Millaisia muistoja sinulla on leikkipuistoista tai -kentistä? Vietitkö lapsena aikaa leikkipuistoissa tai käytkö niissä lastesi kanssa? Oletko työskennellyt puistotätinä, leikinohjaajana tai suunnitellut työksesi leikkipuistoympäristöjä? Toivomme nyt kirjoituksia entisiltä ja nykypäivän leikkijöiltä, vanhemmilta, leikkikenttien henkilökunnalta ja leikkiympäristöjen suunnittelijoilta. Kerro omat muistosi!
Suomalaisten menneisyys kietoutuu muihin maihin ja kansoihin – aina kaukaisimpia maailmankolkkia myöten. Euroopan ulkopuolisia, usein siirtomaavallan alaisia alueita koskevaa tietoa päätyi Suomeen esimerkiksi lehtien, kirjojen, karttojen, mainosten sekä maailmaa kiertäneiden kertomusten välityksellä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Turun yliopiston kolonialismin historian tutkijaryhmä kerää kertomuksia ja muistoja Euroopan siirtomaista ja kolonialismista.
Lapset ja pelon maantiede -muistitietokeruussa kerätään muistoja lapsuuden paikoista, joissa on koettu pelon ja jännityksen tunteita. Keruun tuloksia tullaan hyödyntämään kahdessa eri tutkimushankkeessa.
SKS on edellisen kerran kerännyt muistitietoa joulupukista 30 vuotta sitten – joulupukkiin liittyvät muistot ja kokemukset kiinnostavat taas. Onko suomalainen joulupukkiperinne muuttunut viime vuosikymmeninä? Kerro, millaisia ajatuksia ja muistoja joulupukki sinussa herättää!
Suomen varuskuntajärjestelmä vakiintui 100 vuotta sitten, kun tilapäisesti sijoitettuja ja rajalla olleita joukkoja alettiin sijoittaa pysyviin varuskuntiin. Varuskunnat ovat olleet paitsi asepalveluksen suorituspaikkoja myös työpaikkoja ja asuinyhteisöjä. Kaikki Suomen varuskunnat kattava muistitietokeruu käynnistyi lokakuussa 2020.
Äitiyspakkaus on ollut läsnä suomalaisperheiden arjessa vuodesta 1938 ja liittyy kiinteästi suomalaiseen hyvinvointivaltioon. Keräämme äitiyspakkaukseen liittyviä muistoja ja kokemuksia eri vuosikymmeniltä lasten vanhemmilta, isovanhemmilta, kummeilta, vanhempien puolisoilta tai keneltä vain, jolla on äitiyspakkaukseen liittyvä muisto tai kokemus kerrottavana. Keruun järjestävät SKS, yliopistonlehtori Tanja Vahtikarin (Tampereen yliopisto) johtama Äitiyspakkaus tunne-esineenä: hyvinvointivaltion sosiomateriaalinen kokemus 1930-luvulta 2000-luvulle -tutkimushanke.
Kylmän sodan aika (n. 1946–1991) on paljon tutkittu ajanjakso. Sen katsotaan alkaneen viimeistään vuonna 1946, kun Winston Churchill julisti, että rautaesirippu oli jakanut Euroopan kahtia. Mutta mitä Euroopan jakautuminen ja kylmä sota merkitsivät tavallisille suomalaisille? Keräämme sekä omakohtaisia että muilta kuultuja muistoja kylmästä sodasta. Kirjoita kokemuksistasi! Keruun järjestävät SKS, SLS ja apulaisprofessori Antero Holmila Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitokselta.
Mitä tunteita ja ajatuksia koronaviruksen leviäminen maailmalla ja Suomeen on herättänyt? Onko sinulta tai lähipiiriisi kuuluvalta testattu koronavirusta tai oletko joutunut kotikaranteeniin? Kerro, miten korona on vaikuttanut arkeesi, työssäkäyntiisi tai opiskeluusi. Voit kirjoittaa myös kotikaranteeniin varautumisesta, matkasuunnitelmien muuttumisesta tai siitä, miten aihetta on mediassa käsitelty. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura järjestää Koronakevät-keruun 12.3.–15.6.2020. Vastaukset arkistoidaan SKS:n arkistoon. Tiedotamme keruun tuloksista syksyllä 2020. Arvomme kaikkien vastaajien kesken kirjapalkintoja.
Vielä ehdit jakaa satumuistosi – Pukstaavin ensimmäinen lukukokemusten keruu jatkuu tämän kuun loppuun ”Lapsuudessani sain yökyläillä kummitätini kotona, jossa oli aina keittiössä luettavana vino pino vanhoja Aku Ankkoja. Niiden lisäksi minulle luettiin siellä Mauri Kunnaksen satukirjoja, jotka olivat mielestäni hienoja ja niistä oli hauska etsiä pölypunkkeja (Heikki Hämähäkkiä, mutta pelkäsin hämiksiä). Näiden muistojen takia […]