Seitsemäs vyöhyke. Pohjoista merihistoriaa (1200-1600) -kirjan johdannossa Mikko Huhtamies lupaa, että kirjassa käsitellään pohjoista merihistoriaa laivojen, navigoinnin, metsien, laivanrakennuksen, riskien ja niiden hallinnan sekä 1500-luvun lopun laivadiplomatian näkökulmasta. Tämä tiivistää kirjan teemat oivallisesti ja kuvaa hyvin käsiteltyjä teemoja. Kirjassa edetään temaattisesti aiheesta toiseen, mutta luonnollisesti mukana on myös kronologiaa. Vielä nykyäänkin voidaan ajatella Suomen olevan […]

Lue lisää

Uudet eurooppalaiset innovaatiot ovat aina saapuneet Pohjoismaihin hieman hitaasti. Välimeri oli kartoitettu jollakin tarkkuudella jo 1200-luvulla, mutta Itämeri rantoineen alkoi piirtyä kartoille vasta 1500-luvulla. Toki jonkinlaista tietoa alueesta oli jo aiemmin olemassa: arabimaantieteilijä Abu Abdullah Muhammad al-Idrisi (lyhyemmin vain al-Idrisi) oli 1100-luvulla kuvannut Skandinavian suurena saarena. Hän oli sijoittanut sinne jopa joitakin jo tuolloin olemassa […]

Lue lisää

Kesäinen tuulenvire museolaiva Suomen Joutsenen kannella on elämys, mutta vierailusesonki on kovin lyhyt. Turkulaisen merikeskus Forum Marinumin lippulaiva on jatkossa auki vuoden ympäri Digimuseo.fi -verkkopalvelussa. 

Lue lisää

Saksan ja Suomen joutuessa sotatilaan vuoden 1944 syyskuussa syntyi uusi kansainvälispoliittinen tilanne, joka luonnollisesti koski myös siviilejä. Suomessa oleva saksalaisomaisuus takavarikoitiin ja luovutettiin Neuvostoliitolle, vastaavasti Saksassa olevat suomalaiset huomasivat yhtäkkiä olevansakin viholliskansan kansalaisia. Takavarikointi koski myös Suomen lipun alla olevaa kauppalaivastoa, vihollismaan asukkaan asema koski myös kauppalaivastossa palvellutta henkilöstöä. Saksalaiset takavarikoivat Itämerellä Suomen ja Saksan […]

Lue lisää

Syyskuisena lauantai-iltana Ahvenanmerellä puhalsi navakka tuuli. Getalainen kalastaja toimitteli pihamaallaan omia askareitaan ja havaitsi mereltä kuuluneen koneen äänen äkkiä vaienneen. Mies ei kuitenkaan lähtenyt pienellä veneellään ottamaan asiasta selvää. Ilta alkoi pimentyä, eikä äänen päättyminen niin kovin kummallista ollut: purjealuksen moottorihan sammutetaan, kun purjeet on nostettu ja ne alkavat vetää. Sunnuntaiaamuna, kun Getan asukkaat saaristolaisten […]

Lue lisää

1

Mikko Helseniuksen ja Jari Ruotsalainen teos merimiestatuoinneista on tuoreita kerrontatapoja etsivä mutta näkökulmaltaan melko perinteinen merihistoriallinen tietoteos, joka on kirjoitettu suomalaisista merenkulkijoista ”mies miehelle” -hengessä, joten se siinä mielessä muistuttaa tatuoinnin ottotapahtumaa.  Tatuointien kulttuurihistoria on myös yhdistetty sujuvasti merihistorian aihepiireihin eli merenkulkijoiden sosiaali- ja kulttuurihistoriaan. Kirja pyrkii tulkitsemaan uudelleen merimiesten tatuoinneille annettuja merkityksiä ja kumoamaan […]

Lue lisää

Manne Stenros kertoo tavoitteenaan olevan ”lisätä kiinnostusta majakoihin ja samalla edistää niiden suojelua tuleville sukupolville.”  Kirjaa tehdessään hän on kiertänyt majakat ensin lentokoneella, sitten veneellä. Kirjan upea kuvitus on tulosta näiltä matkoilta. Kuvista saa hyvän kuvan majakasta ja siihen liittyvästä ympäristöstä niin lintuperspektiivistä, mereltä katsottuna kuin lähikuvistakin. Kirja esittelee majakat lyhyesti ja napakasti niiden rakennus- […]

Lue lisää

Vuonna 2005 ilmestyneessä Rantarosvojen saaristo -teoksessa Suomen tunnetuin merihistorioitsija, emeritusprofessori Yrjö Kaukiainen, kartoitti itäisen Suomenlahden historiaa lähinnä 1700-luvulta. Teos oli mainiosti kirjoitettu, joten se jäi alansa klassikoksi ja on muun muassa ollut historian pääsykoekirjana ainakin Tampereen yliopistossa. Kaukiaisen tuorein teos Aarrelaivat ja harhatulet vie Turunmaan saaristoon, alueille joista on löytynyt useita raskaassa lastissa purjehtineita ja […]

Lue lisää

Varhaismoderni Atlantti on perinteisesti ollut suurten merivaltojen taistelutanner, jossa kolonialismi ja orjakauppa näyttelevät pääosaa. Suomalaisten historiantutkijoiden tekemä kokoomateos Pohjola, Atlantti, maailma pyrkii liittämään pienet pohjoiset maat mukaan tähän Atlantin suureen peliin luomalla monipuolisten tapaustutkimusten avulla syvemmän kuvan Atlantin ja Pohjolan vuorovaikutuksesta. Skandinaavien ja suomalaisten siirtolaisuudesta merten taakse on kirjoitettu paljon ja tuskin Tanskan ja Ruotsin […]

Lue lisää

Tukholman Djurgården saa jälleen uuden museon kun Ruotsin valtion merihistoriallinen museo valmistuu vuonna 2020. Museon tarkoitus on säilyttää ja esitellä Itämeren ainutlaatuista kulttuuriperintöä.  Museo pyrkii tuomaan esille meren pohjassa makaavien hylkyjen tarinoita. Se tulee esittelemään aluksi kaksi poikkeuksellisen hyvin säilynyttä hylkyä, joita on tutkittu silmälläpitäen uuden museon tarpeita. Toinen hylyistä on keskiaikainen Hansakauppiaiden yleisesti käyttämä […]

Lue lisää

50 laivaa jotka muuttivat historian kulun ei ole Ian Grahamin ensimmäinen julkaisu, sillä kolmen vuosikymmenen aikana mies on tehnyt kirjoja päätoimenaan ja osallistunut yli 200 kirjahankkeeseen. Lontoon yliopistossa suoritetut fysiikan ja journalistiikan tutkinnot sekä toimiminen eri lehdissä toimittajana ja päätoimittajana ovat antaneet hänelle hyvät lähtökohdat kirja-alalle. Suomeksi hänen tuotannostaan on käännetty erityisesti lasten ja nuorten […]

Lue lisää