18.-19.1.2024, Helsinki, SKS
Keynote-puhujina muun muassa
- Saijaleena Rantanen, professori, kulttuurinen musiikinhistoria, Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
- Leila Koivunen, professori, yleinen historia ja kulttuurihistoria, Turun yliopisto
Muistikirjoja ja muistoalbumeita. Vuosipäiviä ja rituaaleja. Historiamaalausta ja muistomerkkejä. Näytelmiä, oopperoita ja historiallisia romaaneja. Historiankirjoitusta ja kirjallisuushistoriaa. Yksityisiä ja kollektiivisia muistoja. Yksilöitä, yhteisöjä ja kansakuntia rakentamassa muistiaan ja muistojaan. Enemmistöjen ja vähemmistöjen muistikulttuureja. Toisaalle lähteneiden muistoja.
1800-lukua voi luonnehtia muistamisen ja muistikulttuurien vuosisadaksi, joka pyrki myös eri tavoin kontrolloimaan omaa muistiaan. Katse kääntyy menneisyyteen erityisesti historiallisina murroskausina: yhteisöllisyyden avainsanoja noudetaan menneisyydestä, yhteisöä ylläpitäviä peruskertomuksia toistetaan ja uusinnetaan, uudet menneisyydet saattavat nousta kiinnostuksen kohteeksi. Muistaminen on kuitenkin myös yksityisempää ja arkipäiväisempää, se sitoo yhteen ystäviä, perheitä ja sukuja. 1800-lukupäivien teema liittyy lisäksi ajankohtaisiin kulttuuriseen omistajuuteen liittyviin keskusteluihin: kenellä on oikeus kannatella ja ylläpitää tiettyjen tapahtumien ja ilmiöiden yhteisöllistä ja yksityistä muistamista? Entä missä määrin muistaminen toimii erontekojen ja raja-aitojen rakentamisen välineenä?
1800-luvun tutkimuksen päivien esitelmät voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja:
- Muistamiseen liittyvä materiaalinen kulttuuri
- Muistojen merkitseminen maisemaan
- Kansallinen tarinavaranto ja muistaminen
- Sitkeä, pitkäkestoiset ja/tai joustavat tarinarakenteet, “syvät tarinat”
- Menneisyydenhallinnan mekanismit; muistin ja muistojen pelastaminen
- Museot, arkistot ja julkiset kokoelmat muistamisen kulttuurin toimijoina
- Lainatut ja lahjoitetut muistot; lahjoitukset
- Affektit ja muistamisen kulttuurit
- Muistamisen aktiiviset ja passiiviset prosessit
- Muistamisen sukupuolittuneet rakenteet
- Ylirajaiset muistikulttuurit
- 1800-luvun muistamiseen, historiakulttuuriin ja historiakuvaan vaikuttaneet muutoksen kaudet
- Muistamisen ja muistikulttuurien tutkimisen teoriat ja metodit
- Myös muut pitkään 1800-lukuun liittyvät esitelmät ovat tervetulleita, kuten aina! Esitelmien kielenä voi olla suomi, ruotsi ja englanti.
Lähetä esitelmä- tai sessioehdotus sähköpostiosoitteeseen viimeistään 1.10.2023.
Liitä yksittäiseen esitelmäehdotukseen yhteys-ja affiliaatiotietosi, esitelmän otsikko sekä lyhyt, max. 400-sanainen abstrakti. Sessioehdotuksessa (3 esitelmää ja puheenjohtaja) tulee olla puheenjohtajan ja kaikkien puhujien yhteys-ja affiliaatiotiedot, session yleisotsikko ja yksittäisten esitelmien otsikot, tiivis kuvaus session aiheesta sekä lyhyet abstraktit (max. 150 sanaa / abstrakti) kustakin esitelmästä. Hyväksytyt abstraktit ja sessiokuvaukset julkaistaan konferenssin sivuilla ohjelman valmistuttua.
Hyväksymisilmoitukset lähetetään marraskuun 2023 alussa.
Konferenssissa on pieni osallistumismaksu, jonka suuruus vahvistetaan hyväksymisilmoituksien lähettämisen yhteydessä.
Konferenssitoimikunta: Elsi Hyttinen (Turun yliopisto), Reetta Hänninen (Helsingin yliopisto), Anna Kuismin (Helsingin yliopisto), Hanna-Leena Paloposki (SKS), Ilona Pikkanen (SKS)