Call for Papers: Työväentutkimus Vuosikirja 2024: Sopimusyhteiskunta ja siihen kohdistuvat paineet
Deadline: 15.3.2024
Suomalaisen yhteiskunnan modernisoituessa 1800-luvun jälkipuoliskolla syntyivät kansanliikkeet. Perustettujen liittojen ja järjestöjen tavoitteena oli jo ennen maan itsenäistymistä vaikuttaa yhteiskunnan päätöksentekoon ja kohentaa edustamiensa luokkien ja ryhmien asemaa. Pian itsenäistymisen jälkeen käyty sisällissota repi maan kahteen vastakkaiseen leiriin. Parlamentarismin käytäntöjen juurtuminen otti oman aikansa. Puoluelaitoksen syntyminen ja vakiintuminen loivat edellytykset edustukselliselle demokratialle, yhteiskuntaluokkien ja väestöryhmien tarpeiden huomioon ottamiselle. Kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja kasvavan julkisen sektorin välille muotoutui myös yhteistyötä ja työnjakoa. Vahva ja kulloisiinkin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastauksia hakeva kansalaisyhteiskunta on osaltaan taannut demokraattisen yhteiskunnan toimivuuden.
Sotavuosien jälkeen käynnistyneet jälleenrakennuksen vuodet edellyttivät julkishallinnon ja järjestöjen tiivistä yhteistyötä. Hyvinvointivaltion rakentaminen onkin toteutunut sopimuspohjaisesti. Sopimuksiin sitoutumista on toteutettu lukuisilla elämänalueilla ja sopimusosapuoliakin on ollut runsaasti. Yhteiskunnallinen tilanne ja ilmenneet haasteet ovat vaikuttaneet siihen, mistä asioista on sovittu, millaisilla kokoonpanoilla sekä mitä asioita sopimuksiin on sisällytetty. Toimijoiden välisen yhteistyön sujuminen ja osapuolten vastuullinen keskustelukulttuuri ovat tuoneet yhteiskuntaan vakautta, jolloin olemme voineet puhua sopimusyhteiskunnasta.
Keskustelu sopimusyhteiskunnasta on käynnistynyt vuoden 2023 kesäkuussa aloittaneen Orpon-Purran hallituksen ohjelman ja päätösten seurauksena. Tutkijapiireissä, järjestökentillä ja kansalaiskeskusteluissa on pantu merkille hallituksen toimien vaikutukset, joilla heikennetään sopimusyhteiskunnan toimivuutta ja rakenteita. Esimerkiksi ammattiliitoissa hallituksen toimet on koettu yksipuoliseksi saneluksi, mikä onkin jo synnyttänyt laajaa lakkoliikehdintää. Siten myös yhteiskuntarauha on ollut koetuksella.
Työväentutkimus vuosikirjan 2024 teemana on sopimusyhteiskunta ja siihen kohdistuvat paineet. Haemme tekstejä eri tieteenaloilta esimerkiksi seuraavanlaisista teemoista: Millaista sopimuksellisuutta toimijoiden ja osapuolten välille on eri aikoina muotoutunut? Miten ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet sopimuksellisuuden purkautumiseen? Millaiset toimijat ovat olleet sopimusosapuolina sekä millaisin tavoittein? Millaisia hyötyjä sopimuksellisuudella on saavutettu? Millaisia jännitteitä sopimuksellisuus on mahdollisesti synnyttänyt? Miten sopimuksellisuus on tuottanut toiseutta? Onko sopimusyhteiskunta kuunnellut kaikkia yhteiskunnan osapuolia, onko sopiminen ollut aina demokraattista? Miten suomalainen sopimusyhteiskunta on ottanut huomioon kansainväliset sopimukset? Mitä sanalla ”sopimusyhteiskunta” on tarkoitettu, mitä se nykyään tarkoittaa ja miten käsitys siitä on muuttunut?
Julkaisuun voi tarjota teemaa käsitteleviä vertaisarvioitavia tutkimusartikkeleita sekä muun tyyppisiä, ei-vertaisarvioitavia kirjoituksia. Tutkimusartikkelien enimmäispituus on 50 000 merkkiä. Muiden kirjoitusten enimmäispituus sovitaan erikseen. Vertaisarviointi tapahtuu ns. kaksoissokkomenetelmällä Tieteellisten seurain valtuuskunnan ohjeiden mukaisesti.
Artikkeliehdotukset (enintään 4 000 merkkiä) tulee toimittaa 15.3.2024 mennessä sähköpostitse päätoimittaja Erkki Vasaralle () ja toimitussihteeri Alpo Väkevälle (). Kerrotko artikkeliehdotuksen yhteydessä, minkä tyyppistä kirjoitusta tarjoat. Ilmoitatko samassa yhteydessä myös yhteystietosi, oppiarvosi ja tittelisi.
Ilmoitamme päätöksemme valinnoista 22.3.2024 mennessä. Valmiiden käsikirjoitusten deadline on 1.7.2024. Teemanumero julkaistaan marras-joulukuussa 2024.
Lisätietoja julkaisusta löydät osoitteesta https://journal.fi/tyovaentutkimus/.