Suomi on viime vuosina saanut runsaasti kansainvälistä huomiota naispuolisen pääministerin ja naisvaltaisen hallituksen ansiosta. Hallituksen kokoonpano oli historiallinen myös Suomen poliittisessa historiassa: vaikka naiset saivat ääni- ja vaalioikeuden jo vuonna 1906, se perinteinen asetelma, jossa naiset toimivat hallituksissa vain sosiaali- ja terveys- tai kulttuuriministerinä alkoi rikkoutua vasta 1990-luvulla. Miehet saivat painavammat salkut, eli pää-, ulko-, puolustus- ja valtiovarainministerin tehtävät.
Feministinen politiikantutkimus onkin huomauttanut, että naisten poliittista aktiivisuutta tutkittaessa on huomioitava, miten valta jakautuu yhteiskunnassa sukupuolen mukaan ja miten sukupuoli rajaa mahdollisuuksia yhteiskunnalliseen toimijuuteen ja vaikuttamiseen. Viime vuosina intersektionaalinen näkökulma on entisestään korostanut sukupuolen, luokan, etnisen taustan tai seksuaalisen suuntautumisen ja niiden risteämien merkitystä. Myös ylirajaiset näkökulmat ovat vahvistuneet ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja sukupuolen yhteen kietoumia on tarkasteltu suhteessa muihin maihin.
Tässä teemanumerossa tarkastelemme sukupuolen ja intersektionaalisuuden näkökulmasta yhteiskunnallisen vaikuttamisen lähihistoriaa Suomessa. Haemme pidempiä ja lyhyempiä tekstejä (esim. artikkeleita, katsauksia, esseitä, haastatteluja), joissa tarkastellaan eri sukupuolien edustajia yhteiskunnallisina toimijoina puoluepolitiikassa tai erilaisissa yhteiskunnallisissa ja uskonnollisissa liikkeissä. Tekstit voivat olla suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Tervetulleita ovat myös tekstit, joissa tutkitaan feministisen liikkeen, miesliikkeen ja muiden sukupuolten tasa-arvoa ajaneiden liikkeiden tai yksittäisten toimijoiden historiaa: miten sukupuolten tasa-arvosta on keskusteltu ja miten sitä on pyritty edistämään?
Artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi seuraavia aiheita:
– Poliittisten puolueiden sukupuolittunut historia
– Feministisen liikkeen lähimenneisyys
– Sukupuolitasa-arvoa ajavan toiminnan intersektionaalinen historia
– Sukupuolivähemmistöjen historia Suomessa
– Sukupuolikysymyksiä käsittelevän taiteen historia yhteiskunnallisen vaikuttamisen välineenä
– Suomalaisen miesasialiikkeen lähihistoria
– Suomalainen sukupuolihistoria ylirajaisesta näkökulmasta
Teemanumeron artikkelit valitaan artikkeliehdotusten perusteella. Lähetä enintään 200 sanan laajuinen artikkeliehdotuksesi ja lyhyt kuvaus itsestäsi sähköpostitse teemanumeron toimittajille 31.3.2023 mennessä. Teemanumeron toimittavat Hannah Yoken (), Anna Niiranen () ja Heidi Kurvinen ().
Toimittajat ilmoittavat valinnoista viimeistään 14.4.2023 mennessä. Viimeistellyt käsikirjoitukset tulee toimittaa Lähihistorian julkaisujärjestelmään (https://lahihistoria.journal.fi/login) viimeistään 31.1.2024 mennessä. Tämän jälkeen toimittajat lukevat tekstit ja pyytävät mahdollisia muutoksia. Artikkelit vertaisarvioidaan ja lopulliset käsikirjoitukset palautetaan toimitukseen 15.6.2024 mennessä. Valmiiden käsikirjoitusten täytyy olla aiemmin julkaisemattomia ja niiden tulee noudattaa lehden kirjoitusohjeita (https://lahihistoria.journal.fi/kirjoitusohjeet).
Lähihistoria on verkossa avoimesti ilmestyvä tieteellinen aikakauslehti, joka julkaisee vertaisarvioituja tutkimusartikkeleita, puheenvuoroja, esseitä ja kirjallisuuskatsauksia lähihistorian ja sen lähitieteiden aloilta kotimaisilla kielillä ja englanniksi. Lehdessä julkaistut artikkelit käyvät läpi vertaisarvioinnin Tieteellisten Seurain Valtuuskunnan käytäntöjen mukaisesti. Lehteä julkaisee Lähihistorian tutkimuksen seura.
Lisätietoja:
Hannah Kaarina Yoken, Dr (), Jyväskylän yliopisto
Anna Niiranen, FT (), Jyväskylän yliopisto
Heidi Kurvinen, dosentti, FT (), Turun yliopisto