Kuva Ukrainan sodan raunioista kannettavasta raskaana olevasta naisesta on kuva juuri hänestä, ei kenestä tahansa. Pelkät luvut ja anonymisoitu nimetön data ei käynnistä samastumista ja empatiaa. Vasta kertojan ääni, kasvot ja ruumis antavat meille kyvyn eläytyä. Tästä on kyse myös perinteen ja muistitiedon kokoelmissa, jotka kiertyvät kaikki yksittäisten ihmisten yksilöllisiin kokemuksiin, niistä kertomiseen ja niiden jakamiseen, kirjoittaa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran pääsihteeri Tuomas M.S. Lehtonen.
Tietosanomat
Missä ja miten toimivat tällä hetkellä maamme kotiseutuarkistot? Entä millaista tukea ja koulutusta kotiseutuarkistoissa kaivataan? Suomen Kotiseutuliitto kartoittaa tammikuun avoinna olevalla kyselyllä suomalaisten kotiseutuarkistojen toimintaa, osaamista ja tietotarpeita.
Tietosanomat
Missä ja miten toimivat tällä hetkellä maamme kotiseutuarkistot? Entä millaista tukea ja koulutusta kotiseutuarkistoissa kaivataan? Suomen Kotiseutuliitto kartoittaa tammikuussa aukeavalla kyselyllä suomalaisten kotiseutuarkistojen toimintaa, osaamista ja tietotarpeita.
Venäläinen ratsuväenupseeri ja kenraalikuvernöörin adjutantti Ivan Timiriasew (1860–1927) tallensi aikansa Helsinkiä satoihin valokuviin, jotka ovat kiehtovia dokumentaarisia välähdyksiä pääkaupungin elämästä sadan vuoden takaa. Helsingin kaupunginmuseo ja Kustannusosakeyhtiö Parvs julkaisevat 7.10.2021 Iisa Aaltosen ja Elina Maaniityn kirjoittaman kirjan Ivan Timiriasew – Helsinkiläinen valokuvaaja.
Lähde mukaan matkalle aikaan ennen nopeita lentoyhteyksiä tai halpoja pakettimatkoja. Silloin oli epätavallista, että suomalaiset matkustivat ulkomaille, etenkään huvin vuoksi. Vielä epätavallisempaa oli, että matkatavaroihin kuului kamera. Nostalgisten ennen 1960-luvun puoliväliä otettujen tuokiokuvien avulla kohtaamme maisemia ja ympäristöjä, jotka tänään tuntuvat samalla sekä tutuilta että vierailta. Med kamera och koffert -kirjassa voimme seurata kolmeatoista suomalaista […]
Suomen Kotiseutuliitto toteuttaa vuonna 2021 tietosuojakoulutuksia kotiseutuarkistoille ja paikallismuseoille yhdessä Kansallisarkiston kanssa. Toukokuun koulutukseen Jyväskylässä voi nyt ilmoittautua.
Suomen Kotiseutuliitto on yhdessä Kansallisarkiston kanssa pyrkinyt kehittämään kotiseutuarkistotoimintaa järjestämällä koulutuksia. Vuonna 2018 voimaan tullut EU:n tietosuoja-asetus ja 2019 voimaan tullut tietosuojalaki ovat osaltaan aiheuttaneet uusia haasteita arkistoille. Näihin haasteisiin vastataan keväällä 2021 käynnistyvällä koulutuksella.
Kysessä on harvinaisen tärkeä opus, joka sisältää 74 dokumenttia joista suurin osa aikaisemmin julkaisemattomia asiakirjoja. Lisäksi kirjassa on 240 sivuinen johdanto, joka käsittelee poliittista kehitystä sekä kummankin osapuolen tiedustelu- ja vastatiedustelutoimintaa. Julkaistut asiakirjat koskevat muun muassa jatkosodan aikaisia agenttitietoja sekä Suomen poliittisen johdon, presidentti Risto Rytin, hallituksen ja eduskunnan kokousasiakirjoja ja mielipiteitä. Eräs raportti kertoo […]
Exercise Book Archive on Milanossa sijaitseva arkisto, johon kootaan vanhoja kouluaisten tehtävävihkoja. Arkisto sisältää vihkoja yli 30 eri maasta usealla eri kielellä. Vanhimmat vihkot ovat 1700-luvun lopulta, uusimmat 2000-luvun alusta. Arkiston digitoituun aineistoon pääsee tutustumaan myös verkossa.
