Lue tämä huomautus! Edellinen * Sisällys * Seuraava KRISTOFFER KUNINKAAN MAANLAKI: KAUPAN ASIAN KAARI AGRICOLA Käsikirjoituksen 1. sivu kuvana Kaupan asian kaari. 1. Osta mies Maanpäälist karia, Otia, tehdhyi waatteita, kulda eli hopia. 2. Osta mies kulda eli hopia, ia sijnä löytän turhus eli falskeus taicka petos sisäldä, ia qu~i~nga miehen pitä nijtä hopia sepän tehdä andaman. 3. Osta mies Suola, medhen waha, pyhä sauuia, woita, talghi etc. ia löytän petos sisälldä ia turhus, ia miste petoxen eli turhuden~ eroitus on. 4. Ei mahda yxikän osta Talonpoian Emännäld, lapsild, eli hänen perheldäns, paitzi Isännen tiedhott. 5. Nytt teke mies kaupan torilla, quinga sen pitä idzens warckaudest vapactaman, ios sijtä häiritän eli houratan sinne tänne, ia ios sijtä enämbi syndy iota houratan. 6. Quinga maan kaupa tehdhän ia mikä rangaistos sille tule: Ia quinga mies machta ilmain syytä maalla kaupa tehdhä. 7. Maan kaupast: Ia että ammatti miesten on lupa osta heidhän wirgans waraxi. 8. Palka mies heuoisen eli tamman ia se turmeldu, eli mies otta ne toiselda lainan, ia ne turmelduuat, eli quinga mies mahta taita lainan maxa. 9. Quinga miehen pitä penningeitä tähdhelle andaman toisen tagha, ia iällens vluos ottaman, ia ios ne palauat, vargastetan eli pois tuleuat. 10. Ios panti pala, wargastetan eli ryöuätän, ia quinga miehen pite tauarans pandix paneman. 11. Quinga miehen pitä pantia lailla aiaman, ioldei se iällens lunasteta. 12. Takapi mies penningeitä toiselle, eli taka idze miehen oickiudhen etehen. 13. Ios mies Väkiuallalla vadhitan vluos lupaman penningeitä eli muuta, otta takauxen ethehen. 14. Quinga miehen tule lailla aia irtaimia drengeiä, ne quin velgas ouat eli velka päädh. 2. Osta mies kulda eli Hopia muilda mutta hopia sepildä itze, ios se löytän ioca osti, että sijnä on petos sisellä, nijn ottakan se iällens ioca myi, ia varielkan 12 miehen valalla, ettei hän tienyt sijnä petost sisällä oleuan: Ios hän sordan walalla, maxakan 3. marka. Warielepi hän sen, ettei hän sitä mynyt, warielkan 12 miehen valalla, eli andakan iellens hinnan ia sakon cansa quin sanottu on. Nytt annetan hopia sepän nuhdhe että hen myi turha eli paska kullasa eli hopiasa, nijn pitä alaisemen ia wasaran waehell käymän, ios se löytän puhtax, pitäken kumpigin nijnquin sanottu on: On se falskattu andakan hopia seppä henen iällens hindans ioka osti, ia ottakan itze turmellun ia maxakan 40 marcka. Taita hopia seppä luhtia ia ei ota iällens turmeldu ionga hän mynyt on, ottakan se sitte tietomiehet ioka osti, caxi wahua taloin miestä, händä wilpiyttehens sitoa ia sackohon, quin ennen sanottu on. Tachto mies kuldans eli hopiatans, hopia sepän käten anda tehdhä, sen pite henen kirkasna sisälle andaman cahdhen wahwan taloin miehen cansa: Otta Seppä sen hopian eli kullan kirckan edhest, taita se sitte sanoa, ioka kullan eli hopian andoi, ettei se nijn hyuänä iällens annettu, quin oli se ottais, olckan se nijnen todhistoxella, iotka tykönä oli coska se vluos annettin, varieleuat ne hopia sepän, Kuinga håpia sepällä työ annetan. olckan warieldu ia ottakan palckans: Sordauat ne hänen nijn cudzutakan warckahaxi, ia maxakan varckaudhest tietomiesten aruon iälckin. 