Viime maailmansodassa sotavangeiksi jääneet ovat hankkineet kirjailija, kulttuurin monitoimimies Timo Malmille (s.1948) sotakamreerin arvonimen. Tämä arvonimi liitetään useimmiten toisiin, verisiä tarinoita kirjoittaneisiin sotakirjoilijoihin. Malmin sota on erilaista. Se on tunteikkaampaa, se on henkilökohtaista suhdetta sotineisiin, niin tunnettuihin sotasankareihin kuin sotiemme historiassa huomaamattomiksi jääneisiin. Malmin Tampereen sotakirjat eivät ole fiktioproosaa, ne eivät ole faktatietokirjallisuuta, ne ovat […]
ALGOTH. Kapinallinen kynämies kuvaa hyvin sitä elämänuraa, jota pitkin opettajana eri puolilla Suomea toiminut Algoth Untola eteni tohmajärveläisestä renkipojasta kirjailijaksi ja Työmies-lehden toimittajaksi. 1180-sivuinen elämäkerta on poikkeuksellisen laaja ja sisältää myös tuntemattomia yksityiskohtia, jotka teoksen kirjoittaja Marko A. Hautala on kaivanut esille. Jo Hautalan väitöskirja vuodelta 2010 käsitteli paljolti Untolan elämää tämän maailmankatsomuksen muotoutumisen näkökulmasta. […]
SKS:n ja Suomenlinnan hoitokunnan seminaarissa pohdittiin kulttuuriperinnön muistamisen vaikeutta, tämän päivän vihapuhetta sekä yrityksiä rakentaa dialogia erimielisten ihmisten ja ryhmien välille. Teemoja käsiteltiin kamarineuvos Hjalmar Linderin (1862-1921) kohtalon kautta. Linder uskaltautui julkisesti kritisoimaan valkoisten kostotoimia keväällä 1918, vaikka itse oli taustansa takia heitä lähellä. Vaikeaa historiaa on sietämättömän vaikeaa katsoa silmästä silmään. Syyllisten etsimisen sijaan on olennaista pohtia miten ja miksi olosuhteet voivat muuttua sellaisiksi, että väkivalta ja murhatyöt tulevat vallitseviksi kirjoittaa Tuomas M. S. Lehtonen.
Virva Liski tuo kirjassaan esille, miten kalvava nälkä, sairastelu ja ahdistus tulevaisuudesta olivat läsnä Santahaminan naisvankien elämässä. Hän käsittelee aihetta kiihkottomasti ja jatkaa samaa asiallista linjaa vankileiritutkimuksessa kuin esimerkiksi Sture Lindholm, joka on aiemmin kirjoittanut Tammisaaren vankileiristä ansiokkaassa kirjassaan Vankileirihelvetti Dragsvik. Kirja etenee kronologisesti. Sisällysluettelostaan Liski olisi voinut tehdä hieman kertovamman. Nyt pääluvut on otsikoitu […]
Moniääninen sisällissota Pohjois-Karjalassa on nimensä veroinen teos. Se hakee vertaistaan vaikka millä mittapuulla. Tuskinpa monikaan vuotta 1918 käsittelevä tutkimus katselee tapahtumia niin selkeästi puna–valkoisen jakolinjan molemmin puolin kuin Jenni Merovuon taidolla toimittama uusi vuosikirja. Siksi on hienoa, että se leviää kouluihinkin: opettaja Soili Lammi on laatinut siitä sopivan paketin oppilaita varten. Toinen kirjan erityispiirre on […]
Seppo Aallon Kapina Tehtailla alkaa aikalaismuistelulla, jossa kuvataan tilannetta valkoisten saatua voiton ja aloitettuaan paikalliset puhdistukset. Verneri Granqvist pakeni matkalla teloitukseen ja selvisi hengissä kertomaan muistojaan. Varsinainen aiheen käsittely alkaa pitkällä pohjustuksella Suomen yhteiskunnan ja paikallisen tehdasyhteiskunnan kehityksestä ajalta ennen itsenäistymistä. Tehtaiden tuleminen ja teollistuminen käsitellään Kuusankosken näkökulmasta. Tehdastyöläiset elivät sekä ”Tehtaan valossa” että ”Tehtaan […]
