wanhastans mwtta, ia toisen edhest turmella, muutoin iös hän cohta walmista 3. ma~rka ia maxa wahingon tietomiesten sanan iälkin laillisesti käreiäs nimitettyin. Ios maka Sundi kyläin waihell kihlacunnan eli
Hahden laita pitä oleman 12. kynärä lauia paatin 6.	waeldettauan: Laita Sundin pitä oleman~ 12. kynärä leuiän maan laidhan. Paatin laidhan 6. kynärän leuiän, ioca ei ole maan ycteinen laita, ia aina sijtä custa syuin iuopa käypi ioca enämmän tukitze nijn reueiskän sen iällens ylös ia maxakan 3. ma~rka laittoman~ rakennoxen Edhest. Ios mös ioku leickapi wsia leickauxia, ylös merestä eli Iärffuestä, ioista eli lammikoista, eli kaiua syuemäxi quin se ennen oli, hänen omaxi hyuäxens ia hyödhytöxeesens, ia muille wahingoxi eli estexi, täyttäkän iällens mitä hän on kaiuannutt, ia asettakan saman siahan quin ennen oli, ia maxakan 9. ma~rka, ia iällens caiken wahingon. Iollei hän mielellens tahdo iällens täyttä, nijn olkan sijtte se laki quin muistakin laittomista rakennoxista, quin ennen kiriotettu on.
35.	Nytt taita nijn wahingo wetä, että walkea pääse wallallansa kylähän. Ios se tule tieten eli tapaturmast, taicka wnodhuxest ia karttamattomudhest, se eroitetan korkiaidhen syyidhen kaares cap. 2. Ios talonpoika asu yxinens kyläs, iolla huonett ia maa on, ia walkea pääse häneldä wallallans, hänen Emänneldäns eli lapsildan~s, pala ylös cardano, pitäkän se mös wahingon. Ios se on lamboa ia hänen ouat omansa huonet pitäkän se mös wahingon omanans, ios hän Isännen welkapä, maxakan sen sille quin palosta iänytt ombi, ia muulla mitä hänellä on, nin cauuas quin se vlottu. Nytt istu mies yxinäns kyläs, ia ei ole hänelle itzä eikä huonetta eikä maata, ios se kylä ylöspala hänen wnodhuxestans eli tapaturmast, quin on, ios hän istutta kyntilän seinän iuoxis eli iuopumat, mene sengyn, eli mene pois sen tyköä, taicka ripusta lijnat eli hambut, wnin eli ordhen päälle, fytyttä walkean vunin eli laattiolla, ia mene itze pois, eli mwsta sencaldaisesta wnhoduxesta, ionga inhiminen taidhais parammin waarata, ia kätkiä jlman wahingota, tule se walkea irdhalle ia polta ylös kylän, nijn raketkan iällens ylös kartanon nijn hyuän, ia päälisexi 3. ma~rka maan Isännen omaxi sakoxi. Ios se tapachtu iwri tietämättömäst ia ei wnhodhuxesta, quin on, ios käypi walkea wnista läpitzen nijn seinän, ei tule kipenist iotka langeuat katon päälle, eli muista sencaldaisista waaroista, ioita ei mies taidha kartta eli waroia, ennen quin
Ios pala iwri tietämätä.	wahingo tapahtu, nijn tule hänen käydhä ia täyttä tietämättömydhen walan 12. wahuan taloin miehen cansa, ensimäises pitäiän cokoudhes, ia täyttämän saman walan ensimäises käreiäs, ia olkan walan edhes itze. Ios pala yxi huone ylös, caxi eli colme, maxakan neliännexen~ nijdhen iocaitzen hinnast, maan Isännelle iällens nijtä raketa. Iös pala ylös caicki kartano, maxakan 14. ma~rka tietämättömydhen sakoxi maan Isännelle.
