40. Mitä wsi kylä pitä wanhan cansa.	Nytt taitan wsi kylä tehdä wanhast, se cutzutan wlghos aidhatuxi kyläxi, hän saapi wanhan kylän cansan kylän yhteitzest, hirdhen pino metzäst eli hedhelmättömist puista, ia ei Terho puist, Aidhaxia ia tuli puita, tuohett, nijndä kiskoa ia karian warpen, Turpen leikon ia sauen oton; ia ei mahda wanha kylä wdhelle näisä mitän estettä tehdä hänen manderellans ia mös parkin kuorjmises. Käykän sikans sijnä qu~i~n hänen karianskin käypi, nijn monda, quin hän taita rauita warpellans. Ei mahda hän mös kenengän lupa anda metzän, eikä palka otta eli lainnata, ia ei yhtän wlgos wetoa metzästä otta, wan tytykän sijhen quin cartano taruitze. Ios wanha kylä tahto maata sisälle aidhata, nijn pitä heidhän hänelle raitin iättämän eli kuian 10. kynärä leuiän maan tielle päin, ia ne pitä aidhall warieleman iotca sisällä aidhata tahtouat. Ei mahda he nijn raketa, että hän sisällä sulijetan.
41. Ios yxi rakenda ia ei muu.	Nytt taita se kylä olla karkiana iosa enämbi, quin yxi ouatt osalliset: nytt tahto yxi ylös raketa ia ylös otta osans, ia ne mwdh ei tahdo rakenda ia aidhata heidhän osans, nimittäkän sijtte kihlakunnan pämies sillä ioca raketa tahto, 12. miestä käreiäst, ne pitä sinne menemän, ia heidhen parhan taidhonsa iälkin, eroittaman yhden osan sijtä asumasta, sekä nijtuista että pellost, nijn swren quin he taitauat aruata, että hänen osaxens taita tulla sijtä asumasta. Sen osan mahta hän ilmain syytä sisällä otta, raketa ia nauttia hyuäxens, ia ei mahda yxikän händä sijtä hämmändä eli estä: Ia hänen karians ia Eläimmens mahtauat käydhä ilman estett sille manderelle cusa he tahtouatt, mutoin ios ioku nijstä muista tahto hänen osansa aidhata ia laillisen warielluxen pitä. Nytt on hän osans ylös perannutt ia ylös ottanutt, nijtust ia pellost, ia ne tahtouat sitte tulla ia nauttia itzecukin hänen osans, perakan sijtte ia ylösottakan, nijn palion, quin hängin, ia cosca he ouat itzecukin osansa iälkin ylösreuäisnett ia puhdistanett, nijn hyuäxi, quin hänen~ on, ios kihlacunnan nimitös sen tunnusta, nijn mahta iocainen otta osans ia sarkans lailla pellost ia nijtust, ia caikist iaghoist, nijtä seurauaisia ia iaka pellott ia nijtut Tomtein iälkin, ninquin laki käskepi. Ios otta iocu sen osan, ioca Ensin tuli, mwtoin quin. nytt on sanottu, maxakan 9. ma~rka colmie iakoon, ia iällens caiken wahingon tieto miesten aruon iälkin.
42.	Lypsä waimo toisen lamban eli vuohen, ios hän löä, maxakan 3. äyri: Iold ei hän ole löytty pääldä olkan wapadhe. Ios hän lypsä toisen miehen lehmän, ia löytän työstä nijn maxakan 3. ma~rka: Ios ei ole tunnustost, warielkan 6. miehen walalla.
43. Ios mies merkitze toisen miehen kalun.	Merkitze mies toisen miehen kalun, on hengellinen eli hengetöin, ia tahto nijn toisen kalun omista, eli laske merkinsä toisen miehen merkin päälle, häyritän händä sen cansa, tule se tiettäuäxi ia jlmei, eli täytetän hänen päällens täydhen todhistoxen cansa, seisokan warkan oikeudhen sen edhest, sen iälkin quin sen hinda on. Nytt soimatan sitä hänelle ia hän tahto itzens wariella, ios se maxa 10. ma~rka eli enämmän, nijn warielkan 12. miehen walan can~sa, eli maxakan 40. ma~rka: Ios on se 3. ma~rkan osa eli wähembi, warielkan 9. miehen walalla, eli maxakan 12 ma~rka. Ios se äyrin osa on maxakan 3. ma~rka, eli warielkan 6. miehen cansa: Ios se on puolen äyrin osa eli wähembi, warielkan colmen miehen~ walalla, eli maxakan 6. Äyri. Rijteleuätt caxi yhtä calua ionga heidhen molembaidhen merkinsä päälle seiso, ehkä quinga se on, ia heille on molemille ycteläinen taloin eli pw merki, taicka itze eli erinomainen mercki cummallengin, ottakan se tieto miehett, iomman hallusa se on, sitä itzelläns wariella, ioldei pälle kandaia täyttenn todhistaiain cansa, tunnusta tiedhä, että se on hänen omans, ia että merki on pandu merkin päälle.
