Maailman neljänneksi väkirikkain maa ja samalla maailman suurimman muslimiväestön omaava valtio Indonesia ei tyypillisesti paistattele länsimaisen median otsikoissa. Suomalaisissa tiedotusvälineissä maata on viime vuosikymmeninä käsitelty luultavasti eniten Acehin rauhanneuvottelujen yhteydessä vuonna 2005. Indonesian edustajien läsnäolo noteerattiin viime syksynä myös presidentti Martti Ahtisaaren hautajaisten yhteydessä. Vaikka Indonesiasta on tehty roppakaupalla ansiokasta historiantutkimusta, David Van Reybrouckin teos […]
Kolonialismi Suomen rajaseuduilla on kirja, joka ottaa lähtökohdakseen laajenevan ja monipuolistuvan kolonialismin käsitteen, jossa fokuksessa ei ole enää kolonialismin käsitettä pitkään hallinnut merentakaisuus tai äärimmäisyyksiin viety taloudellinen eksploitaatio. Asutuskolonialismin ja rajaseutukolonialismin suhde on kuitenkin teoksessa tiivis. Kirja osoittaa, miten Suomessa on omaksuttu muualta Euroopasta tuttuja ajatusmalleja kolonialismista ja miten näitä ajatusmalleja on sovellettu esimerkiksi kansallisvaltion […]
Belgian kuningas Leopold II:n haave yksityisestä siirtomaasta toteutui vuonna 1885, jolloin Berliinin konferenssi päätti Kongon vapaavaltion perustamisesta. Siirtomaan alueella tapahtuneiden julmuuksien ja laaja-alaisten väärinkäytösten paljastuessa 1900-luvun alussa Belgian parlamentti otti alueen valtion hallintaan, ja siitä tuli vuonna 1908 Belgian Kongo. Noin 80 kertaa Belgian kokoisen siirtomaan taloudellista hyödyntämistä organisoimaan ja toteuttamaan tarvittiin paljon eurooppalaista työvoimaa. […]
Historiankirjoituksen meneillään oleva moraalinen käänne on jyrkentynyt Black Lives Matter -liikkeen ansiosta. Historiakulttuurissa kolonialismin edustajia maalitetaan eri puolilla maailmaa, ja heidän patsaitaan kaadetaan. Patsaiden puolustajat muistuttavat, että patsaiden kuvaamat henkilöt noudattivat oman aikansa arvoja eivätkä niin ollen tienneet mitä tekivät. He eivät tarkoittaneet pahaa. Tuoreessa tutkimuksessaan The Interest – How the British Establishment Resisted the […]
Suomalaisten menneisyys kietoutuu muihin maihin ja kansoihin – aina kaukaisimpia maailmankolkkia myöten. Euroopan ulkopuolisia, usein siirtomaavallan alaisia alueita koskevaa tietoa päätyi Suomeen esimerkiksi lehtien, kirjojen, karttojen, mainosten sekä maailmaa kiertäneiden kertomusten välityksellä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Turun yliopiston kolonialismin historian tutkijaryhmä kerää kertomuksia ja muistoja Euroopan siirtomaista ja kolonialismista.
Historiallisen aikakauskirjan vuoden 2020 neljännen numeron teema on kolonialismi ja Suomi. Janne Lahti ja Rinna Kullaa alustavat teeman johdantoartikkelissaan. Muut artikkelit käsittelevät esimerkiksi saamelaisia ja arkistoja, kolonialismikeskustelua sekä Mannerheimin tiikerinmetsästysmatkoja. Lisäksi numero sisältää katsauksia, arvioita ja muita kirjoituksia.
Tietokirjallisuutta voi jakaa monenlaisiin alagenreihin vaikkapa funktionsa perusteella. Tutkimuskirjallisuus perustuu tutkimukseen ja pyrkii esittämään todennettavia varmuuksia, tietoa. Essee, pakina tai kritiikki pyrkii arvottamaan tietoa. Puhe, pamfletti tai saarna ovat vetoavia kirjoituksia, elämäkerrat ja muistelmat puolestaan edustavat kulttuurista muistamista. Tätä dosentti Päivi Kososen aikoinaan Turun tietokirjapiirissa esittämää jakoa, joka siis on vain yksi mahdollinen, jouduin miettimään, […]
Antti Kujalan Kivenmurskaajat täyttää merkittävän aukon, sillä se on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu yleisteos, joka pyrkii käsittelemään koko eurooppalaisen kolonialismin historian. Tavoite on kunnianhimoinen, ja teoksen suurimmat ongelmat ovatkin tyypillisiä jotain hyvin laajaa ilmiötä tarkastelevalle yleisteokselle. Paljon jää väistämättä käsittelemättä, ja jotkut teemat käsitellään melko pintapuolisesti. Kujala on kuitenkin onnistunut luomaan varsin kattavan yleiskuvan erityisesti 1800- […]
Toimittaja, Coimbran yliopistossa jälkikoloniaalisen tutkimuksen tohtoriksi valmistunut Anna Pöysä on kirjoittanut tärkeän ja monitasoisen kirjan. Toimittajana hän reportaasin tavoin kirjoittaa Lissabonin läheisyydessä olevan Cova da Mouran pääosin kapverdeläistaustaisen yhteisön elämästä, sen arjesta selviytymisestä, juhlista ja taistelusta oikeuksiensa ja parempien elinmahdollisuuksien puolesta. Kirjoittaja on afrikkalaisen kirjallisuuden tuntija, mikä näkyy tekijän käyttämissä lähteissä. Väitöskirjan Decolonisation in Mozambican […]
Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvityksen mukaan suomalainen historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa. Raportissa tuodaan myös esille harhakäsitys Suomen viattomuudesta kolonialismiin. Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvitys perustuu keväällä 2018 tehtyyn kyselyyn jossa kerättiin tietoa historian opetuksesta suomalaisilla historianlaitoksilla. Selvityksen tavoitteena oli selvittää miten kolonialismin kysymyksiä opetetaan historian laitoksilla suomalaisissa yliopistoissa. Kyselyssä […]
Varhaismoderni Atlantti on perinteisesti ollut suurten merivaltojen taistelutanner, jossa kolonialismi ja orjakauppa näyttelevät pääosaa. Suomalaisten historiantutkijoiden tekemä kokoomateos Pohjola, Atlantti, maailma pyrkii liittämään pienet pohjoiset maat mukaan tähän Atlantin suureen peliin luomalla monipuolisten tapaustutkimusten avulla syvemmän kuvan Atlantin ja Pohjolan vuorovaikutuksesta. Skandinaavien ja suomalaisten siirtolaisuudesta merten taakse on kirjoitettu paljon ja tuskin Tanskan ja Ruotsin […]
Kirjan ensimmäisessä osassa Juha Joona, Matti Enbuske ja Heli Saarinen tarkastelevat Lapin uudisasutusta erityisesti Kemin Lapin näkökulmasta. Ruotsin valtakuntaan kuulunut Lapinmaa jakautui jo keskiajalla useisiin laajoihin hallinnollisiin kokonaisuuksiin eli Lappeihin. Näistä nuorin oli 1400-luvun lopulla muodostunut Kemin Lappi. Siihen kuuluneet lapinkylät sijaitsivat joko kokonaan tai osittain nykyisten Kuusamon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Pelkosenniemen, Inarin ja […]
Belgian kuningas Albert vieraili kesäkuussa 2010 Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupungissa Kinshasassa osallistuen maan itsenäisyyden 50-vuotisjuhlallisuuksiin. Kuninkaan matka nostatti etukäteen kiihkeitä tunnelmia Belgian parlamentissa. Kiivaita keskusteluja ei lieventänyt se, että maan silloinen ulkoministeri Louis Michel oli nimittänyt kuningas Leopold II:sta – Albertin isoisosetää – aikansa suureksi visionääriksi ja sankariksi. Kongo kuohuttaa Belgiassa, missä siirtomaakauden historiaan liittynyt […]
Markku Henrikssonin uusin kirja ”Toinen aalto” on tuttua Henrikssonia, niin hyvässä kuin pahassakin. Aloitettaessa arvostelemaan kirjaa, on muistettava sen käyttötarkoitus ja luettava kirjaa niin, että kysytään täyttääkö se sen funktion mihin se on tarkoitettu, ja jos ei niin miksi ei. Henriksson tai kustantaja ilmoittaa takakannessa teoksen olevan tarkoitettu kaikille historiasta, löytöretkistä, amerikkalaisuudesta tai eurooppalaisuudesta kiinnostuneille. […]