Historia ei sellaisenaan laukaise konflikteja mutta on kylläkin käytettävissä pönkittämään niitä. Etelä-Venäjä on keskiajalta lähtein ollut klaanien, pikkuruhtinaiden ja nousuhakuisten yhtenäisvaltioiden taistelutanner, jolla myös historiapolitiikkaa on käytetty taistelun voimavarana. Historiankirjoittajat ovat Ukrainassa ja Venäjällä auliisti ottaneet poliittisen roolin ja sen avulla raivanneet menneisyydestä tulevaisuuden lähtökohtia. 2000-luvun itä- ja etelä-Venäjällä erityisiä valtiollisia kollektiivisen muistin instituutteja on valjastettu käyttämään historiaa uusnationalististen skenaarioiden levittämiseen. Historian totuudellinen käyttö edellyttää kuitenkin historiatiedon luonteen mukaista dialogista kerrontaa.
Vladimir Putinin puhe lokakuun lopulla Valdai-klubin tilaisuudessa oli yllättävä. Hän esitti suurta närkästyjää ja väitti, että koko venäläistä kulttuuria häväistään ja sen upeita suorituksia halutaan suorastaan kieltää ns. cancel-kulttuurin merkeissä. Putin ei suinkaan pahastunut ortodoksisen uskontonsa tai venäläisen korkeakulttuurin puolesta, vaan siksi, että hänen klaaniaan oli häväisty, kun sitä ei otettu mukaan lännen herrakerhoihin kirjoittaa Helsingin yliopiston Venäjän tutkimuksen emeritus professori Timo Vihavainen.
“Tämä ei ole romaani enkä minä ole kirjailija. Haluan vain laittaa paperille lyhyen kuvauksen elämästäni, ihmisistä, joiden kanssa olen tehnyt työtä ja kokenut elämäni vaikeimmat vuodet, sekä ennen kaikkea kertoa ystävistäni”. Allan Sihvola, 1996. Allan Sihvolan (1920-2009) päiväkirjamerkintöihin ja katkelmallisiin muistelmiin perustuva Stalinin taivaan alle (alkuperäiseltä nimeltään Elämäni polkuja) on poikkeuksellisen monipuolinen julkaisu. Vaikka Sihvola […]
Jos oletetaan, että nyky-Venäjää vaivaa Neuvostoliiton loppumisen myötä menetetty suurvalta-asema, eikä niinkään diktatuurin konkurssi tai sosialistisen ideologian katoaminen, Risto Alapuron (s.1944) merkinnät auttavat ymmärtämään, miksi imperiumin hajoaminen oli ja on niin työläs prosessi. Alapuro vietti lukuvuoden 1990–1991 Neuvostoliiton tiedeakatemian sosiologian laitoksilla Moskovassa ja muutamaan otteeseen myös Leningradissa. Vaikka Neuvostoliitto oli muutoksen kourissa, päiväkirjan lehdille ei […]
Tietosanomat
Neuvosto-Karjalaan 1920- ja 1930‑luvulla saapuneiden Amerikan ja Kanadan suomalaisten historiaan liittyviä asiakirjoja, valokuvia ja muita dokumentteja on nyt saatavilla netin kautta, kun Venäjän Karjalan tasavallan Kansallisarkisto on avannut kokoelmiaan verkkoon. Suomalaistaustaisilla siirtolaisilla oli merkittävä vaikutus Neuvostoliton vuonna 1928 alkaneen ensimmäisen viisivuotissuunnitelman täytäntöönpanossa, osana talouden, kulttuurin, koulutuksen ja urheilun kehitystä. Merkittävä osa heistä sai surmansa stalinististen sortovuosien aikana.
Pekka Vaara julkaisi 2018 kirjan Viena 1918 – kun maailmansota tuli Karjalaan. Viime vuonna kertomus sai jatkoa teoksessa Viena 1919-1922 – kun neuvostovalta tuli Karjalaan. Vuoden 1918 päättyessä maailmansota oli ohi, mutta itäisessä Euroopassa se jatkui Venäjän sisällis- ja interventiosotana vielä vuosia, ja tämän konfliktin osa olivat myös meillä heimosotina tunnetut taistelut. Vienankarjalainen näkökulma Heimosodista […]
Pietarissa on poistettu talojen seiniin kiinnitettyjä Stalinin vainojen uhreista kertovia muistolaattoja. Niitä on kiinnitetty eri puolilla Venäjällä talojen seiniin vuodesta 2015 lähtien ”Viimeinen osoite” -projektin toimesta. Laattojen avulla on haluttu kunnioittaa Stalinin vainoissa menehtyneiden tavallisten ihmisten muistoa.
Stalinin kuolema ja hautajaiset vuonna 1953 oli valtava mediatapahtuma Neuvostoliitossa. Hautajaisia ja muistotilaisuutta, jossa miljoonat venäläiset saapuivat jättämän jäähyväisiä pitkäaikaiselle diktaattorille Josef Stalinille. Tilaisuuksia tallennettiin usealla elokuvakameralla Moskovan kaduilla, työpaikoilla ja ympäri imperiumia. Ukrainalainen elokuvaohjaaja Sergei Loznitsa on nyt valmistanut säilyneistä elokuvista ja dokumentaarista pätkistä yli kaksi tuntia kestävän dokumenttielokuvan ”Valtiolliset hautajaiset (State Funeral), joka kuvaa Stalinin hautajaisia Neuvostoliitossa.
