Kalevi Koukkusen teoksen mahdollinen lukijakunta on laaja: lukutaitoiset suomalaiset. Kielestä kiinnostuneille se tarjoaa rehevän viidakon tutkimusretkille käytöstä jääneisiin sanoihin. Osa niistä olisi syytä palauttaa arkikäyttöön. Onhan kierrätys nykymuotia. Kirjan rungon muodostavat Elias Lönnrotin Suomalais-Ruotsalainen Sanakirja (SRS) sekä Lönnrotin toimittama Ruotsin, Suomen ja Saksan Tulkki (1847, 235 sivua) ja David Emmanuel Daniel Europaeuksen laatima Ruotsalais-Suomalainen Sanakirja (1853, […]
Turun yliopiston kasvimuseo on julkaissut Elias Lönnrotin kokoaman kasvikokoelman avoimena digitaalisena herbaariona. Kulttuurihistoriallisesti arvokas kokoelma julkaistaan kasvimuseon 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi.
Vaikka ihmiset ovat hauraita ja katoavaisia niin yksilöillä ja instituutioilla on silti hämmästyttävä sitkeys selvitä, vaikka pandemiat ja katovuodet kerta toisensa jälkeen ovat ahdistaneet ihmiskunnan hävityksen partaalle. Lajillemme on ominaista toimintatapojen, arvojen, aatteiden ja sekä aineellisten että aineettomien resurssien edelleen siirtäminen. Tätä kykyä on kuvattu monin eri tavoin. Yksi niistä liittyy latinan verbiin tradere, ’antaa, jättää, uskoa tai antaa hoidettavaksi’, jonka johdannainen on sana traditio.
Karjalan Sivistysseura ja Paikkarin torpan tuki, kaksi äkkiseltään ajateltuna toisistaan kaukana olevaa kulttuuriyhdistystä ovat löytäneet toisensa luonnollisen teeman yhteydessä. Karjalan Sivistysseura on karjalaisen kulttuurin tukija ja edistäjä ja yhdistää karjalaiset valtakuntien rajan molemmin puolin huolehtimaan kielestään ja kulttuuristaan. Se on sitä kautta myös Elias Lönnrotin työn arvossa pitäjä ja häneen liittyvän tutkimuksen tukija. Siksipä Sivistysseura […]
Digitoitu Kalevala on jo vapaasti luettavissa verkossa, mutta Avoin Kalevala -hanke avaa kaikille Kalevalan kansanrunoutta, kieltä ja maailmaa, jossa eepos syntyi noin 170 vuotta Uuden Kalevalan julkaisun jälkeen.