21. Mikä wala Sackå on.	Se quin walasakon ricko, eli quinga palio heitä on ynnä ia yhdes seuras cosca työ tehdän, nijn ouat he hukuttanet caicki mitä on heillä maan päällä, paitzi maan saama, ia tule rauhatoinna olla, ylitzen caiken Ruotzin waldacunnan. Heidhän irdhallisen calunsa pitä iaettaman colmie. Ottakan maan omistaia, cuka sen maan omista, cusa työ thehtin ia wahingo, yhden osan, Toisen kuningas. Ia colmannen kihlacunda, Quitengin nijn, että heidhän welkansa, iotca he ennein teeitt, quin he rauhattomax tulit, ensin maxetan päldä iakamattomast maanpellisest, ia sitte syynsanoian oikeus, sen iälkin quin syy etzitty on. Ios ei täydhy tauarata, welkoia maxa ia syynsanoian oikeutta, nijn wähetän molemmist, nijn ma~rkast, quin markast. Ios tauara on Enämbi käykän se colmie
Käreiän kaares 30. Iocaitzen pitä maxaman oman Syyns.	iakoon, quin ylitze iuoxe, quin ennen on sanottu. Ei mahda he hukutta heidhän lastens osa, ios heillä lapsia on. Eikä mös heidhän Emännens osa, ei mös huoneita, quin emännän Tomtin eli hänen maansa pälle seisouat. Eikä mös yhdengän nijdhen osa, ioidhen osa heidhän saamansa on, heidhän cansans, nijn tule itzecungin sackons yxinens maxa, ia ei mahda yxikän toisen osa hukutta.
22.	Cosca walasakot rikotan, nijn tule syynsanoian sen tiedhyttä pitäiälle eli käreiäs, cosca wahingo tehtin; taicka kuningalle quin ennengin on sanottu, kuningan kaaris, cap. 26. Ia cosca se työ nijn tiedhyttätty on, nijn pitä kihlacunnan pämiehen sijnä kihlacunnas cohta leickaman sanoma kapulan, ia cokohon cutzuman kihlacunnan käreiän; nijn mahta se quin työn tehnytt on, rauhan lupauxes tulla ia mennä endisehen tilaans nihil desiderat iällens, kihlacunnan nimitös samas kihlacunnas pitä vlos etzimän, ia tietämän mikä totuus on, sijnä asias. Ia löytän todhistoxet, nijn käykän ne nimitöxen etehen, ia wannokan itzecukin terueydhens pälle, ia kihlacunnan pämies luettakan walan heille.
23.	Nijn tule kihlacwnnan paämiehen samas käreiäs, elj toises sijtä laehimeises sen iolle syy laskean, wariella eli sorta, ensin wala sakosta ios he warielewat hänen walasakost, nijn olkan sitte wapadhe, ia syyn sanoia kandakan aina pälle, sen iälkin, quin syy andapi, meidhen laki kirian iälkin.
24.	Nytt sortauat he hänen walasakon, nijn pitä kihlacunnan pämiehen samas käreiäsä eli lähimäises sen iälkin, caicki ne ylöslukeman, quin seuras ia cansa matkas silloin olit, cosca työ tehtin, ia ninquin hän ylös nimittänytt on, nijn pitä kihlacunnan nimitöxen <<wannoman~>> wannoman caicki ne Rauhattomaxi, ia kihlacunnan pämies duomitkan caicki heidhän kodhottomaxi ylitzen caicken Ruotzin waldacunnan. Nijn on heille sijtte cwkaudhen päiuät sijtä päiuäst souindo pyytä, quin työ tehty on, syyn sanoialda, ios hen~ taita, kuningan, maan omistaian ia kihlacunnan oikeudhen hämmännöxet Sijrtä hän eli wiepi Tauarans sijttequ~i~n hän syypääxi löyttin, nijn on hän cadhottanut Tauarans, ia rauhansa möskin.
25.	Nytt on se Lamboa, ionga kotihin tullan, taicka on palkannu huonet eli lainnan ottanut, Saapi hän eli ioku hänen perehestäns haauan eli halun, sinisen eli punaisen, taicka Tapetan, nijn on hänelle sama oikeus, quin itze maan omistaialle, paitzi taloudhen Rijppausta.
26.	Nytt ios toinen mies, quin Lamboan kartanohon wahingon päälle meni, saapi haauatt eli halun eli tapetan, nijn tule syynsanoialle molemmat, sekä rauhan ruokus, että hauain maxott, ia maan Isändä otta colmannexet Rijpotuista.