3. Osta mies Suola, medhen waha, pyhiä sauuia, woita, rasuua talghi, eli humaloit ehkä mies misä löytä petoxen kaupas, ostetus eli mydhys, nijn nimittäkän cumbikin, ioka osti, ia myi caxi wahua taloin miestä, ne pitä tietämän ios petost on myty eli ei, ia tunnustakan sitte kihlacunnan nimitöxen edhes käreiäs, wariele nimitös sen ioca myi, olkan wapadhe: Sortauat ne hänen, maxakan 12. ma~rka. Nijn pitä caicki wahingott maxettaman, cusa petos löytän kaupois, ia ottakan se iällens hindans ioca osti, ia sen turmelluns, ioca Se ioca iotakin sekoitta eli turmele. Mikä petos eli wilppi on. myi. Se quin willitze eli pettä iongun kalun, ehkä mikä se taita olla, nijn käykän sen cansa, quin mwngin warkauxen sen iälkin, quin cukin on tehty ia wahingo aruatan käreiäs. Petos on se cosca mies mypi paha hyuän Edhest, sekoitettu seikoittamattoman edhest. Wilpitty on se cosca mies peittä pahan hyuällä, quin on kupari kullan alla, herneit sekoitetan medhe wahan: kiuiä lyödhen fatijn rautain cansahan, eli mwta sencaldaista wilpitöstä tynnöri kalun cansa, quin on woi, talghi, hunaia ia muudh sencaldaisett. 4. Se quin Emännen cansa kauppa teke eli perhen. Se quin kauppa teke talonpoian Emännän cansa miehen tietämätt, nijn on miehellä walda se kauppa takaperin otta, ios se on enämbi quin yhden äyrin kauppa. Ei mahda yxikän miehen lasten eli perehen cansa kauppa tehdä paitzi hänen tiedhotans. Se quin kaupan teke heidhän cansans ylitzen neliän penningin, nijn andakan iällens sen quin hän ostanut on wannotulla walalla, ettei se enämbi ollut, quin hän osti, ia maxakan 3. ma~rka. 5. Nytt teke mies kaupan Torilla, mitä hän osta Eläuän eli hengettömän, häiritän eli omistellan sitä kauppa, ia se ei tiedhä keldä hän sai, ionga päälle kannetan, nijn wannokan se ioca häiritze cahden miehen tiedhon cansa, ia se toinen sitokan kauppans Torilla, oston tunnustoxilla, wahuoilla Taloin miehillä ia warielkan hänens warkaudhest, ia ottakan sitte hän omansa ioca pälle kannoi, ia se etzikän sijtte hinnan iälkin, ioca ostanut oli. Osta mies Tamman eli lehmän, taicka mikä se on quin synnyttä, häiritän sitte se eläiäin, ionga hän ostanut on, nijn pitä sen synnytöxen pitämän, ioca ylös on casuattanut, sillä ettei mahda yxikän olla toisen piennen casuattaia, ia lunastakan sijtte se omansa iällens ioka oikein omansa tundenut on. 6. Maan kauppa. Kutka cauppamiehet, papit, Suennit, hoimiehet, talonpoiat lamboatt eli muudh miehett, eli waimott vaeldauat maalle kauppa rijstan cansa, quin ouat Sillit, Suolat, Werka, krydhitt pieni kalu ia mwdh sencaldaisett ia kaupitze kylä kyläldä, mypi ia osta yhdellens, se cutzutan maan caupaxi: Ionga kuningan fougdi sen löytä ia laillisest sihen sito 6. miehen todhistoxella, olkan rickonut 40. ma~rka, ia kaiken cauppa rijstans mös cansa, ionga hän hänen tyköäns löytä, olkan kuningan caicki, sekä sacko että cauppa tauara. Ei ole mös yhdelläkän walda kuningan fougdille eli iongun mwn miehen anda lupa tätä wastan eli muita qu~i~n lais kieldän 40. ma~rkans päälle, kuningan on oma sacko. Ia se quin luan on ottanut Maan miehett mahtauat osta toinen toiseldan~s. maxakan lain iälkin, ei sitä wähembä. Maan miehet mahtauat wapadhesti heidhän tarpens tehdä osta ia mydhä ia waihetta toinen toisensa cansa, Iyuiä tuohin, kala eli woita ia muita sencaldaisia, quin syötäuä tauara on, Rautan, terärautan cuparihin, cusa sencaldaisia lange eli tule lunastetuxi ia tarpexi eli muita mikä olla, quin Talonpoian koto casua ia lange, cosca hän ei osta vlgos waihettaxens talonpoian tauaran eli kaup[pa] miehen caluhun. Ia nijn mös wastan päin, ei pidhä maan kaupaxi cutzuttaman, sitä quin maan miehet waihettauat, ohra, Ruista, Nisuia eli muuta sencaldaista, sencaldaisihin tauaroihin, quin Pohialaiset, Suomalaiset, Wiolaiset ia Ölandaiset eli ahuen maan miehett, iotka sisälle touauat mahan; wahettaman heillens syötäuä ia taruetta. 