Artikkelipyyntö

Tietosanakirjat 1900-luvun Suomessa

“Tietosanakirja ei kelpaa enää minnekään – korkeintaan keräysastiaan”.  Nettisivujen otsikko kertoo  siitä, miten suhtaudumme tietosanakirjoihin. Niitä pidetään painetun kirjan aikakauden jäänteinä, jotka vievät tilaa ja sisältävät vanhentunutta tietoa. Hävittämisestä huolimatta tietosanakirjoja on vielä paljon tallella, sillä ne olivat yksi suomalaisen ja kansainvälisen kirjakaupan menestystuotteista 1900-luvulla.

Vuonna 1909 alettiin julkaista Tietosanakirja-nimistä 11-osaista teosta. Tästä alkoi kotimaisten tietosanakirjojen kultakausi.   Ne määrittivät olennaisena pidetyn tiedon ja uudistivat suomen kieltä. Samalla niiden valmistaminen, myyminen ja käyttö synnyttivät erilaisia yhteisöjä: Kustantamoilla oli omat tietosanakirja-ammattilaisensa. Artikkelien kirjoittajat urakoivat tekstejä moniin eri sarjoihin.  Ovelta ovelle kiertävät tietosanakirjojen kauppiaat kilpailivat menestyksekkäästi kirjakauppojen kanssa.  Ovensa avanneet kansalaiset täyttivät hyllyjään kirjasarjoilla, joiden vaikutusta on tutkittu vain vähän.

Suunnittelemme artikkelikokoelmaa tietosanakirjojen historiasta 1900-luvun Suomessa Tietosanakirjan ja sen edeltäjien vaiheista cd-rom-julkaisuihin ja Wikipediaan asti. Keskitymme kotimaisiin tietosanakirjoihin, mutta näemme kansainvälisten vaikutteiden merkityksen suurena.

Ehdotetut artikkelit voivat käsitellä esimerkiksi  seuraavia aiheita:

  • Eri kustantamoiden kirjasarjat: kustantajien strategiat, julkaisupolitiikka sekä niiden vaikutus tietosanakirjojen sisältöön ja ulkoasuun
  • Tietosanakirjojen toimittajat ja toimituskunnat
  • Kansainvälinen yhteistyö ja esikuvat
  • Tietosanakirjat teknisinä innovaatioina väriarkeista digitaaliseen teknologiaan
  • Tietosanakirjojen paratekstit: kuvat, kartat, kaaviot, tilastot, viitteet
  • Tietosanakirjojen markkinointi- ja myyntistrategiat sekä niiden taloudellinen merkitys kustantajille
  • Tiedon ja tieteen esittely kirjoissa: miten tietosanakirjat ovat vaikuttaneet tiedon leviämiseen ja saavutettavuuteen. Millä tavalla ne heijastelevat julkaisuaikansa käsityksiä tieteestä?
  • Tietosanakirjat ja luotettavan tiedon määrittely
  • Tietosanakirjat oman aikansa yhteiskunnan kommentointina: niiden kantaaottavuus ja vaikeneminen
  • Tietosanakirjojen käyttö esimerkiksi  koulutuksessa, tutkimuksessa ja arkielämässä
  • Tietosanakirjamuistot

Liitä artikkeliehdotukseen (max. 300 sanaa) seuraavat tiedot:

Alustava otsikko ja lyhyt kuvaus artikkelin sisällöstä sekä käytettävästä materiaalista.
Lähetä artikkeliehdotus Janne Tunturille () 31.5.2024 mennessä.

Viite: “Tietosanakirja ei kelpaa enää minnekään – korkeintaan keräysastiaan”. YLE 25.10.2016.