27.	Nytt ei pidhä yhdengän miehen tauarata rijpoittaman, ennen quin lailla rauhattomaxi tehty on. Ei mahdeta händä mös tapetta ennen sitä päiuä quin hänelle märätän käreiäs, cosca hän rauhattomaxi wannotan, mutoin ios hänen edhestäns paastotan ia maxetan, quin mwngin rickomattoman~ miehen edhestä, ia hänen rumins kircko aitahan haudhatan. Ei pidhä hänen caluans mös pois wietämän eli sijrtämän, sitte quin hän syihin sidhotan, sijhen syyhyn, iolla wala sacko rikottu on.
28.	Se quin pitä nijtä ia rauitze heitä aterialla yhdelle, sitte quin heidhen cwkautens on wlkona, maxakan 3. ma~rka. Pitä Enämmän ia ruocki, maxakan 40. ma~rka. Eli autta heitä iotakin wahingo tekemän, sittequin he rauhattomaxi tulluet ouat, eli anda heille iongun auun odhista, eli culunnoxen, se maxa 40. ma~rka, ios hän sen tiesi että he rauhattomat olit, sen pitä kihlacunnan nimitöxen etzimän, ia aina nijn wsein, quin hen nijhin asioihin lailla sidhotan, eli luhtican 12. miehen cansa, ettei hän Rauhatoinda miestä holhonnutt eli ruockinut, taicka ettei hän tiennytt, että hän Rauhatoin oli.
29.	Se quin pitä Rauhatoinda miestä, toisen miehen wahingoxi, olkan nijn syypä quin rauhatoingin mies. Ios hän iongun wahingon teke maxakan rauhatoin mies rikoxens iälkin, ei sentähden wähembä. Sen pitä kihlacunnan nimitöxen tietämän, mikä sijnä on totuus.
30.	Ios iokunn rauhatoin mies tapetan syyn andaialda, eli ioldakin muulda sisälle waldacunnas, sitte quin hän on Rauhattomaxi wannottu, ia hänen lailliset päiuäns ouat, edhes ioutunuet, maatkan maxamatoinna, sekä kirckon että kuningan puolest. Mwtoin ios hänellä rauha kuningalda laillisesti on.
31.	Ios ioku on Rauhattomaxi aruattu waldacunnasa, ia tapetan sijtte wlkona waldakunnast, taicka hän otetan wlkona waldacunnast, ia tuodhan wäkiuallalla waldacunnan iällens, ia sijtte tapetan, nijn pitä hänen Edhestäns, sekä maxettaman että paastottaman, nijnquin muungin rickomattoman miehen edhest, ia hänen rwmins kircko aithan haudhattaman. Sillä ei tule hänen wseammal maalla Rauhatoin olla, eli rauhans <<cadhotto>> cadhotta mutta sille maalla cusa wahingo tehty on. Ei pidhä mös walasackoin edhest, emännän maata eli Tomtia, taicka huoneita, quin hänen tomtins pälle seisouat rijpoittaman. Sillä ettei meidhän laisa naiteta mies waimon Esiuanhembain maan pälle, huonetten eli cala wedhen ia toeten pälle. Eikä mös waimo miehen, mutta maanpällisen. Ei pidhä mös yhteist manderett rijpoitettaman, ehkä se luetan irdhallisexi caluxi.
32.	Nytt tule heidhän Rauhatoinna olla, sihen asti quin se rucoile heidhän edhestäns, iolla he wahingon teidh, eli hänen perillisens. Sitte mahta kuningas heille rauhan anda, eli se iolla sencaldainen kuningan walda on, että hän mahta heille rauhan anda. Nijn pitä heidhän lunastettaman 40. ma~rkalla, kuningan oma sacko. Ios se cuole ioca rauhatoin on, ennen quin hän rauhan saa, maxakan sitten hänen perillisens hänen Tauarastans laillisen sakon, mikä se on mies tappo eli haauat, syynsanoialle, kuningalle ia kihlacunnalle quin io ennen on sanottu.
33.	Rauhattoman maan saaman, tule lakicunnan miehen eli kihlacunnan pämiehen pitä eli otta sillä toimella, että heidhän pitä paneman yhden ammatti miehen, ionga heidhän edhesens pitä lukeman~, ettei sijtä hinnasta yhdellengen mitän annettu, wan nijllen, ioillen hä totisesti welkapää oli, ennen quin hän rickoi rauhansa. Mitä sen ylitze iuoxe, se annettakan waiuaisille hänen sielunsa edhest, taicka kirckon ia klostarin, ia sihen asti quin hän rauhan saapi, eli cuolepi. Sitte quin hän cuollut ombi, nijn pitä hänen perillisens sen maan saaman.