Hankenin tutkijan Mikael Laakson johtamassa tutkimuksessa selvitettiin paljonko avoimesti julkaistua tiedettä katoaa verkosta. Tutkimus kannustaa pohtimaan avoimen julkaisun arkistointimenetelmiä ja muita toimia tiedon katoamista vastaan.
Historiallisen aikakauskirjan vuoden 2020 toisen numeron teemana on historiatieteen muutos. Aihetta käsittelevät teeman johdantoartikkelissaan Antti Räihä, Petteri Impola ja Anu Koskivirta. Numerossa käsitellään myös Venäjän arkistoja ja niiden tuntemisen merkitystä.
Suojelupoliisin vuosien 1960–1969 pysyvästi säilytettävät asiakirjat on siirretty Kansallisarkistoon. Siirretty aineisto käsittää yhteensä 766 arkistokoteloa, jotka sisältävät muun muassa henkilösivuja sekä henkilö- ja asiamappeja. Kansallisarkistoon luovutettiin myös 25 arkistokoteloa Suojelupoliisin edeltäjäviranomaisten Etsivän keskuspoliisin ja Valtiollisen poliisin arkistoihin kuuluvaa aineistoa vuosilta 1919–1948.
Arkistojen päivän toimikunta on valinnut vuoden 2019 arkistoteoksi tutkija Marjaliisa Hentilän ja tutkija Mikko Kosusen toimittaman teoksen Demokratian muisti. Työväen arkisto 110 vuotta.
Arto Luukkasen uusi tutkimus Suomi hajoavan imperiumin sylissä sisältää mielenkiintoisen otteen aikaisemmin käsittelemättömän lähdemateriaalin käytöstä Venäjä/Neuvostoliitto-tutkimuksessa. Tuo aineisto on peräisin Ukrainan KGB-arkistoista (Sluzhba Bezoposnosti Ukrainy), jotka avautuivat yllättäen ulkomaalaisillekin tutkijoille viitisen vuotta sitten. Luukkanen on lähimain ensimmäisenä suomalaistutkijana päässyt todellisen aarteen äärelle; kukaan muu ei ole juuri ollut kiinnostunut asiasta. Sitä Luukkanen hieman ihmettelee – […]
Aleksis Kiven elämään ja tuotantoon pääsee tutustumaan lukuisissa arkistoissa, joista kaikkein saavutettavin on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kokoama Aleksis Kiven digitaalinen arkisto. SKS on koonnut arkistoon omistuksessaan olevat Aleksis Kiveä koskevat alkuperäisaineistot eli suurimman osan Kiven tunnetusta kirjallisesta jäämistöstä, ja jokainen pääsee tutustumaan aineistoihin vaikka kotikoneeltaan. Arkisto on koottu vuosina 2005–2007.
Svenska litteratursällskapetin arkisto julkaisee yli 2 000 valokuvaa Svenska Teaternin näyttelijöistä ja artisteista valtakunnallisessa hakupalvelussa Finnassa. Valokuvat ovat vapaasti käytettävissä.
Tietosanomat
Kansallisarkiston tutkimusjohtaja Päivi Happonen tukee venäläisen ihmisoikeusjärjestö Memorialin vaatimusta avata toisen maailmansodan ajan arkistot.
Tietosanomat
Saksan kansallisarkisto Bundesarchiv on koonnut Weimarin tasavallan perustamisen 100-vuotisvuoden muistoksi verkkonäyttelyn, jota varten Bundesarchiv on digitalisoinut tuhansia asiakirjoja ja audiovisuaalisia aineistoja.
Julkaisu
Jari Lybeck tarkastelee teoksessaan arkistolaitoksen kehitystä jatkosodan päättymisestä vuoteen 1974. Näinä kolmena vuosikymmenenä arkistolaitoksessa tapahtui paljon kuten yhteiskunnassa muutenkin. Viranomaisten ohjaus arkistotoimen asioissa tehostui ja tuli entistä kattavammaksi.
Digitalisaation seurauksena on nyt jouduttu miettimään uudestaan myös lainsäädäntöä jonka avulla säännellään arkistoaineiston tallennusta ja käyttöä. Tätä varten on valmistelussa ollut uusi tiedonhallintalaki, jonka esitystä ovat kommentoineet hyvin kriittiseen sävyyn arkistoalan asiantuntijat ja historiantutkijat. Kansallisarkisto pitää joitakin esityksen kohtia skandaalimaisina ja on valmis viemään asian hallinto-oikeuteen. Eri toimijat myöntävät toki, että uusi laki on toki […]