On heti alkuun todettava professori Viljo Rasilan monumentaalisen teoksen suurin ongelma. Kirja ei ole yleisesti saatavilla, ilmeisesti ei mistään eikä millään hinnalla. Yli kolmen kilon painoista, laadukkaasti kuvitettua ja sidottua suurteosta on painettu vain 1918 numeroitua kappaletta, joita ei ainakaan netistä löytynyt myytävänä. Tilanne on sitä sitäkin ikävämpi, koska Rasilan teos on mielestäni paras kaikista […]
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto on myönnetty historian dosentti Seppo Aallolle teoksesta Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918. Voittajan valitsi elokuvaohjaaja Virpi Suutari. Seppo Aallon Kapina tehtailla -kirja käsittelee Suomen sisällissotaa 1918 tehdastyöntekijöiden näkökulmasta Kuusankoskella jota tuolloin kutsuttiin Kuolemanlaaksoksi tehdasyhteisöä järkyttäneen verilöylyn vuoksi. ”Kirjan paikallistarkkuus on hiuksia nostattavaa ja tapahtumien asettaminen laajempiin yhteyksiin kertoo syvästä yhteiskunnallisesta tutkimustyöstä ja ymmärryksestä. […]
Turun yliopiston poliittisen historian oppiaineen julkaisusarjassa on ilmestynyt vapaasti verkosta ladattavissa oleva Fritz Güthen ensimmäiseen maailmansotaan liittyvä muistelmateos. Fritz Güthe jäi venäläisten sotavangiksi Saksan itärintamalla Brusilovin hyökkäyksen aikana 1916, mutta onnistui siirtymään Suomen kautta kotimaahansa vuoden 1918 aikana. Hän kuvaa vuosina 1928–1929 laatimissaan muistelmissa venäläisiä sotilassairaaloita ja vankileirejä, sekä myös eri paikkakuntia vuoden 1918 Suomessa. […]
Savon rintama eli karkeasti Mikkelin, Mäntyharjun, Kuopion, Varkauden ja niiden lähialueiden muodostama kokonaisuus oli Suomen sisällissodan alkaessa tammikuussa 1918 tärkeä rintamasuunta, joka tosin on jäänyt Tampereen ja Helsingin taistelujen varjoon. Savon rintaman merkitystä korosti alueella kulkeva elintärkeä poikittaisrata ja sen kautta kulkeneet punaisten suuret asekuljetukset. Pienenä ihmeenä voidaan pitää sitä, miten vähäiset valkoiset voimat pystyivät […]
Helsinki veressä -teoksen kirjoittaja Sari Näre on tullut tunnetuksi tuotteliaana nuoriso- ja sukupuolikulttuurin tutkijana sekä kantaaottavana keskustelijana. Näreen edellinen tutkimus Sota ja seksi (2016) käsitteli rintamalla taistelleiden seksuaalikerrontaa. Helsinki veressä valottaa vähemmälle huomiolle jääneiden naisten ja nuorten osuutta kansalaissotaan. Samalla myös siviiliväestön ja marginaaliryhmien arkinen Helsinki nousee keskiöön paitsi sotatapahtumissa keväällä 1918, myös ennen varsinaisia […]
Neuvostoliittoon kansalaissodan 1918 jälkeen paenneiden suomalaisten punaupseerien kohtalot ovat kiinnostaneet tutkija Markku Salomaata pitkään. Väitöskirja Punaupseerit ilmestyi nimittäin jo vuonna 1992. Sen jälkeen Salomaa siirtyi lähemmäksi nykyaikaa Venäjää ja Natoa käsittelevillä tietokirjoilla. Vuonna 2015 hänen ja tutkija-toimittaja Aimo Ruususen yhteistyönä ilmestyi mielenkiintoinen ja turhan vähälle huomiolle jäänyt Voittamisen taito, jossa keskushenkilönä on tappioitta taistellut legendaarinen, […]
Hennala ei ollut outo poikkeus historian virrassa, vaan yksi pysäkki totalitaarisen vallan jatkumossa. Hennalassa, kuten monilla vankileireillä ennen ja jälkeen sen, pyrittiin nopeuttamaan kuviteltua luonnonvalintaa ja voittajien mielestä “oikeaa” historiallista kehitystä. Nationalismi ja eugeniikka tarjosivat siihen otollisen maaperän ja työkalut. Sitaatti on toimittaja ja feministi Marjo Liukkosen perusteellisen tutkimuksen loppukaneetti. Sen jälkeen seuraa vielä 75 […]