34.	Nytt taita Rauhatoin mies waldacunnast paeta, se iolla nijn wähä on maanpäälistä, ettei se vlotu maxa etta hänen welkans, ia ei ole, millä hänen rikoxens maxetan, ia hänellä on maan saama waldacunnas. Iollei hän tee öön ia aiastaighan sisällä, sijtä aigast, quin hän pakeni; syynsanoian souindo, nijn että hän pyydhäis hänelle rauhan kuningalda, nijn pitä 12. miestä hänen maans aruaman, ia ensin hänen welkans maxettaman, ia syynsanoian oikeus, ia mitä sijtä ylitzen on, käykän se ranijlle ruoghaxi, ia iaettakan, quin ennen on sanottu.
35. Tapån kaares 30.	Nytt taita mies walasakon ricko, ia fangitan tuorelda työldä ennen quin öö ia päiuä ylitzen käy, nijn tule kihlacunnan päämiehen sanoma kapulan ylöspyäldä, ia käreiän kokon cutzua, samas kihlacunnas cusa wahingo tehty on, kihlacunnan nimitöxen tule tietä sijtä totudhen, ios on mies tappo tehty sijnä pälle yllytöxes ia sen tunnusta kihlacunnan nimitös nijn pitä kihlacunnan pämies hänen miekan ala duomitzeman, ia caiki ne quin hänen cansans fangittin, sijtä samast työstä. Ios on hänes sininen eli weristös eli mw wika, ioista walasakott maxetan, mistakan oikean kädhens, ia iocainen quin cansa oli. Röuäyxest maxetan ninquin edhespäiten eroitetan sen iälkin, quin rikos anda, ia walasakon syy, Ios he mistauat hengens taicka ei, nijn tule heidhän irdhallinen tauarans ruoka ranixi tehtä, quin ennen sanottu on cap. 21.
36. Tietå Tapån kaares 11. 12. 29 cap.	Ei mahda waimo wala sacko rickoa, Sillä että ei mahda hän rauhatoin olla, ei mahda mös taitamatoin lapsi wala sackoa rickoa, ios sitä kannetan hänen pällens, nijn pitä nimitöxen wannoman~, ettei hän ole 15. aiastaika wanha, waan maxakan sen iälkin, quin haauain syyn kaares eroitetan.
37. Tietå tapån kaares 17. cap.	Nytt mene mies toisen pellolla eli nijtulla keuäin eli Sykysyn ia tappa, nijn on se cahdes maxos, quin hän teke Isännen eli hänen perhens pälle, ia se maka maxamat, mitä hän saapi, ioca toisen pellolle meni. Sama laki on sijtä ioca toisen carkotta oman saamans pääldä, nijn toisen saaman päälle, ia teke sitä wahingon hänen päällens.
38.	Nytt mistatan mies omans tähden ilman rikoxet, caula leikatan, hijrtehen wedhetän eli Steilin pälle pannan, se quin sen teki, seisokan sama sencaltaisen oikeudhen, quin hän sille toiselle teki.
39.	Otta mies toisen, ia kaata wäkiuallal alan~s mahan, ia kuohitze hänen, quin mwngin eläimmen, puhkaise wlgos silmen, eli lyö wlgos hambat, swsta, taicka leicka pois kielen, nämän eli koruatt hacka poicki kädhen, ialghan, eli molemmat, se quin nijn teke ia caicki quin cansa ouat, ouat wala sakon rickonnett. Ia cuka sihen on syynsanoia ehkä mikä se oliskan haauan kiuudh eli mwd, nijn tule hänen perilistens, sekä rijpoittelemus että haawain sacko, ia rauhan ruckous, kenengä huones se tehdhän naisä asioisa, ios hän kijni saadan tuorelda työldä, nijn on syn sanoialle ia hänen sugullens walda händä käreiän wiedä ia anda todista, sittä on syn sanoialla walda händä wallalans päästä ios hän tachto, eli otta iäsenen iäsenest ne samat quin se hän mistasi ioka wahingon nautidzi eli hengen häneldä otta ia maatkan maxamat työns edest. Nyt tule se Odhan wahingost heidän wälillens ia eij wäkiwallast, quin nytt sanottu on, nijn on wala sacko rickottu, waan maxakan nijnquin tachto haawain edest. 3 cap. eroitetann. Nytt taitan miehelle sen caldainen syy soimatta, ia eij ole sytä löytty, nijn pitä kihlakunnan nimitöxen Colme sijtä kihlakunnan neliänexest wahuat taloin miehet sijtä kihlakunnast cusa työ tehtin, ottaman, ne pitä hänen luchtiman eli sordaman; ios he hänen sordauat olckan sorttw, ios ne hänen warieleuat olkan wapade.
