Kansallisarkiston Joensuun toimipisteen ovien avautuessa keskiviikkoaamuna klo 9.00 paikalle oli kokoontunut mielenosoitukseen noin 70 opiskelijaa, tutkijaa ja muuta arkiston ystävää, jotka vaativat toimipisteen säilyttämistä. Kansallisarkisto julkaisi maaliskuussa tiedon, että Joensuun toimipiste suunnitellaan lakkautettavan vuonna 2030 – samoin kuin Oulu, jossa osoitettiin mieltä noin kuukausi sitten. Historiantutkijat ovat kritisoineet Kansallisarkiston suunnitelmia sulkea toimipisteitä ja siirtyä toimittamaan aineistoja pääosin digitaalisesti.
Joensuun mielenosoituksen olivat kutsuneet koolle opiskelijat, jotka ovat viime viikkojen ajan myös keränneet adressia toimipisteen säilyttämisen puolesta. Adressiin kertyi lyhyessä ajassa 464 nimeä, ja se luovutettiin tilaisuudessa Kansallisarkiston tuotantopalveluiden johtajalle Juha Lakkalalle. Samoin hänelle luovutettiin historian opiskelijoiden ainejärjestön Varnitsan, Itä-Suomen yliopiston historia- ja maantieteiden laitoksen sekä Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton johtajan allekirjoittama vetoomus.
Yksi tilaisuuden järjestäjistä, Itä-Suomen yliopiston väitöskirjatutkija Marko Piipponen kohdisti sanansa mielenosoittajien puolesta maan hallitukselle ja eduskunnalle nostaen esille erityisesti Kansallisarkiston puutteelliset resurssit. Piipponen katsoi, että kyse on arvovalinnasta ja siitä, pidetäänkö Itä-Suomen elinvoimaisuudesta aidosti huolta.
Tilaisuudessa kuultiin myös Suomen historian professori Kimmo Katajalan, sosiokulttuurisen muistamisen professori Simo Mikkosen sekä monien muiden puheenvuorot. Professori Katajala katsoi, että tarve vähentää kustannuksia on ymmärrettävä, mutta Kansallisarkiston usko digitaalisten palveluiden mahdollisuuteen korvata toimipisteiden palvelut asiakkaille ja tutkijoille on perusteeton. Katajala piti ongelmallisena palveluiden maksullisuutta etenkin opiskelijoiden näkökulmasta. Myöskään tutkimusprojekteille ei ole odotettavissa lisämäärärahoja digitointiin, vaan maksut ovat käytännössä pois tutkimushankkeiden jo nyt niukoista palkkarahoista.
Kuva: Marko Piipponen
Joensuun mielenosoituksessa nousi esille Kansallisarkiston alueellinen merkitys. Katajala huomautti, että Joensuu ja Oulu ovat historiantutkimuksen ja koulutuksen keskuksia, toisin kuin säilytettäviksi suunnitellut Mikkeli ja Vaasa.
Lisäksi maakuntien toimipisteisiin on koottu valtionhallinnon asiakirjojen ohella muuta, alueellisesti merkittävää sosiaali- ja paikallishistoriallista aineistoa juuri siksi, että toimipisteet ovat lähellä aineistot muodostaneita tahoja. Nyt Kansallisarkisto uhkaa viedä suuren osan alueellista kulttuuripääomaa kauas niiden syntysijoilta. Onkin hyvä kysymys, mihin tällaisia alueellisia arkistoaineistojen keskuksia jatkossa syntyy vai syntyykö lainkaan.
Katajala kritisoi myös sitä, että nyt lakkautetaan useita toimipisteitä säästösyistä, mutta Mikkeliin joudutaan kuitenkin rakentamaan lisätiloja. Katajala vetosi opetus- ja kulttuuriministeriöön sekä tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitiehen suunnitelmien keskeyttämiseksi ja viittasi tässä yhteydessä Suomen Historiallisen Seuran kannanottoon, jossa esitettiin aikalisää Kansallisarkiston suunnitelmiin ja puolueetonta kokonaisvaikutusten arviointia.
Mielenosoituksessa oli paikalla noin 70 henkilöä. Kuva: Kimmo Katajala
Sari Aalto
Kirjoittaja on Helsingin yliopiston dosentti ja Suomen Historiallisen Seuran toiminnanjohtaja.
- Kategoriat:
- Uutiset
- Julkaistu: