Historiankirjoituksen meneillään oleva moraalinen käänne on jyrkentynyt Black Lives Matter -liikkeen ansiosta. Historiakulttuurissa kolonialismin edustajia maalitetaan eri puolilla maailmaa, ja heidän patsaitaan kaadetaan. Patsaiden puolustajat muistuttavat, että patsaiden kuvaamat henkilöt noudattivat oman aikansa arvoja eivätkä niin ollen tienneet mitä tekivät. He eivät tarkoittaneet pahaa. Tuoreessa tutkimuksessaan The Interest – How the British Establishment Resisted the […]

Lue lisää

Suomalaisten menneisyys kietoutuu muihin maihin ja kansoihin – aina kaukaisimpia maailmankolkkia myöten. Euroopan ulkopuolisia, usein siirtomaavallan alaisia alueita koskevaa tietoa päätyi Suomeen esimerkiksi lehtien, kirjojen, karttojen, mainosten sekä maailmaa kiertäneiden kertomusten välityksellä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Turun yliopiston kolonialismin historian tutkijaryhmä kerää kertomuksia ja muistoja Euroopan siirtomaista ja kolonialismista.

Lue lisää

Historiallisen aikakauskirjan vuoden 2020 neljännen numeron teema on kolonialismi ja Suomi. Janne Lahti ja Rinna Kullaa alustavat teeman johdantoartikkelissaan. Muut artikkelit käsittelevät esimerkiksi saamelaisia ja arkistoja, kolonialismikeskustelua sekä Mannerheimin tiikerinmetsästysmatkoja. Lisäksi numero sisältää katsauksia, arvioita ja muita kirjoituksia.

Lue lisää

Tietokirjallisuutta voi jakaa monenlaisiin alagenreihin vaikkapa funktionsa perusteella. Tutkimuskirjallisuus perustuu tutkimukseen ja pyrkii esittämään todennettavia varmuuksia, tietoa. Essee, pakina tai kritiikki pyrkii arvottamaan tietoa. Puhe, pamfletti tai saarna ovat vetoavia kirjoituksia, elämäkerrat ja muistelmat puolestaan edustavat kulttuurista muistamista. Tätä dosentti Päivi Kososen aikoinaan Turun tietokirjapiirissa esittämää jakoa, joka siis on vain yksi mahdollinen, jouduin miettimään, […]

Lue lisää

2

Antti Kujalan Kivenmurskaajat täyttää merkittävän aukon, sillä se on ensimmäinen suomeksi kirjoitettu yleisteos, joka pyrkii käsittelemään koko eurooppalaisen kolonialismin historian. Tavoite on kunnianhimoinen, ja teoksen suurimmat ongelmat ovatkin tyypillisiä jotain hyvin laajaa ilmiötä tarkastelevalle yleisteokselle. Paljon jää väistämättä käsittelemättä, ja jotkut teemat käsitellään melko pintapuolisesti. Kujala on kuitenkin onnistunut luomaan varsin kattavan yleiskuvan erityisesti 1800- […]

Lue lisää

Toimittaja, Coimbran yliopistossa jälkikoloniaalisen tutkimuksen tohtoriksi valmistunut Anna Pöysä on kirjoittanut tärkeän ja monitasoisen kirjan. Toimittajana hän reportaasin tavoin kirjoittaa Lissabonin läheisyydessä olevan Cova da Mouran pääosin kapverdeläistaustaisen yhteisön elämästä, sen arjesta selviytymisestä, juhlista ja taistelusta oikeuksiensa ja parempien elinmahdollisuuksien puolesta. Kirjoittaja on afrikkalaisen kirjallisuuden tuntija, mikä näkyy tekijän käyttämissä lähteissä.  Väitöskirjan Decolonisation in Mozambican […]

Lue lisää

Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvityksen mukaan suomalainen historian opetus antaa liian vähän tilaa vähemmistöille osana suomalaista yhteiskuntaa. Raportissa  tuodaan myös esille harhakäsitys Suomen viattomuudesta kolonialismiin. Historioitsijat ilman rajoja -järjestön selvitys perustuu keväällä 2018 tehtyyn kyselyyn jossa kerättiin tietoa historian opetuksesta suomalaisilla historianlaitoksilla. Selvityksen tavoitteena oli selvittää miten kolonialismin kysymyksiä opetetaan historian laitoksilla suomalaisissa yliopistoissa. Kyselyssä […]

Lue lisää

2

Varhaismoderni Atlantti on perinteisesti ollut suurten merivaltojen taistelutanner, jossa kolonialismi ja orjakauppa näyttelevät pääosaa. Suomalaisten historiantutkijoiden tekemä kokoomateos Pohjola, Atlantti, maailma pyrkii liittämään pienet pohjoiset maat mukaan tähän Atlantin suureen peliin luomalla monipuolisten tapaustutkimusten avulla syvemmän kuvan Atlantin ja Pohjolan vuorovaikutuksesta. Skandinaavien ja suomalaisten siirtolaisuudesta merten taakse on kirjoitettu paljon ja tuskin Tanskan ja Ruotsin […]

Lue lisää

Kirjan ensimmäisessä osassa Juha Joona, Matti Enbuske ja Heli Saarinen tarkastelevat Lapin uudisasutusta erityisesti Kemin Lapin näkökulmasta. Ruotsin valtakuntaan kuulunut Lapinmaa jakautui jo keskiajalla useisiin laajoihin hallinnollisiin kokonaisuuksiin eli Lappeihin. Näistä nuorin oli 1400-luvun lopulla muodostunut Kemin Lappi. Siihen kuuluneet lapinkylät sijaitsivat joko kokonaan tai osittain nykyisten Kuusamon, Posion, Sallan, Savukosken, Sodankylän, Pelkosenniemen, Inarin ja […]

Lue lisää

Belgian kuningas Albert vieraili kesäkuussa 2010 Kongon demokraattisen tasavallan pääkaupungissa Kinshasassa osallistuen maan itsenäisyyden 50-vuotisjuhlallisuuksiin. Kuninkaan matka nostatti etukäteen kiihkeitä tunnelmia Belgian parlamentissa. Kiivaita keskusteluja ei lieventänyt se, että maan silloinen ulkoministeri Louis Michel oli nimittänyt kuningas Leopold II:sta – Albertin isoisosetää – aikansa suureksi visionääriksi ja sankariksi. Kongo kuohuttaa Belgiassa, missä siirtomaakauden historiaan liittynyt […]

Lue lisää

Markku Henrikssonin uusin kirja ”Toinen aalto” on tuttua Henrikssonia, niin hyvässä kuin pahassakin. Aloitettaessa arvostelemaan kirjaa, on muistettava sen käyttötarkoitus ja luettava kirjaa niin, että kysytään täyttääkö se sen funktion mihin se on tarkoitettu, ja jos ei niin miksi ei. Henriksson tai kustantaja ilmoittaa takakannessa teoksen olevan tarkoitettu kaikille historiasta, löytöretkistä, amerikkalaisuudesta tai eurooppalaisuudesta kiinnostuneille. […]

Lue lisää