40.	Se quin ryöwä toiseldans täydhellä wäkiwallalla maapäällistä eli mikä se taidaiss olla puolen marchan hinnan eli enämän ios hän fangitan tuorelda työldä, nijn pitä hänen käreiän wietämän ia annettaman kihlakunnan nimityxen tunnusta että hän täysi ryöwäri on. Jos hee nijn domidzewat nijn pitä hänen käreiäs miekan ala duomittaman
Kuningan~ kares 26 28. Warka: 38. Raken: kaares 53.	ios mös ludhitan olkan wapadhe, ia se maxakan neliä kymmendä marcha ioca hänen wäkiwallalla otti. Soimatan se hänelle ia eij ole pääldä maatkan se kihlakunnan~ nimityxell; ios ne warieleuat hänen olkan wapade, sordauat ne hänen olkan~ sorttu 40 m sakoon.
41. Kuningan kares 26.	Röwä mies Colmen äyrin osan eli enämän ia wähemän puolen marcha, ios se edzitän hänelle täyden toimen cansa eli soimatan hänelle, ia eij woi wariella idzens cwdhen taloin miehillä maxakan caxi kymmendä marcha. Röuä hän 2. äyrin osan, ia wähemmän quin 3. äyri, maxakan 6. ma~rka, eli warielkan itzens 6. miehen walalla. Röuä hän yhden äyrin taicka enämmän ia wähemmän quin 2. äyri, maxakan 3. ma~rka, eli luhtikan hänens itzens colmanden. Röuä hän wähemmen~ quin 1. äyrin, maxakan 6. äyri, eli warielkan hänens itzens toisna. Caikis näisä asiois eli etzikois, maxetan ninquin edhellä on sanottu, colmie iakoon, ia syynsanoialle se iällens, quin pois röuätty on.
42.	Nytt maka mies metzes eli maias eli muisa paikois, ia rupea Röuämän. Röuä hän wähän eli palion, ia se tule tiettäuälle, nijn mahta ioca mies hänen ia caicki, quin hänen cansans ouat ilman syytä kihlacunnast cusa sen asian etzittämän pitä, löytän se että tyä on ilmei, nijn pitä kihlacunnan pämiehen ne caiki mieckan duomitzeman, iotca cansa olit seuras ia liutas. Jollei ole ilmei, mutta soimatan nijlle, ia ouat sijtte tulluet iocaitzen swlle, nijn pitä 12 miestä sen etzimän; sortauat ne heidhen, maxakan sijtte 40. ma~rca iocainen, colmie iakoon. Joca ei woi maxa, mistakan pääns; luhdhitan he, olkan syyttömät. Nijn ne quin fangittin, quin nekin quin fangitzit. Jos mös se löytän se että, että he iongun murhannet maalle eli merelle, näisä asiois, pandakan sijtte Steilin päälle. Joca sen caldaisia miehiä huonesens otta, holhoapi eli koriapi tietäns eli tahdhollans, olkan se nijn hyuä, quin nekin, sen elkitzet cutzutan Metzä warkaxi eli Meri Röäuärixi.
43.	Nytt menä mies toisen pw kardanon, ioca lukittu on, otta Omeni eli mwta hedhelmätt wäghellä, isändä ia hänen perhens on edhes ia tahtouat wariella, tule tappelus heidhen waihellans, tapetan hänen perättens eli isändä itze, taicka saauat haauat, eli weristöxen taicka sinisen, sijnä on walasakot rikotut. Tapetan se quin päälle yllytti, saapi haauat, veristöxen eli sinisen, pitäkän caicki omanans ilman maxamat. Cosca Warghas eli Röäuäiä mies, eli iocu quin syypä on, fangitan, nijn pitä cohta sanoma Capulan käymän ia käreiän coghottaman. Olkan sama laki Nauris carkiast ia maasta, quin pw tarhastakin.
44. Korkembaidhen syydhen kaares 13. cap.	Se quin käskä toisen miehen eli palka miehen löämän, tappaman eli iongun pahan tyän tekemen, toisen miehen päälle, nijn pitä hänen seisoman saman oikeudhen, quin hän sen itze tehnytt olis.