Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Alfred Kordelinin säätiön rahoittama Avoin Kalevala -hanke avaa nykylukijalle vuonna 1849 ilmestyneen Kalevalan taustaa, eri versioita ja tulkintoja. Jo Elias Lönnrot totesi vuonna 1848, että eepokseen kootuista runosta voisi julkaista seitsemän eri Kalevalaa. Tämä kertoo siitä, kuinka moniulotteinen eepos on. Monitieteisen hankkeen tarkoitus onkin auttaa niin tutkijoita kuin muita lukijoita ymmärtämään Kalevalan moninaisuutta, maailmankuvaa ja kieltä. Editiota voi hyödyntää myös opetuksessa.

Kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen editio ilmestyy vuosina 2018–2020, ja koko editio on vapaasti saatavilla verkossa vuonna 2020. Tieteellisesti kommentoitu, kriittinen julkaisu on ensimmäinen ja ainoa laatuaan. Kokonaisuudessaan editio sisältää Kalevalan 50 runoa alkuperäisjulkaisuina, transkriptioina ja faksimile-kuvina. Hankkeen esityö, Kalevalan Aino -verkkojulkaisu on kommentoitu julkaisu Uuden Kalevalan eli vuonna 1849 ilmestyneen Kalevalan 4. runon säkeistä 1–30.

Niina Hämäläisen laatima Kalevalan Aino on julkaistu vuoden 2016 keväällä. Julkaisu sisältää Aino-runon sanaselityksineen, ja mukana ovat lisäksi tekstikriittinen analyysi runosta sekä Väinö Kaukosen säetutkimuksen analyysi. Julkaisussa esitellään myös runon sisältöä, kansanrunoaineksia ja Elias Lönnrotin toimitustapoja. Kokeellinen julkaisu havainnollistaa tulevaa kriittistä editiota.

Tavoitteena tieteellinen mutta yleistajuinen julkaisu

Hankkeessa paneudutaan Kalevalaan tekstikriittisistä lähtökohdista. Editiossa käsitellään ja avataan Lönnrotin toimintaa ja valintoja suhteessa siihen 1800-luvun maailmaan, jossa hän keräsi ja toimitti kansanrunot yhtenäiseksi eepokseksi. Hankkeessa mukana olevat tukijat paneutuvat huolellisesti lähdeaineistoon, jonka kautta he analysoivat Kalevalan kontekstia, historiaa, sanoja sekä aikakauden kulttuuria ja kirjallisuutta. Tutkimus on monitieteellistä, sillä editio laaditaan folkloristiikan, historiantutkimuksen, kirjallisuuden- ja kielentutkimuksen näkökulmista. Näin saadaan näkyviin mahdollisimman monipuolisesti erilaiset tulkinnat ja Kalevalan moninaisuus.

Kaikkiin Kalevalan runoihin laaditaan yleistajuiset sananselitykset ja valittuihin runoihin tieteelliset kommentaarit. Sananselitykset auttavat nykylukijaa ymmärtämään Kalevalan kieltä ja mahdollisesti vierasta sanastoa. Näin on mahdollista seurata paremmin eepoksen juonta sekä ymmärtää sen runollista ilmaisua. Tämä avaa julkaisun tiedeyhteisön lisäksi myös muille käyttäjille ja lukijoille.

Editioon rakennetaan myös kattava tekstihaku. Näin lukija pääsee vaivatta käsiksi Kalevalassa esiintyviin henkilön- ja paikannimiin sekä Kalevalaan liittyviin käsitteisiin. Tekstihaku kattaa niin alkuperäistekstit, kommentaarit kuin muut toimitukselliset tekstit.

Taustalla monitieteinen tutkimusryhmä

Hankkeen vastuullinen tutkija on FT Niina Hämäläinen. Hänen johtamaansa työryhmään kuuluvat FM Reeta Holopainen (suomen kieli ja kotimainen kirjallisuus), FT Kati Kallio (folkloristiikka), FM Marika Luhtala (suomen kieli), FM Juhana Saarelainen (kulttuurihistoria) sekä dosentti Venla Sykäri (folkloristiikka).

Tutkimusryhmän tukena on erillinen asiantuntijaryhmä, johon kuuluvat professori Lotte Tarkka, professori Hannu Salmi, professori Tiina Onikki-Rantajääskö, professori Pirjo Lyytikäinen sekä dos., pääsihteeri Tuomas Lehtonen.

Kriittinen editio on vapaasti saatavilla verkossa avoimen lähdekoodin Omeka-alustalla. Julkaisun toteuttaa FT, LuK, ohjelmistokehittäjä Maria Niku. Julkaisun ulkoasun on suunnitellut graafikko Marko Myllyaho. Julkaisu on avoin myös siten, että sisältö on vapaasti ihmistieteiden käytettävissä ja tiedostot vapaasti ladattavissa.

Avoin Kalevala -editio on osa SKS:n harjoittamaa avointa tiedejulkaisemista. Se liittyy myös SKS:n Edith-yksikköön, joka laatii korkeatasoisia, tieteelliset vaatimukset täyttäviä editioita suomalaisen kirjallisuuden klassikoista. Esimerkiksi Kalevalan Aino -julkaisun mallina olivat Edith-yksikössä toimitetut Aleksis Kiven kriittiset editiot. Kalevalalla ja SKS:lla on myös pitkä yhteinen historia.

Hankkeen kanssa tekevät yhteistyötä Kalevalaan, kansanrunouteen ja digitaalisiin ja kriittisiin julkaisuihin keskittyvät tahot: Kalevalaseura, Edith – Suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot, FT Eila Stepanovan johtama hanke Omistajuus, kieli ja kulttuuriperintö, Kielipankki, Helsinki Centre for Digital Humanities (HELDIG) sekä Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland, 1640–1910 (COMHIS). Julkaisuun yhdistetään kaksi digitaalista oppimisalustaa: FT Kati Kallion laatima Runolaulu (ilmestyy 2019) ja Avoin Kalevala -tutkimusryhmän tuottama oppimisympäristö Kalevalasta (ilmestyy 2020).

Hankkeeseen linkittyvät myös muut digitaaliset julkaisut ja aineistot: Elias Lönnrotin kirjeenvaihto, Kansalliskirjaston Digitaaliset aineistot ja Suomen Kansan Vanhat Runot -tietokanta.

Lähteet ja lisätietoa:

Käsittämätön Kalevala – Avoin Kalevala  (haettu 4.6.2019)

Avoin Kalevala (haettu 4.6.2019)

Avoin Kalevala – Kansalliseepoksen digitaalinen, kriittinen editio 2018–2020 (haettu 4.6.2019)

Kalevalan Aino (haettu 4.6.2019)