36. Ios coko kylä pala wnhotuxest.	Nytt asu se kyläs muidhen cansa, ioca tulen eli walkean wallallans päästä, pala ylös yxi huone, caxi eli colme, eli pala ylös yxi kartano eli coko kylä, ia se tapactu wnhoduxest eli tapaturmast, quin ennen on sanottu, maxakan iällens caiken wahingon nijn cauuas quin hänen tauarans vlottu, maasta eli maanpällisest, iocaitzelle sen iälkin, quin hänen wahingons aruatan: Iold ei täydhy täydhellisest maxa, nijn pwttukan nijn yhdeldä quin toiseldakin culdakin ma~rka lwns iälkin. Iös mös se tapactu iwri tietämät täyttäkän sijtte tietämättömydhen walan, quin ennen sanottu on, tietämättömydhen sacko, yhden huonen edhest, toisen ia colmannen, neliännexen nijdhen hinda. Pala caicki kartano napurilda eli napurita lähimbä maxakan 7. ma~rka yhden kartanon edhest, ia täyttäken tietämättomydhen walan, nijn mös toisen ia colmannen edhest. On vseambi kartano kyläs, maxakan 40. ma~rka coko kylän edhest, ia täyttäkän tietämättömydhen walan, quin sanottu on, ei mahda se sacko olla swrembi, ottakan cukin sijtte sen iälkin hänen wahingons aruatan, ia pwttukan, nijn
Ios Ihmisiä sisäll pala vnhotuxest.	yhdeldä quin toiseldakin. Ios Ihmisitä sisällä pala wnhoduxest, maxettakan cukin 9. ma~rkall. Ios pala tietämätt, maxettakan iocainen~ 3. ma~rkall. Pala kircko wnhoduxest, maxakan se ioca tulen laski 40. ma~rka, sen saman kirkon rakennoxexi. Ios se pala tietämätt, maxettakan 20. ma~rka, kirkon rakennoxexi, ia täyttäkän tietämättomydhen walan, ninquin sanottu on, ia olkan nijn iocaitzist nijstä walkioist, nijn nijstä, quin yhteitzist huoneist eli asia huoneist ia ladhoist päästetän, quin muistakin huoneist. Tuleuat nämä wahingot irtaitzild Ihmisild eli palcka perheldh ios syy käypi 40. ma~rkan päälle, eli enämmän, rådhackan se ioca wahingon sai heidhän hengens, iold ei he woi maxa, ios syy käypi wähemmen päälle, käykän sijtte työn iälkin 3. ma~rka, ioca vuodhen paluelluxen edhest, nijn cauuan quin he saauat edhestäns lunastoxen, eli annetan irdhalle. Waaroitkan mös sekä Pappi että klockari heidhen walkeans, custa se mahdais päästä kirkosta eli heidhen kartanostans. Kihlacunnan nimitöxen tule heidhen walans etziä ia tietä ongo se wahingo wnhoduxest tieten eli tapaturmast, taicka tietämät tapahtunut, ia wannokan cukin oman sieluns terueydhen päälle.
37. Ios mylly pala.	Nytt kanda mies tulen toisen miehien myllyn aittahan, ehkä cumbi se on, mylläri eli Talonpoica poltta hän myllyn eli iyuiä, wnhotuxen tähden, eli tapaturman, ionga walkean piti warieleman~, hän raketkan huonen iällens ylös caiken walmistoxen cansa nijn hyuän, ia maxakan 3. ma~rka, 12. äyri myllyn Isännellä, ia 12. äyri talonpoian, ionga iyuätt oli, ia käykän tietämättomydhen walan, 6. miehen cansa, ios hän sortan walalda, nijn maxakan iällens wahingon, sen iälkin quin se aruatan wielä cansa 9. ma~rka, colmie iakoon. Se sama laki on twli myllystä, quin wesimyllyistä. Cusa kihlacunnas sencaldaiset wahingott taitauat tapachtua, walkeast quin nytt sanotut ouat, nijn tule kihlacunnan, nijlle tulipalon eli walkean apua tehdä, sen iälkin, quin hänen wahingons aruatan, kihlacunnan pämies pitä hänelle 6. miestä nimittämän käreiäs, ne pitä hänen cartanons menemän, ia napureitten tunnustoxen~ iälkin, sen wahingon aruaman, ios he sen aruauat 20. ma~rkan eli enämbän, nijn tule hänen caikesta kihlacunnast walkean apua saadha, ios se aruatan 10. ma~rkan eli enämbään, ottakan sildä puolelda kihlacunda walkean auun, cusa hän asupi ia se tapachtui, ios se aruatan 5. ma~rkaxi, ottakan sijtte walkean auum sijtä neliännes kunnast,
Paliokå walkean apua tule olla.	cusa hän asupi. Valkean apu tule olla puoli Spannia ohria eli aurto Ruotzin penningetä. Caicki tule walkean apu otta ia anda ne iotka wahuat taloin asuuaiset miehett ouat, sekä Papit että Talonpoiat, nijn mös heidhän pe~r~hensä; Ei tule yhdengen wapadhen olla sen edhes.
