Johannes Schefferuksen teoksessa Lapponia (1673) on kaksi Olaus Sirmalta saatua saamenkielistä joikua, jotka käännettiin seuraavilla vuosisadoilla kymmenille kielille. Kääntäjien joukossa olivat muun muassa suomalaiset Franzén, Runeberg ja Lönnrot sekä monet muut. Sirman joikutekstejä tutkinut hollantilainen antropologi Nellejet Zorgdrager toteaa kirjassaan, että ”kahdella lyhyellä saamenkielisellä rakkauslaululla, jotka edustavat Euroopassa lähes tuntematonta kirjallisuutta ja kulttuuria, on eurooppalaisessa […]

Lue lisää

Olin juuri saanut valmiiksi arvosteluni Janne Saarikiven kirjasta, kun huomasin Tuukka Karlssonin napakan kritiikin Agricolasta. ”Voi ei!” oli ensi reaktioni. Tuntui, että vaivannäköni oli mennyt hukkaan eikä minun näkemyksiäni enää kaivattaisi. Huolestuin, antaisiko kustantaja minulle enää uusia kirjoja, jos en saisi lupaamaani arvostelua julkisuuteen? Huojennuin muistaessani, että Agricola julkaisee eri henkilöiden laatimia arvosteluja samasta teoksesta, […]

Lue lisää

Kieli luo ja muokkaa todellisuutta, ei vain kuvaa sitä. Tästä performatiivisuuden lähtökohdasta Janne Saarikivi lähtee esseessään luotaamaan suomen kielen roolia kansallisvaltion rakennusprojektissa 1800-luvulla. Saarikivi etenee wittgensteinilaisten kielipelien kommentointien kautta suomen kielen puolustukseen sivistyksen ja myös arkisemman kanssakäymisen korvaamattomana osana. Kansallisvaltio rakentuu kielen ympärille Kirjan alku saa suorastaan Juha Hurmeen Niemimäisiä kaikuja kirjoittajan lähtiessä ruotimaan Suomen […]

Lue lisää