7. Ei mahda mös iokun pitä maalla hänen huonesan kauppa miehen tauara mydhä, ia kauppa, tehdä, ehkei hän sen cansa kungan waella, sen sakon ia syyn pälle, quin ennen on io kiriotettu. Ios se on werollinen talonpoica, ioca sen teke ottakan kuningas sakon. Ios on se wapaudhest ottakan Tekå miehet mahtauat osta. Isändä sakon kyllä mahtauat tekomiehet, quin maalla eläuät, osta ne quin heidhän tekohons sopiuatt ia mydhä mös ne heidhän töisens iällens edhes päin ilman syytä ehkä kusa he tahdhoisit. Ei tule mös fougdin eli muidhen otta eli kaipata, iotakin wero eli työ äyri Sutareilda, Skinnareilda, Sepildä eli muilda mukamild ammatti eli wirka miehildä, sen edhest että he käyuätt kyläin wäliä, ia tekeuät nijlle, iotca taruitzeuat. Quitengin pitä heidhän weron eli affradhin wlgos tekemän sijnä kusa he asuuatt, ia sen oikeudhen caikisa asioisa quin muutkin miehett. 8. Jos palka mies toiselda heuoisen, tamman, häriän eli mikä ase se oliskan. Jos hän otta sen viatoinna, nijn pitä sen iällens viatoinna cotihin tuotaman. Nytt sano se ionga oma on, että se turmeldin sen käsis ioca sen palkais, warielkan se sijtte hänens 12. miehen walalla ia andakan wlghos sen iälkin quin hän märän teki; ios hän mös sordan walalda, andakan talonpoian nijn hyuän iällens, quin hän otti ia palkan cansa. Jos otta mies lainnahan toiselda nijn pitä Quinga lainnan pitä maxettaman. lainnan palkan cansa cotihin tuotaman. Ei mahda lainna huckua, sen pitä täydhen maxon can~sa maxettaman~, sen iälkin, quin tunnustaiat tahtouat wanno, ne qu~i~n tykön olit cosca se wlgos lainnattin. Nytt rijteleuät he, se quin lainnanut on, sano Enämmän lainnann~ens eli andanes, ia se toinen sano wähemmän oleuan, seisokan se 2. miehen todhistoxella, iotca läsnä olit. Ios ei tunnustaiat tykönä olluet, eli kiria päälle annettu, ia on se wähembi, quin ma~rka, nijn warielkan itzens colmanden. Ios se on ma~rka eli Enämbi, ia wähembi 3. ma~rka, warielkan itzens 6. miehen walalla. Ios se on 3. ma~rka eli Enämbi, warielkan itzens 12. miehen walall, eli andakon vlghos se qu~i~n lainnattu eli ann~ettu on. 9. Quinga iongun toiselle tauarans pitä andaman tähdellä. Pane mies penningitä toisen tygö tähdellä panna, eli mikä se taidhais olla hengellinen eli hengetöin, sen pitä sisällä pandaman~ 2. miehen~ tiedhon cansa, ia otettaman iällens vlgos nijnnen samain todhistaiain cansa. Ios ei ole todhistaita, ia se sano enämmän sisällä andanens, qu~i~n hän wlgos otti, nijn ottakan se tunnustaiat, qu~i~n sisällä otti, ia tietkän vlghos andanens 12. miehen walan cansa. Ios wargastetan se kalu eli Röuätän eli pala, ia hänen~ omans otetan eli pois tule, nijn olkan se huckunut. Ios ei tule molembaidhen wahingo, nijn andakan sille omansa iällens, ioca tähdellä andoi. 10. Ios pantti kalu katå. Nytt pane mies pandin toisen tagha, ios se enämbi eli wähembi maanpäälist, nijn tehkän sen 2. wahuan Taloin miehen tunnustaidhen. Nytt taita se panti pala, ennen quin märä peiuä on tullut, ios pala heidhen molembaidhen, nijn olkan wahingollans. Nytt taitan se wargasteta eli wäkiwalla otetta, nijn pitä hänen kirkon menemän ia cwluttaman~ sen iälkin pitäiän miesten edhes, sekä omans että pandixi pannun iälkin. Iold ei ole molemilda wargastettu, nijn andakan pandin omans iällens. 11. Nytt ioutu heidhän märäpäiuäns wlgos pandista, ia ei lunasteta pantia iällens, nijn pitä hänen pandin iällens taritzeman~ käreiäs ensimäises, toises ia colmannes, ios hän silloin tahto lunasta pantins iällens sihen on hänellä walda. Iollei hän silloin tahdo iällens lunasta, nijn pitä pandin aruattaman~. Ios on panti parambi qu~i~n welka, nijn andakan omistaialle pälle nijn panti on parambi, eli maxa enämmän. Ios on panti wähembi, quin welka, nijn täyttäkän se welghan quin maxa tule. 12. Se quin takauxen käy, se käy mös maxon. Takapi mies penningeitä toiselle, eli käy