Suomalaisten menneisyys kietoutuu muihin maihin ja kansoihin – aina kaukaisimpia maailmankolkkia myöten. Euroopan ulkopuolisia, usein siirtomaavallan alaisia alueita koskevaa tietoa päätyi Suomeen esimerkiksi lehtien, kirjojen, karttojen, mainosten sekä maailmaa kiertäneiden kertomusten välityksellä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Turun yliopiston kolonialismin historian tutkijaryhmä kerää kertomuksia ja muistoja Euroopan siirtomaista ja kolonialismista.

Lue lisää

Historiallisen aikakauskirjan vuoden 2020 neljännen numeron teema on kolonialismi ja Suomi. Janne Lahti ja Rinna Kullaa alustavat teeman johdantoartikkelissaan. Muut artikkelit käsittelevät esimerkiksi saamelaisia ja arkistoja, kolonialismikeskustelua sekä Mannerheimin tiikerinmetsästysmatkoja. Lisäksi numero sisältää katsauksia, arvioita ja muita kirjoituksia.

Lue lisää

Tietokirjallisuutta voi jakaa monenlaisiin alagenreihin vaikkapa funktionsa perusteella. Tutkimuskirjallisuus perustuu tutkimukseen ja pyrkii esittämään todennettavia varmuuksia, tietoa. Essee, pakina tai kritiikki pyrkii arvottamaan tietoa. Puhe, pamfletti tai saarna ovat vetoavia kirjoituksia, elämäkerrat ja muistelmat puolestaan edustavat kulttuurista muistamista. Tätä dosentti Päivi Kososen aikoinaan Turun tietokirjapiirissa esittämää jakoa, joka siis on vain yksi mahdollinen, jouduin miettimään, […]

Lue lisää

2

Antti Kujalan Kivenmurskaajat täyttää merkittävän aukon, sillä se on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu yleisteos, joka pyrkii käsittelemään koko eurooppalaisen kolonialismin historian. Tavoite on kunnianhimoinen, ja teoksen suurimmat ongelmat ovatkin tyypillisiä jotain hyvin laajaa ilmiötä tarkastelevalle yleisteokselle. Paljon jää väistämättä käsittelemättä, ja jotkut teemat käsitellään melko pintapuolisesti. Kujala on kuitenkin onnistunut luomaan varsin kattavan yleiskuvan erityisesti 1800- […]

Lue lisää

Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvityksen mukaan suomalainen historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa. Raportissa  tuodaan myös esille harhakäsitys Suomen viattomuudesta kolonialismiin. Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvitys perustuu keväällä 2018 tehtyyn kyselyyn jossa kerättiin tietoa historian opetuksesta suomalaisilla historianlaitoksilla. Selvityksen tavoitteena oli selvittää miten kolonialismin kysymyksiä opetetaan historian laitoksilla suomalaisissa yliopistoissa. Kyselyssä […]

Lue lisää

2

Kirjan ensimmäisessä osassa Juha Joona, Matti Enbuske ja Heli Saarinen tarkastelevat Lapin uudisasutusta erityisesti Kemin Lapin näkökulmasta. Ruotsin valtakuntaan kuulunut Lapinmaa jakautui jo keskiajalla useisiin laajoihin hallinnollisiin kokonaisuuksiin eli Lappeihin. Näistä nuorin oli 1400-luvun lopulla muodostunut Kemin Lappi. Siihen kuuluneet lapinkylät sijaitsivat joko kokonaan tai osittain nykyisten Kuusamon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Pelkosenniemen, Inarin ja […]

Lue lisää