44. Ios mies Tappa eli haauoitta toisen Eläimen.	Tappa mies toisen miehen Eleimmen tietens, ehkä mikä Elein se olisikan, ioca enämmän maxa kahta äyri, maxakan iällens täydhelle hinnalla cahden tieto miehen tunnustuxen iälkin, nimittäkän miehens cumbikin ia sitte 3. ma~rka sacko cans. Nijn mös toisen ia colmannen edhest. Ios ei ole tunnustaiat tiedhos, nijn warielkan hänen 6. miehen walalla. Tappa hän <<enämm~än>> Enämmän tietens, se cutzutan Eläimen swrma, maxakan hinnan täydhellä hinnalla, ia päälisexi 40. ma~[r]ka. Ios hän laillisesti sidhotan 6. miehen tiedholla, ioldei händä laillisesti sidhota, warielkan 12. miehen walalla. Ios tappa mies sen Eläimmen, ioca wähemän kahta äyri maxa, maxakan caxinaisest sen Edhest, tieto miesten sanan iälkin, quin sanottu on. Cusa sencaltainen syy soimatan miehelle, ia ei ole laillisesti sidhottu, pääldä näkyuäisten eli catzouaisten todhistaiain cansa, luhtikan sitte sen iälkin quin asia ombj, quin sanottu on.
45.	Heittä mies eli pistä toisen Eläindä, taita pahamin sattu, quin mies tahdoi, ia cuolepi sijtä, maxakan iällens Eläuän cuollen edhest, ia wannokan ettei se ikänäns ollu hänen tahtons 3. miehen walalla. Mies taitan Rucoilda auttaman toisen eleindä, heuoisen suonda iskemän eli mwn eläimmen, taita pahemman tapahtu, quin piti eli hän tahdoi ninquin tapahtui nijn warielkan sen syyn omalla walallans, ettei se
Mies autta- toisen Eläind ia cuole.	tapactunu hänen tahdostans, että se wahingon tuli, eli maxakan neliännexen sen täytte hinda. Nytt hauoitta mies eli lyöpi toisen miehen Eleimmän, nijn ettei se sijtä cuole, on se heuoinen eli härkä taicka Tamma, ioca on työ iuhta, ottakan se ioca löi sen Eläimmän ioca hauois on läkitäxens eli parataxens, ia andakan hänelle iällens teruen työtäns tehdä, ios se tule iällens wighattomattomaxi eli Endiselläns, ottakan mies iällens omans. Ios tule, Sika, ottakan se quin löi wighallisen, ia andakan iällens wighattoman, tieto miesten tunnustoxen iälkin. Ioca ei tahdo nijn iällens maxa, quin nytt on sanottu, ia se kannetan hänen päällens käreiäs, nijn pitä kihlacunnan pämiehen tieto miehet nimittämän, iotka pitä aruaman täydhen täydhestä, ia can~sa 3. ma~rka. Heittä mies heuoista, Tamma, härkä eli lehmä, lyö wlgos Silmän, hacka pois Saruen eli katkaise taicka leicka hännän, tapaturmast maxakan Äyrin iocaitzen edhest ia täyttäkän tapaturman walan 3. miehen cansa. Sortan hän walahan, maxakan puoli hinnallisell iällens. Ios puhkaiset hän molemmat silmät, maxakan iällens täydhellä hinnalla, ia pälle 3. ma~rka, ios caxi todhistaia on päälle, iollei ole tunnustaita, warielkan 6. miehen walalla. Lyöpi mies lehmän nijn ettei händä saa lypsä maxakan puoli ma~rka.
