Lähikuvan numero 3/2022 tarkastelee laaja-alaisesti väkivallan politiikkaa ja poetiikkaa audiovisuaalisessa mediakulttuurissa. Väkivalta on ollut osa audiovisuaalista kulttuuria sen alkuajoista saakka. Väkivallan representaatiot ovat historiallisesti herättäneet kuohuntaa, ja niiden negatiivisista vaikutuksista on paljon syvään juurtuneita oletuksia. Esimerkiksi videopelien väkivalta tai stigmatisoidun itsemurhan kuvaukset ovat herättäneet moraalisia paniikkeja väkivallan representaatioiden nuorisoa turmelevasta vaikutuksesta. Nykypäivänä suoratoistopalvelut mahdollistavat väkivaltaviihteen yhä graafisemmat esitykset, ja sosiaalinen media täyttyy väkivaltaisista ja väkivaltaan rohkaisevista diskursseista. Audiovisuaaliset mediamuodot kytkeytyvät myös yhteen väkivaltaisten yhteiskuntarakenteiden kanssa. Esimerkiksi #metoo on nostanut esille mediatuotantojen kulisseissa tapahtuvaa häirintää ja väkivaltaa. Lisäksi audiovisuaaliset mediatuotannot kytkeytyvät monin tavoin luonnon resurssien liialliseen käyttöön sekä niin ihmisten kuin toislajisten olentojen hyväksikäyttöön.
Kutsumme teemanumeron kirjoittajia tarkastelemaan kriittisesti audiovisuaalisen mediaväkivallan monia muotoja. Mistä audiovisuaalinen mediaväkivalta kertoo ja mitä se tuottaa? Vastaanottotutkimukset esimerkiksi osoittavat, etteivät yleisöt koe fiktiivistä väkivaltaa ainoastaan haitallisena ilmiönä, vaan sillä voi olla moninaisia, myös korjaavia, vaikutuksia ja merkityksiä. Numeroon kutsutaan niin materiaalista, symbolista kuin rakenteellista väkivaltaa käsitteleviä tekstejä. Teksteissä tarkasteltu väkivalta voi esiintyä representaatioiden tavoissa käsitellä, tuottaa ja purkaa väkivallan eri muotoja tai edustaa audiovisuaaliseen mediakulttuuriin pesiytynyttä verbaalista ja poliittista väkivaltaa. Millaisia arvoasetelmia ja rakenteita mediaväkivalta toistaa, toisin toistaa tai nostaa esiin? Millaisia toisiin ihmisiin, itseen, luontoon ja toislajisiin eläimiin kohdistuvia väkivallan muotoja audiovisuaalinen mediakulttuuri sisältää? Tarjotut tekstit voivat käsitellä myös esimerkiksi väkivallan sukupuolittuneita, rodullistettuja tai seksualisoituja ulottuvuuksia tai mediatuotantoihin sisältyvää materiaalista väkivaltaa. Kirjoittajia rohkaistaan hyödyntämään intersektionaalisia lähestymistapoja.
Numeroon voi tarjota tutkimusartikkeleita, katsauksia, näkökulmatekstejä, haastatteluja ja kirja-arvioita. Teksteissä voidaan tarkastella joko yksittäisiä teoksia tai laajempia ilmiöitä ja teoreettisia keskusteluja. Aineistoksi sopii audiovisuaalisen kulttuurin koko kirjo, mukaan lukien mediataide, pelit ja sosiaalinen media. Lisätietoja tekstityypeistä löydät Lähikuvan kirjoitusohjeista: https://journal.fi/lahikuva/about/submissions
Juttuehdotukset, sisältäen tekstityypin, otsikon, lyhyen abstraktin (max. puoli sivua), keskeisimmät lähteet ja kirjoittajan yhteystiedot, pyydämme lähettämään sähköpostilla 10.11.2021 mennessä teemanumeron toimittajille, FT Aino-Kaisa Koistiselle ja FT Heidi Kososelle:
Numero ilmestyy syyskuussa 2022. Referee-artikkeleiden ensimmäisten versioiden tulisi olla valmiita 28.2.2022 mennessä, muiden tekstien maaliskuun 2022 loppuun mennessä. Jos sinulla on kysyttävää, ota yhteyttä numeron toimittajiin.