Poliittinen ideologia tai maailmankatsomus paljastuu usein parhaiten sitä kautta, mikä jätetään sanomatta tai mikä ei tarvitse perusteluita. Poliitikkojen kärjekkäimmistä lausunnoista, jotka ovat oleellinen osa politiikkaa ja viholliskuvan määrittelyä paljastuu kyllä politiikan tekemisen tapa, mutta ajattelun juuret voivat jäädä ymmärtämättä. Laura Huhtasaaren ja Jussi Halla-ahon elämästä ja politiikasta kertovat, kärjekkäitä lausuntoja ruotivat kirjat kärsivät osin juuri […]

Lue lisää

Suojelupoliisi nosti äskettäin julkistetussa vuosikirjassa esille äärioikeistolaiseen terrorismiin liitetyt salaliittoteoriat, erityisesti mainiten niin sanotun väestönvaihtoteorian. Puhuttaessa selväsanaisesti termin yhteydestä terrorismiin, monella perussuomalaisella näytti nousseen karvat pystyyn. Ajatus väestönvaihdosta on kuitenkin esiintynyt myös heidän puheissaan. Entä mikä on nationalististen puolueiden ja vallankumouksellisten ääriryhmien välinen suhde? Millaisia ovat heidän ratkaisuvaihtoehtonsa?

Lue lisää

Teemu Tammikon (ent. Sinkkonen) väitöskirja Political Responses to Terrorism (2009) käsitteli maaliskuussa 2004 Madridissa paikallisjuniin tapahtuneita terrorihyökkäyksiä ja niiden vaikutusta esimerkiksi kriisinhallintaan ja espanjalaiseen äänestyskäyttäytymiseen. Sittemmin hän on työskennellyt eduskunnan alaisen Ulkopoliittisen instituutin tutkijana. Tammikon tausta näkyy myös nyt arvioitavassa teoksessa, niin kirjan ansioissa kuin vähemmän onnistuneissa ratkaisuissakin. Teoksen ehdottomia ansioita ovat tarkasteltavan asian mielekäs […]

Lue lisää

Viime vuosina ‘valkoinen roskaväki’ (white trash Yhdysvalloissa), uusi ‘lumppukerjälistö’ Britanniassa (mm. chavs) ja vanhat kunnon juntit ovat nousseet monesti otsikoihin esimerkkeinä yhteiskunnan laidoilla ajelehtivista luokista, jotka ovat alttiita populisti-poliitikkojen manipuloinnille. Uusi yhteiskunnallinen kahtiajako, joka ei kulje enää perinteisen vasemmisto-oikeisto-akselin mukaan, vaan esimerkiksi vaurauden ja köyhyyden sekä ‘kansa’ vastaan ‘eliitti’ vastakkainasettelun mukaan, on omalla tavallaan tuonut […]

Lue lisää

1

Miika Siironen toteaa tuoreen kirjansa ensimmäisessä lauseessa, ettei käsillä suinkaan ole elämäkerta, vaan teos on kuvaus ääriajattelun synnyttäjästä, Akateemisen Karjala-Seuran perustajajäsenestä, Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustajasta ja liikkeen nuorisojärjestön Sinimustien johtajasta. No, kyllä tätä voisi elämäkerraksikin sanoa, sillä miehen elämänkulku kartoitetaan kutakuinkin tarkkaan. Painotus on hänen julkisessa toiminnassaan jossa Suomi – tai pikemminkin utopia siitä – oli […]

Lue lisää

Suomi on muutaman kerran voinut vaikuttaa maailmanhistoriaan. Useimmille tulevat mieleen tilaisuudet valloittaa Pietari 1919 tai 1941, joillekin Helsingin ETYK 1975 tai Viron vapautuminen 1991. Vähemmän tunnettu muille kuin Terijoki-paikallishistorioiden lukijoille on venäläisen liberaalipoliitikon Mihail Herzensteinin murha 31.7.1906 ja sen tutkinta, joka päättyi vasta 25.10.1909 Kivennavan käräjillä. Murha ei ollut vain muutama laukaus, vaan niistä tehty […]

Lue lisää

Oululaisen Henrik Holapan (s. 1985) ”muistelmat” Minä perustin uusnatsijärjestön on itsetilitysmäinen kuvaus nuorukaisen tiestä Suomen Vastarintaliikkeen johtoon. Kirja on myös avoin anteeksipyyntö niille, jotka ovat Holapan kirjoitusten ja tekojen takia kärsineet. Nuori mies ei säästä itseään – jätettyään 3-4 vuotta sitten järjestönsä ja menneen elämänsä. Kirjan viimeistelyvaiheessa Holappa asui Kiinassa, rakkauden viemänä, mutta ehkä myös […]

Lue lisää

John Ausonius, Anders Breivik ja Peter Mangs. Kolme skandinaavimiestä joilla kaikilla oli rikkonainen perhetausta, epäonnistuneita urasuunnitelmia, hämärtynyt omakuva ja vähän tai ei lainkaan ystäviä reaalimaailmassa. Kolme kansallismielisesti motivoitunutta sarjamurhaajaa, jotka pyrkivät vaikuttamaan politiikkaan terroritekojensa kautta. Tässä valossa ei yllätä, että Joakim Palmkvistin teos Malmössä ulkomaalaistaustaisia ihmisiä jahdanneesta sarjamurhaaja Peter Mangsista noudattelee analyysissaan aiemmasta kirjallisuudesta tuttuja […]

Lue lisää

Itä-Suomen yliopiston dosentin, Jouko Jokisalon uusin tutkimus Euroopan radikaali oikeisto on sekä ajankohtainen että tarpeellinen analyysi siitä mitä Euroopassa on viime vuosikymmeninä tapahtunut. Teos kattaa hyvin keskeiset EU-maiden oikeistopopulistiset virtaukset, radikaalit ääripuolueet ja myös suoranaiset fasistiset ryhmittymät. Sen teoreettinen anti ja historiatietoisuus ovat nykyisen pikaruokajournalismin vallitessa sivistävää luettavaa. Jokisalo aloittaa erittelemällä fasismin aikakautta ja nousua […]

Lue lisää

Ruotsi oli pitkään eräs harvoja läntisen Euroopan maita, jonka parlamentissa ei ollut maahanmuuttovastaista oikeistopopulistista puoluetta. Ruotsi näyttäytyikin monelle positiivisena poikkeuksena yleiseurooppalaiseen, uhkaavasti äärioikealle viettävään trendiin. Ruotsidemokraattien nousu riksdageniin vuonna 2010 ja puolueen syksyn 2014 vaaleissa kirjaamat historiallisen suuret kannatuslukemat ovat kuitenkin muuttaneet monen vaalimaa mielikuvaa äärioikeiston seireenikutsulle vastustuskykyisestä Ruotsista. Tanskan, Norjan ja Suomen tapaan osoittautui myös väkirikkain […]

Lue lisää