38. Ios mies poltta pinometzän.	Nytt kanda mies tulen metzen ia tahto poltta Ruis huhta, hiliä eli muita poltoxia, ios ioutu se tuli edhemmä quin taruitaisin, nijn pitä hänen hwtaman~ napuritans, ios hän woipi samotta olkan syytöin, ioldei woi, nijn pitä hänen seuraman palanuit kekäleit ia suitzeuat sauw, ia sitte taritzeman tietämättomyden wala, edhestens, ios hän woi tietämättömydhen walan käydhä 6. miehen cansa, nijn maxakan tietämättömydhen sakon, yhden kylän pinometzän edhest 3. ma~rka, nijn mös colmannen ia toisen, olkan se kylän miesten oma sacko. Ios ei woi wala käydhä, olkan 9 ma~rka, yhdhen metzän edhest, nijn mös toisen ia colmannen~. Ioldei hän ole pääldä otettu ia ilmei, nijn warielkan hänens 12. miehen walalla. Ios poltta mies hedhelmäitzeuän metzän tietämät, Taita poltta Tammen eli Bökin maxakan yhden tammen eli Bökin edhest 3. äyri, nijn toisen ia colmannen ia täyttäkän tietämättömydhen walan 3. miehen cansa. Poltta hän neliännen, maxakan 9. äyri, ia täyttäkän tietämättömydhen walan 6. miehen cansa. Ios poltta hän 10. eli enämmän, maxakan 7 ma~rka, ia täyttäkän tietämättömydhen walan 12. miehen cansa. Ioldei woi hän tietämättömydhen walan täyttä, nijn maxakan sitte yhden Tammen Edhest 6. Äyri, nijn toisen ia colmannen. Poltta neliä, maxakan 3. ma~rka. Poltta 10. maxakan 10. ma~rka colmie Iakoon. Poltta 20. eli enämmän maxakan 20. ma~rka, ei tule se sacko swremmaxi. Ios Soimatan miehelle walkean wlgos candamusta, ia hän wariele eli luhti itzens, ia ei ole otettu pääldä eli laillisen todhistaiain cansa, sidhottu, warielkan itzens 12. miehen walalla, ia olkan syytoin.
39. Kimalaisten hulikoist.	Nytt taita mies löytä kimalaisi mandereldans eli metzest, ionga hänen on osa, olkan sen ioca löyti. Löytä hän toisen miehen manderest, eli Sisälle aidhatusta metzästä, nijn saapi hän kijtoxen edhest ia ei mitäkän palka, löytä hän wlkoiselda puolelda aita mualda toisen metzäst, sijtä saapi hän colmannexen ia caicki kylän miehett caxi osa. Sanouat caxi löynnens yhden kimalaisten hulikan, ottakan sembi löytäiäisen palkan, iombi ensin löysi eli ilmoitti. Nytt Rämäiäuätt kimalaisett, ia lendäuätt toisen metzän, noudhatta se iälghist, ionga kimalaiset omat ouat, sijhen hulikan ia läpehen cunga he meneuätt, ia merkitzepi sen saman~ pwn, ia cwlutta kylän miehille, ei mahda yxikän mies häneldä pois otta. Tule toinen iälgist ia omista ne samat kimalaiset, pitäkän se ioca ensin cwlutti. Ios lendä kimalaisten Rämäys eli Rypele terho pwhun, nijn pitä ne hulikan otettaman ia ei pwta turmeltaman. Ios hacka mies pwn mahan eli turmele, maxakan 6. äyri edhest. Ios lendä hän pino pwhun, hakatkan mahan ia ottakan kimalaisens ilman syytä. Nytt taitauat metzän omistaiat händä nuhdella, sanouat ne kimalaiset ei hänen oleuan, nijn tietkän sen 3. miehen cansa, että ne olit hulikoisa ia kimalais astioisa, hänen kimalaistarhasans, ia että hen seuraisi heitä iälistä nijn läpehen, ios hän täyttä sen walan, nijn ottakan wapadhesti kimalaisens iällens. Ios hänen pwttu walast, nijn andakan kimalaiset iällens ia palckexi 6. Äyri. Ios tappauat kimalaiset toisen miehen hulikasta kimalaiset, maxakan 2. äyri, se ioca kimalaiset tapoit, eli warielkan cahden miehen walalla. Tappauat he toisen, maxakan 1/2. ma~rka, eli wariella 3. miehen walalla. Tappauat he colmannen eli Enämmän, maxakan 6. äyri, eli luhtikan 3. miehen walalla. Ei hän sijtä maxa Enämbä, ehkä se enämän tapais. Ios käypi mies sekoituxen kimalaisten astiaidhen seghas toisen miehen metzäs, ios hän löytän maxakan 3. ma~rka, Ioldei hän käy hänen cartanostans ionga metzä on oma, ia on aterialla ia rualla hänen cansans. Se ioka pane kimalaisten otteen eli söätän oman metzähäns eli toisen maxakan 3. ma~rka. Warghasta mies toisen kimalaisten hulikan ia löytän pääldä, nijn pitä hänen sidhottaman ia käreiän wietämän warghastoxens cansa, ia siellä tunnustettaman ia keluottomaxi duomittaman, ia sitte hirtettämän.