Keväällä 2018 ilmestynyt YTL Marjo Liukkosen väitöskirja Hennalan naismurhat 1918 on synnyttänyt vilkkaan keskustelun muistitiedon käytöstä menneisyyden tutkimuksessa. Keskusteluun ovat osallistuneet paitsi historioitsijat, myös muiden muistitietoa hyödyntävien tieteenalojen tutkijat. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys julkaisi 22.5. aiheeseen kannanoton ”Keskustelun historian tapahtumista ja tulkinnoista tulee olla vapaata ja kriittistä”. Kirjoitetun historian ja kollektiivisen muistamisen keskinäinen suhde – […]
Lähikuvan uusin numero ilmestyi 21.5.2018 ja se on luettavissa kokonaisuudessaan oheisesta linkistä: https://journal.fi/lahikuva Numeron 1/2018 ajankohtaisena teemana on ”Suomi 1918”. Aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun keväällä 1918 käydystä sisällissodasta on kulunut sata vuotta, ja Suomen itsenäisyyden ajan traagisin tapahtuma on runsaan yksityisen ja julkisen muistelun sekä paikoin kiivaiden debattien kohteena. Erityishuomion kohteena on […]
Keväällä 2018 ilmestyi YTL Marjo Liukkosen väitöskirja Hennalan naismurhat 1918. Lapin yliopistossa hyväksytty sosiologian alaan kuuluva väitöskirja ja siihen perustuva tietokirja on synnyttänyt vilkkaan keskustelun muistitiedon käytöstä menneisyyden tutkimuksessa.
”Onneksi ne kauhun päivät ovat loppuneet”, totesi sisar Aina helpottuneena kun koettelemukset Vehmaalla olivat ohi. Hänen ja kymmenien muiden sisarten eli Helsingin Diakonissalaitoksen diakonssojen ja koesisarten tuntemuksia ja koettelemuksia sisällissodan ajalta on koottu näyttelyyn ”Edith Sjösten – sisaret ja sisällissota”. Sisaret työskentelivät seurakunnissa ja monissa hoitolaitoksissa pääasiassa alueella, joka jäi punaisten valtaamaksi. Keskeisessä osassa on […]
Sisällissota 1918: syyt ja seuraukset – Teemu Keskisarja Miksi sisällissotaan päädyttiin? Mikä vaikutus verisellä sodalla on ollut Suomen kehitykseen? Teemu Keskisarjan luento Kotkassa 27.2.2018 on katsottavissa tallenteena Facebookissa: Sisällissodan muistot Kotkassa Facebook-ryhmässä. Julkaissut Sisällissodan muistot Kotkassa 27. helmikuuta 2018
Suomen itsenäistymishistoria liitetään joka vuosi oudolla tavalla talvi- ja jatkosodan tapahtumiin. Aivan kuin itsenäisyys olisi taisteltu Suomi-konepistooli kädessä, yhdessä Antti Rokan ja muiden tuntemattomien sotilaiden kanssa. Tämä johtunee siitä, että itsenäisyyspäivänä vielä elossa olevat sotaveteraanit, sankarihautausmaat ja -muistomerkit sekä Tuntematon sotilas televisioruudussa kuuluvat niin saumattomasti ”juhlallisuuksiin”. Jos halutaan korostaa itsenäisyytemme saavuttamiseen liittyviä sotaisia puolia, voi […]
Turun tuleva ”Historian museo” on julkaissut vuoden 1918 tapahtumiin Turussa liittyvän visailun: Näin visailun etusivulla johdatellaan aiheeseen: ”Kesällä 1914 alkoi maailmansota, jonka ansiosta Turun teollisuus kukoisti ja kaupunkiin muutti tuhansia nuoria työläisiä. Ankara sensuuri ja poliisin valvonta pitivät Suomen rauhallisena. Tilanne muuttui keväällä 1917. Helmikuun vallankumous ja Venäjän keisarin syökseminen vallasta johtivat olojen vapautumiseen. Turusta […]