Männyn kasvu taimesta hakkuukypsäksi Etelä-Suomen kuivilla kankailla kestää helposti lähes sata vuotta. Pohjois-Suomessa mänty ja kuusi kasvavat vieläkin hitaammin. Mitä mahdollisuuksia meillä on ennakoida mihin metsiämme näin pitkällä aikajänteellä tarvitaan, varsinkin kun alati voimistuva ilmastonmuutos vielä lisää ennusteiden epävarmuutta. Lähdin kollegani Timo Myllyntauksen kanssa etsimään osviittaa näihin haasteisiin siitä ainoasta suunnasta, josta meillä on edes jonkinlainen varmuus – nimittäin historiasta. Löytyisikö menneestä kehityksestä säännönmukaisuuksia, joista voisi olla apua?
Arvostelu
Jaana Laineen ja Joona Nikinmaan kirja Puukauppamuistoja perustuu Metsähistorian Seuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuodenvaihteessa 2011–2012 järjestämään tallennushankkeeseen. Siinä kerättiin talteen puukauppaan liittyviä muistoja 1950-luvulta lähtien täydentämään Metsäkauppaperinteen suuressa keruukilpailussa 1970-luvun alussa koottua muistitietoaineistoa. Puukauppa koskettaa edelleen monia suomalaisia, sillä kuten kirjan esipuheessa todetaan, lähes joka viides meistä on metsänomistaja. Muiden sektoreiden palkkatyön yleisyys on […]
Arvostelu
Tämän kirjan arvostelu viivästyi, sillä kävelin suoraan Markku Kuisman rakentamaan ansaan. Luulin, että minulla olisi edessäni lyhyt parisataasivuinen teos. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida siitä, että Markku Kuisma tunnetaan järkälemäisten yli kuusisataasivuisten teosten kirjoittajana: Metsäteollisuuden maa – Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620–1920 (1993), Kylmä sota, kuuma öljy – Neste, Suomi ja kaksi Eurooppaa 1948–1979 (1997) […]