46.	Tappa eläin toisen miehen eläimmän, heuoinen eli Tamm~a, eli sen Eläimmän, iota ei syödhä mahdeta, sidhotan mies laillisesti todhistaiain cansa sihen syhyn, maxakan iällens puolella hinda, tieto miesten tunnustoxen peräst. Tappa
Ios työ iuhta saa haauan.	häriän eli lehmän eli mwn eläimmen, ioca syödhä kelpa, maxakan neliännen täyttä hinda, ia se pitäkän sen cuollen, ionga se oma oli. Nytt kaiuatahan tätä miehen tygö, ia ei ole tieto miehiä, iotca neghitt, warielkan walalla, sen iälkin, quin Eläiäin aruatan. Nytt ios eläiäin hauan anda Eläimmelle, sitä ei maxeta. Ios työ iuhta hauoitta mwn eläimmän, nijn ettei Isändä mahda sitä nauttia ikeen alla, eli rängein sisälle, nijn pitä sen ionga se Eläiäin oma on, ioca wahingon teki, andakan hänelle rangein täytön cahden tieto miehen sanan iälkin, eli maxakan 2. äyri. ia nimittäkän itze cumbikin miehens.
47. Ios koira Eläindä pure.	Nytt on miehellä koira, ioca pure Eläindä, eli iotakin Eläuet toisen miehen kariast. Pure hän iongun cuoliaxi, ottakan se ion~ga koira on cuolluen, ia maxakan iällens eläuän nijn hyuän: Ioldei se sijtä cuole, maxakan neliännexen sijtä hinnasta, quin se maxa. Pure hän sen toisen kerdhan maxakan iällens wahingon ia päälisexi 6. äyri, eli mistackan
Tappa mies toisen miehen koiran eli warasta.	koirans. Teke hän wahingon Colmannen kerdhan, maxakan sitte wahingon ia päälle 3. ma~rka colmie Iakoon. Ia nijn vsein, quin hän sijtte wahingon teke, maxakan iällens wahingon~, ia sacko aina päälisexi. Nytt tappa mies eli wargasta toisen miehen koiran, maxakan 6. äyri; iollei hän karia, oraua eli metzä koira ole: Sitte maxakan 12. äyri: Wan pure hän karia, quin ennen sanottu on, olkan maxo puolda wähembi.
48. Paimenuxist. Ios paimen cadhotta karian.	Nytt asuuat talonpoiat ynnä yhdes kyläs, nijn tekeuät lijton ynnä yhdes karia kaita, sijnä tule cungin toisellens oikeuden tehdä. Nytt hyliäpi iokun heistä paimenuxen, warielkan cahden miehen cansa taicka maxakan 2. äyri, ia ottakan sen itze quin paimennust yhdes pitäuätt. Nytt taita paimen kadhotta häriän eli lehmän eli mikä Eläiäin se olisikan, ioldei hän iällens saa, maxakan iällens täydhellä hinnalla iocaitzen sen iälkin quin se maxa, cahden tieto miehen todhistoxen
Ios peto otta karian.	iälkin. Nytt otta peto karia paimenelda, ios on hän itze sijnä läsnä eli tykönä ia saapi tähtedh eli raiskat merkixi, olkan ilman syytä, iollei hän saa roineita merkixi, maxakan täydhellä hinnalla. Canda eli poiki lehmä metzäs ia wasicka kato pois, maxakan aurton wasikan edhest. Kato pois wohlainen eli karitza, maxakan 3. penningiä, iocaitzen edhest. Nytt taita miehen Eläiän tulla toisen miehen pydhyxen, sen ioca wiritöxen wiritti eli louckauxen rakendi, ia cuolepi: Iös wiritös on laillisesti cwlutettu on, maxakan paimen puolen hinda sille ionga oma on, ioldei wiritös ole cwlutettu, maxakan se ioca wiritti täydhen hinnan. Ios cadhotta paimen häriän eli lehmän, ia ei taidha iällens löytä, mistackan palkans. Cadhotta hän nuoren naudhan, mistackan äyrin palkastans. Wuohen eli lamban edhest Aurton: wasikan, caritzan eli wohlaisen edhest, neliä penningitä. Wan Sighan edhest äyrin. Nuoren Sighan edhest, ioca on yxi vuotinen aurton. Lyö talonpoica paimendans sawalla, tule wighalloisexi, olkan wahingollans.
49. Otta mies pursia eli humaloita eli niniä toisen metzästä.	Kisko mies niniä eli murta lehtiä Tammest, eli hake pursia toisen miehen metzäst eli manderest, maxakan iällens wahingon, ia päälisexi 3. ma~rka, ios hän laillisesti sihen sidhotan. Se qu~i~n hake maan eli kihlacunnan yhteitzeldh pursia ennen Oleff messu, ios hän löytän, maxakan 6. Äyri. Hake mies metzä humaloit eli putke kyläin ychteitzeld maalda eli kihlacunnan, ennen Bertulin päiwä, maxakan colme marcka, ia iällens caicken wahingon: Ei madha yxiken hänen päällens canda muita, waan oikia omistaia.
