Ali Sadik-Oglin isän elämäkerrasta on ilmestynyt jo kaksi järkälettä, joiden yhteisenä nimenä on Pitkä matka Suomeen. Ensimmäisessä osassa (772 s.) päähenkilö on Nizam – tataari, toisessa (915 s.) Rahim – persialainen. Kyseessä on kuitenkin sama Nizam Huseinov alias Rahim Sadik-Ogli, joka syntyi Kazanissa 1886 ja kuoli Helsingissä 1955. Hän tuli Suomeen väärällä nimellä ja Persian […]

Lue lisää

Ranskankielisen kirjallisuuden ystävät tuntevat Amin Maaloufin jo 1980-luvulta. Uudesta oopperamusiikista innostuneet taas tietävät hänen laatineen 2000-luvun alussa Kaija Saariahon näyttämömusiikkiin sanoituksia, joista tunnetuin on L’Amour de loin (2001), Kaukainen rakastettu -oopperan libretto. Sanoitusten ansiosta hän sai Suomen Leijonan ritarikunnan 1. luokan ritarimerkin vuonna 2011. Monia muitakin palkintoja ja kunnianosoituksia hänelle on myönnetty eri maissa. Hän […]

Lue lisää

Matts Wickströmin ja Charlotta Wolffin toimittama antologia Mångkulturalitet, migration och minoriteter i Finland under tre sekel ilmestyi itsenäisen Suomen satavuotisjuhlien kynnyksellä. Antologia on eräänlainen anti-juhlakirja. Sen monet luvut himmentävät itsenäisen kansallisvaltion kuvaa. Kuten ensimmäisen maailmasodan jälkeisinä vuosina Euroopan kartalle ilmestyneet uudet kansallisvaltiot yleensäkin, Suomikin oli kaukana etnisesti ja kulttuurisesti yhtenäisestä kansakunnasta. Kirjan luvut vievät terää […]

Lue lisää

Siitä on jo neljättä vuotta kun Helsingin Vanhankirkon kappalainen Seppo S. Kosonen julkaisi taskukirjansa, mutta Helsingin tieteellisten kirjastojen HELKA-tietokannasta kirjaa ei löydy lainkaan. Sitä ei siis ole sen enempää teologisen kuin valtiotieteellisenkään tiedekunnan kirjastoissa, eikä sitä ole huomattu arvostella. Harmistuneet tutkijat voivat yrittää vaieta kirjan, jota ylimielisyydessään pitävät liian propagandistisena, mutta oppimattomien suosimissa kirjastoissa se […]

Lue lisää

Mistä saamme tietomme muslimeista ja islamista? Monelle suomalaiselle pääasiallisin tiedonlähde on varmasti suomalaiset radio- ja televisiokanavat sekä sanoma- ja aikakauslehdet. Kysymys on ajankohtainen, koska islam on tullut Suomessa näkyvämmäksi viime vuosien aikana. Samalla on tullut entistä tärkeämmäksi miettiä, miten joukkoviestimet kertovat islamista. Tätä asiaa on tarkasteltu Mari Maasillan, Juho Rahkosen ja Pentti Raittilan kirjoittamassa teoksessa […]

Lue lisää

Englannissa joukko islaminuskoisia toisen polven maahanmuuttajia ja käännynnäisiä yrittää joukkomurhaa. Libanonista shiiamuslimien ryhmä ampuu kranaatteja Israeliin, missä uhreista kolmannes on niin ikään islaminuskoisia arabeja, joilla on Israelin kansalaisuus. Irakissa sunnimuslimien terroristit teurastavat shiiamuslimeja. Mitä on vialla miljardissa muslimissa, jotka mellastavat kaikkialla maailmassa ja surmaavat enimmäkseen toisiaan, koska ”vihaavat Amerikkaa”? On selvää, että helpoimmat selitykset ovat […]

Lue lisää

Viime syksynä ilmestynyt alankomaalaisen kansanedustajan Ayaan Hirsi Alin kirja Neitsythäkki on harvinaisen epämiellyttävä. Se on epämiellyttävä, koska sen aihe on epämiellyttävä. Se on epämiellyttävä, koska sen aiheuttamat reaktiot ovat epämiellyttäviä. Mutta se ei toisaalta ole epämiellyttävä, sillä se on vakavasti otettava puheenvuoro aiheesta ”islam, nainen ja fundamentalismi”, kuten sen alaotsikko kertoo. Hirsi Alin kirja on […]

Lue lisää

Islamista kertovia kirjoja on Suomessa julkaistu viime vuosina kiitettävän runsaasti. Sen lisäksi, että tarjonta on ollut runsasta, se on ollut myös enimmäkseen laadukasta ja monipuolista. Yksi ahkerimmista kirjoittajista on ollut Jaakko Hämeen-Anttila, jonka työ erityisesti Koraanin kääntäjänä ja esittelijänä on merkittävää. Vastikään julkaistu teos ”Islamin monimuotoisuus” ei ole edes hänen viimeisin kirjansa islamilaisesta maailmasta. Aivan […]

Lue lisää