Ritva Kyllin Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin (Gaudeamus 2021) on ensimmäinen teos, joka esittää laajasti ruoan suomalaisen historian paitsi ajallisesti, myös leveyssuunnassa. Muualla maailmassa syvempi kiinnostus ruoan historiaan alkoi viime vuosisadan lopulla, jolloin ilmestyi eri puolilla kansallisia historioita ja useitakin merkittäviä ruoan globaaleja historioita. Mainittakoon muutama: Reay Tannahill, Food in History, Maguelonne Toussaint-Samat, History of […]
Kirjan tekijät Elina Koskelainen ja Heikki Saure on lyhyesti esitelty teoksen viimeisellä (s. 175) sivulla. Esittelyn mukaan Elina Koskelainen on kulttuurialan sekatyöläinen, Shamppanjaa ja shukkapuikkoja -käsityöblogin pitäjä ja taideteollinen muotoilija, joka opettaa kädentaitoja ja toimii museo-oppaana. Kyseisen käsityöblogin viimeinen postaus on tosin vuoden 2017 huhtikuulta ja myöskään Instagramin puolella ei ole ollut toimintaa vuoden 2017 […]
Hotelli- ja Ravintolamuseo kutsuu kaikki Suomen ravintoloitsijat tallentamaan 100-vuotiaan Suomen ruokalistat museon digitaaliseen Restopedia-tietopankkiin. Heinon Tukun tukeman Menupedia-kampanjan tavoitteena on kerätä mahdollisimman laaja valtakunnallinen otos siitä, mitä Suomen ravintoloissa vuonna 2017 nautittiin. Mitkä raaka-aineet ja annokset olivat muodissa? Mitä annokset maksoivat? Näkyikö listoilla muita selkeitä trendejä?
Arvostelu
Louhisaaren linnan talousreseptit on Jouko Kuurnen toimittama lähdeteos Louhisaaren kartanonlinnan arkistoista löytyneestä reseptikokoelmasta. Kustantaja SKS on ottanut teoksesta nyt uuden painoksen. Ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 2008. Kuva: Reseptisivu. Teoksen kuvatekstissä: ” C.E. Mannerheim (?] 1790-luku? (ylempi paperilappu). Teoksen kuvitusta. Kirjan alussa on laajahko lähdekriittinen esittely käsikirjoituksesta, joka varmasti kiinnostaa erityisesti tutkijoita. Kuurne selvittää, miten käsikirjoitus […]
Etnologian professori Bo Lönnqvistin 152-sivuisen kirjan nimi ”Leivos. Tutkielma ylellisyyden muotokielestä” on harhaanjohtava, sillä se lupaa paljon vähemmän kuin antaa. Lähes puolet kirjasta on ”leivoksen esihistoriaa”, leivän historiaa. Lukija saa tietää leivän aseman, muodot ja tehtävät Lähi-idän ja Egyptin korkeakulttuureista nykyaikaan. Samoin tulevat selvitetyksi niin karjalanpiirakoiden kuin pettuleivän tekotavatkin. Ennen kuin Lönnqvist pääsee leivokseen hän […]