Tietosanomat
Kansallisarkiston tutkimusjohtaja Päivi Happonen tukee venäläisen ihmisoikeusjärjestö Memorialin vaatimusta avata toisen maailmansodan ajan arkistot.
Kansainvälisen rikollisuuden ja Venäjän turvallisuuskysymysten asiantuntija Mark Galeotti toimii tutkijana Prahassa ja Lontoossa. Hän on työskennellyt useiden maiden viranomaisten neuvonantajana. Asiantuntijuus käy ilmi tästä teoksesta, joka on nyt käännetty suomeksi. On heti kiitettävä kääntäjä Hannu Tervaharjua siitä, että venäläiset ja muita kansallisuuksia edustavat nimet on translitteroitu kunnolla suomeksi. Aivan liikaa joutuu monesti lehdistä tavaamaan englannin- […]
Kahden maan kansalainen, professori Anne Applebaum (s.1964) asuu Englannissa ja Puolassa ja on erikoistunut Itä-Euroopan historiaan. Vuonna 2003 ilmestynyt Gulag. A History. kertoi Neuvostoliiton vankileireistä ja vuonna 2012 julkaistu Iron Curtain: The Crushing of Eastern Europe, 1944-1956. Itä-Euroopan neuvostovallasta toisen maailmansodan jälkeen. Applebaum on arvostettu kolumnisti muun muassa Washington Post -lehdessä. Siltalan vuonna 2018 julkaisema […]
Vuonna 2010 tuli kuluneeksi 70 vuotta Katynin joukkomurhista, joissa puolalaisia upseereita ja muita yhteiskunnalliseen eliittiin kuuluvia henkilöitä surmattiin Neuvostoliiton NKVD:n toimesta keväällä 1940. Lue koko julkaisu
Mihail Gorbatshov (s. 1931) on kirjoittanut elämästään ja myös toimistaan Venäjän kohtalon vuosina ennenkin. Näin sen muistan on silti häneltä kattavin omaelämäkertateos. Muistelmat ulottuvat varhaislapsuudesta aina vuoteen 1991, jolloin Neuvostoliitto hajosi. Imperiumin romahdus on usein kirjattu juuri Gorbatshovin nimiin, mutta totuus näyttäytyy hänen muistelmissaan toisenlaiselta. Mihail ja Raisa Muistelmat alkavat poikkeuksellisella esipuheella. Siinä Gorbatshov palaa […]
Vuonna 2009 suomeksi ilmestynyt Stalinin lapset (Stalin’s Children – Three Generations of Love and War, 2008) on brittiläis-venäläisen toimittajan Owen Matthewsin tutkielma perheensä vaiheista Neuvostoliitossa ja Venäjällä. Alkukielisen teoksen alaotsikon mukaisesti kirjan juoni keskittyy kolmen sukupolven kohtaloihin, jotka on siroteltu sopivan kutkuttavasti kronologiaa rikkomalla. Kolmen sukupolven tarina ponkaistaan liikkeelle Owen Matthewsin Ukrainaan sijoittuvalla arkistomatkalla, jossa […]
Valtiotieteen tohtori Ilmari Susiluoto, yhteiskuntatieteiden kandidaatti, toimittaja Anne Kuorsalo sekä valtiotieteen maisteri, toimittaja Martti Valkosen yhteistyö poiki viime vuoden syksyllä jo kolmannen Neuvostoliittoa/Venäjää käsittelevän teoksen. Aiheena oli tällä kertaa Neuvostoliiton salainen poliisi KGB ja sen perintöä jatkava Venäjän FSB. Aihe on arka, tärkiiton historiaeä ja ajankohtainen. Poikkeuksellisesti Editan Kleio-sarjan päätoimittaja, kustannuspäällikkö Outi Karemaa on kirjoittanut […]
Lenin on noussut jälleen haudastaan — tai pikemminkin mausoleumistaan — Suomessa. Helsingissä on taitettu peistä Leninin patsaan pystyttämisestä. Monet Turun Suikkilan lähiön Leningradinkadun asukkaat ovat jo pitkään halunneet luopua perinteikkäästä kadunnimestä. Epävirallisesti suikkilalaiset puhuvat Pyhän Pietarin kadusta tai yhdeltä osin Kölninrinteestä. Leniniä ei ole kuitenkaan lopullisesti lyöty. Vladimir Iljits on löytänyt uuden uljaan sähköisen mausoleumin […]
Arvostelu
Neuvostoliiton arkistojen avautuminen on tuonut mahdollisuuden selvittää tarkemmin monia maan historiaan liittyneitä vaikeita kysymyksiä. Yksi niistä on siellä harjoitettu kansallisuuspolitiikka, varsinkin kysymys vähemmistöjen tuhoutumisesta vainojen, pakkotyön ja maatalouden kollektivoinnista aiheutuneiden toimenpiteiden seurauksena. Näin on myös ollut vähitellen mahdollista selvittää tarkemmin, mitä oikein tapahtui Neuvostoliitossa asuneille suomalaisille. Kirjan tekijät ovat petroskoilainen toimittaja Eila Lahti-Argutina ja Helsingin […]