lupauxehen toisen edhest, nijn maxakan se sama sen wlgos, ioca takaisi, eli luhtikan 12. miehen walalla, ettei hän ikänäns hänen Edhestäns hyuä ollut eli lupauxen käynytt. Ios hän sortan walalda, nijn maxakan wlgos, sen qu~i~n hän taghannut on, mikä se on Enämbi eli wähembi. Nytt taita heille tulla eriö, toinen sano Enämm~än oleuan taghatun, ia toinen wähemmän, nijn maxakan sen vlghos 12. miehen walan iälkin, ia sanokan ettei hän Enämbä taghannut, quin io on edhes pandu. Nytt sano toinen, sinä olet taghannut miehen, ia toinen sano taghannens penningeitten Edhest, nijn tuokan sen edhes ioca tunnusta että hän takaisi, ia olkan sitte wapadhe; Ios ei tule mies edhes, nijn maxakan sen welgan, eli mös miehen syyn, ionga hän <<taghannutt on,>> taghannut on, eli luhtikan itzens 12. miehen walalla. Ios on käreiäs eli pitäiän cokouxis taghattu, tietkän sen 12. miestä, ios taghattu on eli ei. Ios ei ole taghattu käreiäs, seisokan se hänen tunnustaiallans. 13. Walackoin kaares 2. 19. Tappå tachto. 19. Corkein. 11. Nyt wiedhän mies wäkiuallalla niottun eli sidhottun, eli iollakin mwlla muoto, ahdistettu, wadhittu eli truuattu vlgos lupaman penningetä eli paluelusta, eli mingäkaltainen se taidhais olla, cusa ei lain duomio ole edhellä käyny, ia pitä paneman~ wissin eli wahuan edhest lupauxen eli takauxen. Tule hän sijtte kihlacunnan eli lakimiehen käreiän, yhden eli cahden waldacunnan Radhimiehen etehen, ia andapi itzens sen asian puolest oikeudhen etehen, ia asetta takauxen etehens 2. eli 3. wahuan taloin miesten cans. Cosca hän nijn tehnyt on, olkan sitte wapadhe sijtä Endisestä takauxestans. Ios se teke sijtte iongun pahan työn hänen päällens, maatkan se caicki caxi maxos, ia sen eroittakan kihlacunnan nimitös, cusa se mies asu, ioca ahdistettin, sekä sen ahdistetun syystä, että sen ioca hänen ahdisti takaust ottaman. 14. Nytt tule mies muille welcapääxi penningit eli tauara, ehkä mikä se oliskan, lainnast eli kaupast, ia pakene sitte pois, ia ei pysänny sijtte, nijn että mies hänen sais lain etehen: Ios hänen tauarans taitan iostakin paicka löytä ia mahta syynsanoia lakimiehen eli kihlacunnan pämiehen luualla, ia 2. wahuan taloin miehen tunnustoxella, sen tauaran ylös otta, ia 2. taloin miesten haldun anda, ia sanokan cochta silläns qu~i~nga palio welka on, quin tahto hän oikeudhella täyttä käreiäsä, ia mengän sijtte käreiän lähimäisnä käreiä päiuänä, ia puhukan samas lais sen tauaran päälle quin hänen tulis puhu sen omistaian päälle, ios hän nijn läsnä olis. Ia coska syynsanoia on tiedhyttänytt welkans, sen iälkin quin laki osotta, andakan kihlacunnan pämies händä sinne seurata ia wlghos etziä lailla. Nytt ei taita hänen tauaratans löyttä eikä itze händä iosakin paicka pysynexi, nijn että mies mahdais lailla händä aia, ehkä cusa syynsanoia taita hänen sijtte löytä, caupungist eli maalda, nijn mahta hän kuningan foughdin luualla ia nijdhen, iotka silloin oikeudhen edhes istuuatt, anda hänen kijnni otta, ia fangiuxen panna, ia oikeudhen etehen tuotta, ia etzi häneld wlghos penningit eli tauaran mikä se olla taitais, sen iälkin qu~i~n welka iooxe. Waihetta mies heuoisen eli Tamma kihlacunnan sisällä, ia pitä 3. öötä, se cutzutan kaupan kiusaus, nijn pitäkän cumbikin quin saanut on. Osta mies Lehmän, häriän, heuoisen, Tamman, eli mikä se olis eläimmist, iota ei taruitze kiusaman, cosca sen takaiset ialgat tuleuat sijhen, quin ettiset ennen olit, nijn on heidhän kauppans wahua, nijn pitäkän cukin, quin saanut on, sitte olkan se qu~i~n myi estelemät ia heiritzemätt, ia seisokan se kauppa luiana ia rickomatoinna. Edellinen * Sisällys * Seuraava

Agricolaverkon vintti