Sata vuotta täyttävän Kalevalaseuran vuosikirjan rikas ja antoisa juhlanumero Paradigma herättää jo nimellään kysymyksen: voiko ihmis- ja yhteiskuntatieteissä puhua paradigmoista? Kun fyysikko Thomas Kuhn teoksellaan Tieteellisten vallankumousten rakenne (1962) toi paradigman käsitteen oppihistorialliseen keskusteluun, hän tarkoitti luonnontieteitä. Niissä tieteiden ontologiset ja epistemologiset lähtökohdat ovat paradigmaattisesti muuttuneet. Sen jälkeen, kun Isaac Newton luonnontieteiden suurella vuosisadalla 1600-luvulla […]
Call For Papers – Ethnologia Fennica 2021 (vol. 48: 1): Rethinking Culture – Making Change The theme of the Ethnologia Fennica 2021 issue (vol. 48: 1) is Rethinking Culture – Making Change. Different fields and individual research projects often need to justify their existence in terms of their social impact beyond academia. Research projects are expected to produce […]
Lempiäisten suku on lähtöisin Karjalan kannakselta ja on sodan aikana ja sen jälkeen hajautunut eri puolille Suomea, niin kuin siirtoväen kävi. Kuluneet vuosikymmenet ovat luonnollisesti hajauttaneet sukua vielä sijoituspitäjistä laajemmalle, käytännössä koko Suomeen ja vielä kauemmaksikin: Pohjoismaihin, Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin. Sinänsä aika tavallinen sukutarina sekin. Kun Turun yliopiston kansatieteen henkilökunta ja Lempiäisten sukuseuran edustajat ensimmäisen […]
Laura Seesmeri tutkii maisemantutkimuksen alaan kuuluvassa väitöskirjassaan saunomiskokemusta kehollisuuden ja kulttuuriperinnön näkökulmasta. Aihe on tutkimisen arvoinen, sillä sauna ja saunominen ovat tärkeä osa suomalaista kulttuuria ja elämänmuotoa. Yksilötasolla tämä näkyy siten, että saunaan ja saunomiseen liittyy voimakkaita tunteita ja monenlaisia muistoja. Yksilölliset kokemukset kuitenkin jäsentyvät kulttuurin tarjoamaa symbolista merkitysverkostoa vasten. Näin saunomiskokemus sulautuu yhteen kulttuurihistorian […]
Arvostelu
Helsingin kaupungin historia -sarjan tuorein osa ilmestyi viime vuonna. Kaupungin ja kaupunkilaisten vaiheita vuodesta 1945 alkaen kuvaavat kansatieteilijä Anna-Maria Åström ja historioitsija Laura Kolbe. Åströmin kaupunkietnologinen osuus kattaa kirjasta yli 400 sivua, ja Kolben katutapahtumia valottava osuus on reilun sadan sivun mittainen. Åström on kirjoittanut tekstinsä ruotsiksi, josta sen on suomeksi kääntänyt Matti Klinge. Kuva: […]