Historian Ystäväin Liitto on palkinnut mielenkiintoisia historiateoksia jo vuodesta 1973 alkaen. Ehdokkaat vuoden 2020 palkinnon saajiksi on julkaistu. Voittaja julkistetaan la 6.2.2021 Suomalaisilla historiapäivillä Lahden Sibelius-talossa.
Vuosi lähenee loppuaan, joten on sopiva aika tarkastella myös Agricola-verkon vuotta 2020. Sotahistoria kiinnostaa vuodesta toiseen, mikä näkyy esimerkiksi kirjakauppojen historiaosastoilla. Myös Agricolan vuoteen 2020 on mahtunut paljon sotahistoriaan liittyvää sisältöä.
Juhlistaakseen 175-vuotista historiaansa Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura on perustanut Jaakko Juteini -palkinnon. Ensimmäinen palkinto on myönnetty Helsingin yliopiston suomalais-ugrilaisen kielentutkimuksen määräaikaiselle professorille Janne Saarikivelle.
Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto on myönnetty tänä vuonna FT Elina Virtaselle ja FT Mikko Karjalaiselle. Joka toinen vuosi jaettava palkinto myönnettiin nyt kahdeksannen kerran.
Lähi-itään erikoistunut toimittaja Saana-Maria Jokinen kuvaa Ääniä sodasta -teoksessa pitkään jatkuneen Syyrian sodan taustoja, tapahtumia ja Suomeen asti ulottuneita vaikutuksia. Teos on palkittu aikakauslehti Kanavan ja Otavan Kirjasäätiön Kanava-palkinnolla.
Vuoden 2020 Varsinais-Suomen museoteko -tunnustus on myönnetty Kemiönsaarella sijaitsevalle Sagalundin museolle ja erityisesti Aistien puutarha -hankkeelle, joka avattiin museolla tänä kesänä.
Helsingin Sanomain Säätiön hallitus jakoi tänä vuonna Tiedettä suomeksi -palkinnon ensimmäistä kertaa. Palkinto jaettiin kolmen saajan kesken. Palkinnot annettiin Mevi ry:n julkaisemalle Media & viestintä -verkkolehdelle sekä kahdelle tietokirjalle: Riku Neuvonen palkittiin kirjastaan Sananvapauden historia Suomessa (Gaudeamus 2018) ja Minna Horowitz, Hannu Nieminen ja työryhmä palkittiin teoksesta Viestintä kuuluu kaikille. Kansalaisten viestinnälliset oikeudet ja mahdollisuudet Suomessa (Gaudeamus 2019).
Vuonna 2020 Vuoden museopedagoginen teko -palkinto on myönnetty Pohjois-Karjalan museon Utra ennen ja nyt -toiminnalle. Utra ennen ja nyt projektin tavoitteena on innostaa ja osallistaa paikallisia lapsia ja nuoria kulttuuriperinnön vaalimiseen sekä kehittää uusia digitaalisia museopalveluja. Pohjois-Karjalan museon osalta hanke kohdistuu Joensuun Utran kaupunginosaan, johon syntyi 1800-luvulla värikäs ja kukoistava teollisuusyhdyskunta.
Tampereen yliopiston historian professori Pirjo Markkola on saanut Ruotsin kuninkaallisen kirjallisuus-, historia- ja antikviteettiakatemian (Kungliga Vitterhetsakademien) myöntämän Gad Rausingin palkinnon ansioistaan pohjoismaisen hyvinvointimallin tutkijana. Palkinto on arvoltaan 1,5 miljoonan kruunua eli 142 000 euroa.
Eläkeliiton Kaustisen yhdistys Tervaa ja paanuja talkootyönä -hankkeineen, Humppilan museorautatieasema ja Lauttasaaren kartanon restaurointi Helsingissä kilpailevat Euroopan kulttuuriperintöpalkinnoista 2020. Eläkeliiton Kaustisen yhdistyksen hankkeessa katettiin perinteisin menetelmin veistetyin kattopaanuin vuodelta 1859 oleva kirkko ja vuodelta 1778 oleva kellotapuli. Kattopaanuja veistettiin noin 40 000 ja terva hankittiin polttamalla tervahautaa. Kattopaanujen ja tervanvalmistuksen eri työvaiheissa on ollut mukana […]
Arkistojen päivän toimikunta on valinnut vuoden 2019 arkistoteoksi tutkija Marjaliisa Hentilän ja tutkija Mikko Kosusen toimittaman teoksen Demokratian muisti. Työväen arkisto 110 vuotta.
Suomalainen Tiedeakatemia on myöntänyt vuoden 2019 Eino Jutikkalan historiapalkinnon professori Pirjo Markkolalle. Palkinto myönnetään ansiokkaasta historiantutkimustyöstä joka kolmas vuosi, ja sen arvo on 15.000 euroa. Palkinto ojennettiin Suomalaisen Tiedeakatemian teemaillassa 14.10.2019 Säätytalolla. Pirjo Markkola toimii Tampereen yliopiston historian professorina alanaan suomalaisen yhteiskunnan historia. Hän on kansallisesti ja kansainvälisesti ansioitunut historioitsija, jonka vahva panos on nähtävissä tutkijan, akateemisen opettajan ja tutkimusryhmän johtajan rooleissa.