50. Humala Tapoist.	Jolla talonpoialla eli Lamboialla, eij ole 60 Raghan humalis tarha eli tappo, ioissa humalat päällä caswouat, maxakan 3 äyri Ruodzin ioca wuosi, ottakan sen sakon, se quin veron eli vluos teghon ylösotta, humalan oickiudhen edhest, sen iälckin quin humala maxa, waruna ia eij penninginä eli muuna hindana. Kuningan nimitys miehet pitä tietämän cukin länisäns, ne iotka eij teghee, quin sanottu on, ia tiedhyttämän sen, ensimäises maan keräiäs Mickell messum iälckin, edzikän sitte kuningan foudhi maan käräiäs iowlun iälkin, ia Jsändä on sitte waickenut oickiudhens. Jolldei Lamboi rakenna ensimäisnä eli toisna wuona, se on mercki, ettei hänen isändäns ota sacko, ottakan sitte kuningan foudhit, nijn cauuan quin hän on rakenut. Jocainen kihlakunnan pää mies ylidzen caicken waldacunnan, pitä kihlacunnans nimityxen cansa kihlacunnasans edzimän ia tietämän, ios iongun asumas on erinomainen este, ettei hän humala tappo eli tarha raketa saa. Jos hänelle on sencaldainen este, nijn olckan sijtte ilmain syyttä. Jollei estett ole, maxakan quin ennen on sanottu.
51.	Wie mies karia toisenn miehen luothon ilman luata, eli sisälle aidhattuhun mahan, ionga mies tachto rauhasa pitä, mitkä eläimiä ne olisitkan, se quin eläimet siselle otta, hänen pitä lailisesti cwluttaman pitäiänn käräiäs. Tule se iälckin ionga eläimet owat ia taridze oickiutta eläindens edhest, hänen pitä andaman äyrin hewoisen edhest ia wanhan naudhan edhest, nuoren naudhan wuohen ia lamban edhest aurtuon, Wohlan, Wasikan ia karidzan edhest neliä penningitä. Joldei lunasta hän eläimiens, ia taridze cohtutta, colmen Sunnundai päiwän sisällä, ottakan sitte se warin nijstä ionga omat ouat, ia eij tachtonu lunasta, se olckan wapadhe ioca ne sisälle otti, ios hän ne lailisesti cuulutti. Taita se karia pois tulla eli cuolla, olckan sen wahingo ioca eij tachtonu lunasta. Pane mies eläimens muittein osa weliein luata luodhoin, ioihinga miehen on idze osa, nijn on lunastus puolda wähembi quin ennen sanottu on 12 cap. Jos mös caicki tachtouat panna luothon eläimens, olckan sama laki eläimistä, quin Sighoistakin Terho metzäs.
52.	Osta mies karia tautisesta kylästä, aiapi kotihins, paitzi kyläins miesten luata, omin tadhoin; aiakan cohta pois eli kaiuakan mahan, ia maxakan 3. marcka. Jos iokun kaipa eli kanda hänen päällens kylän miehist; Nytt kiäldä hän ia tahto wariella, ettei hän sitä tietänyt, nijn warielckan 6 miehen walalla, ia aiakan sitte pois illmain syytä: Jollei hän tahdho pois aia eli mahan kaiwa, nijn maxakan 6 marka.
53. Kuningan kaares 28. Wala sakon 40. Warkan kares 38.	Ei madha yxikän mies otta toisen eläindä, Hachtia eli Alosta, eli mitä se taidhais olla, cuollut eli eläuät, idzellens iohongin tarpexi eli nauttiaxens, paidzi lupa eli palkata, sildä ionga oma on, ios iokun sen teke, nijlle olckan omistaialla walda tedhä händä warkaxi eli Ryöwärixi, cummaxi hän idze tachto, ia se maatkan kihlakunnan nimityxell, quinga se oli warastettu eli ryöuätty, eli muulla muoto otettu, sen iälcken se oickiudhen quin otti, ios se ilmeistäns on päälldä löytty. Jos se hänelle soimatan, warielkan lain iälckin, eli maxakan sen iälckin quin se hänelle arwatan.