Onko kulttuuriperintöhankkeesi kansainvälisesti huipputasoinen tai erityisen hyvä malli muille? Hae nyt Euroopan kulttuuriperintöpalkintoa! Hanke voi olla konservointikohde, tutkimushanke tai liittyä koulutukseen ja kurssitukseen. Se voi olla yhtä lailla kampanja kulttuuriperintötietoisuuden parantamiseksi. Myös kulttuuriperinnölle omistautuneita henkilöitä ja ryhmiä palkitaan. Hakuaika päättyy 1. lokakuuta. Hakemuskieli on englanti tai ranska. EUROPEAN HERITAGE AWARDS / EUROPA NOSTRA AWARDS […]
Itä-Suomen paikallismuseo -kilpailun 2019 on voittanut Kesälahden kotiseutumuseo Pohjois-Karjalasta. Kilpailun teemana oli paikallismuseoiden kokoelmahallinta ja digitointi. Voittajan valitsi Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja, professori Janne Vilkuna. Itä-Suomen paikallismuseo -kilpailu aloitettiin vuonna 2010, ja se järjestettiin kuusi kertaa nimellä Savo-Karjalan paikallismuseo. Vuonna 2016 kilpailu laajeni Kainuuseen ja Kymenlaaksoon ja sai uuden nimen. Kilpailu järjestetään ei-ammatillisesti hoidettujen paikallismuseoiden kesken […]
Historian Ystäväin Liitto on vuodesta 1973 alkaen palkinnut vuosittain ansiokkaan historiateoksen. Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa 8.2.2019 palkinto myönnettiin Seppo Aallon teokselle Kapina tehtailla. Kuusankoski 1918. (Siltala) Teoksen valinneen raadin mukaan: Dosentti Seppo Aallon perinpohjainen työ luo kaaren viime vuosisadan alusta sisällissotaan ja sen ohikin. Koko tapahtumasarjan sijoittaminen aikaan ja paikkaan tekee teoksesta eheän kokonaisuuden. Tekijän paikallistuntemus […]
Vuoden tiedekirja -palkinto myönnetään ansiokkaalle tiedekirjalle. Palkinnolla kannustetaan tutkijoita julkaisemaan korkeatasoisia tiedeteoksia suomeksi tai ruotsiksi. Vuoden 2018 tiedekirja -palkinnon raatiin kuuluvat aivotutkija Minna Huotilainen, yhteiskuntapolitiikan tutkija Ullamaija Seppälä ja historioitsija Kari Teräs. Raadin sihteerinä toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki. Palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto, joka rahoittaa palkinnon. Raati on tutustunut […]
Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiö on päättänyt palkita tänä vuonna Urho Kekkosen nimeä kantavalla tunnustuspalkinnolla poliittisen historian dosentti Kristiina Kalleisen hänen teoksestaan Suuriruhtinaskunnan etuvartiossa. Ministerivaltiosihteeri R. H. Rehbinder Suomen etujen puolustajana Pietarissa 1811–1841. Kristiina Kalleisen teos kertoo ministerivaltiosihteeri Rehbinderin toiminnasta Suomen etujen puolustamisessa autonomian kauden alussa. Rehbinder joutui tasapainoilemaan paikallisten ja yleisvaltakunnallisten etujen välillä. Hän sovitteli Suomessa […]
Tietosanomat
Anna Kortelainen julkisti voittajan Turun kirjamessuilla 6. lokakuuta Vuoden kotiseututeokseksi on valittu Ilkka Teerijoen kirjoittama Hämeenlinna vallankumouksen vuosina 1917–1918. Teoksen on kustantanut Hämeenlinna-Seura. Valinnan teki tänä vuonna taidehistorioitsija ja kirjailija Anna Kortelainen viiden finalistiteoksen joukosta. Vuoden kotiseututeos kertoo maailmanhistorian tapahtumien vyöryämisestä Hämeenlinnaan, sisällissodasta j a erityisesti Suomen suurimmasta punavankileiristä, jonka haavat ovat vaikuttaneet suomalaisten elämässä […]
Museopedagoginen yhdistys Pedaali ry myöntää vuosittain ”Vuoden museopedagoginen teko” -palkinnon ajankohtaiselle hankkeelle tai toimintatavalle, joka on tuonut esimerkillisiä ja huomionarvoisia satsauksia museoiden yleisötyöhön ja pedagogiseen toimintaan. Tänä vuonna palkinnon vastapainoksi Pedaali jakaa ”Vuoden jarrupala” -huomionosoituksen museopedagogista toimintaa haittaavasta teosta tai toimenpiteestä. Vuoden 2018 jarrupala myönnetään Arkkitehtuurimuseon vuonna 2017 tapahtuneelle museopedagogisen toiminnan alasajolle. Pedaali ry:n mukaan museon johto […]
Akatemiaprofessori Hannu Salmi sai Homénin palkinnon ansioistaan ”isänmaan historian” tutkimuksessa. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Palkinto myönnetään vuosittain vuorotellen fysiikan tutkijoille tai isänmaan historian tutkijoille. Societas Scientiarum Fennica – Suomen Tiedeseura viettää tänä vuonna 180-vuotisjuhlavuottaan. Se perustettiin Suomen Suuriruhtinas, Keisari Nikolai I:n toimesta vuonna 1838.