Kolmisenkymmentä vuotta sitten kirjoista piti ottaa satojen painokset, kovat kannet ja värikuvat moninkertaistivat hintaa, eivätkä historioitsijat arvostaneet sukututkijoita ainakaan ääneen. Sen jälkeen paljon on muuttunut ja muistelmat, sukukirjat ym. omakustanteet ovat osoittautuneet niin arvokkaiksi lähteiksi, ettei niitä enää kannata ylenkatsoa. Esimerkiksi kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimuksessa yksittäiset kertomukset tarkentavat yleiskuvaa ja selvittävät käytäntöjä, jotka eivät aina noudattaneet […]
Ahvenanmaalainen Sally Salminen (1906-1976) matkasi vuonna 1930, siis liki vuosisata sitten Suomesta Yhdysvaltoihin, New Yorkiin töiden perässä. Kansakoulun käyneelle, kielitaidottomalle nuorelle naiselle oli tarjolla kotiapulaisen paikkoja, joihin hakeuduttiin välitysfirman kautta. Kuuden vuoden aikana Salminen ehti tutustua monen perheen keittiöön, palveluskuntaan ja isäntäväkeenkin – etäisyyden säilyttäen, tietenkin. Salminen kuvailee New Yorkin 1930-luvun rahaperheiden elämää kotitaloustyöläisen näkökulmasta […]
Belgian kuningas Leopold II:n haave yksityisestä siirtomaasta toteutui vuonna 1885, jolloin Berliinin konferenssi päätti Kongon vapaavaltion perustamisesta. Siirtomaan alueella tapahtuneiden julmuuksien ja laaja-alaisten väärinkäytösten paljastuessa 1900-luvun alussa Belgian parlamentti otti alueen valtion hallintaan, ja siitä tuli vuonna 1908 Belgian Kongo. Noin 80 kertaa Belgian kokoisen siirtomaan taloudellista hyödyntämistä organisoimaan ja toteuttamaan tarvittiin paljon eurooppalaista työvoimaa. […]
Kotiseutu on jokaiselle ihmiselle tärkeä asia. Siitä joko pitää tai sitten sitä vihaa. Useimmiten kotiseudun käsite liitetään lapsuuteen ja ensimmäiseen ympäristökulttuurikäsitteeseen. Mutta kotiseutuja saattaa olla montakin, kunhan ne vain löytää ja sisäistää. Emeritusprofessori, kirjallisuuden tutkija, filosofi, kulttuurien tuntija, tietokirjailija Tarmo Kunnas on elämänsä aikana ehtinyt tutustua ja syventyä useisiin eurooppalaisiin kulttuureihin ja niiden henkiseen, jopa […]
Mitä yhteistä on eläinlääketieteen uranuurtaja Agnes Sjöbergillä (1888–1964) ja oopperataiteilija Aino Acktélla (1876–1944)? Tietenkin se, että molemmat voidaan olettaa naisiksi ja heillä molemmilla on omat nimikkokatunsa. Agnes Sjöbergin mukaan on nimetty peräti kaksi katua, toinen Kauhajoella (Sööpärintie) ja toinen Helsingin Viikissä (Agnes Sjöbergin katu). Vastaavasti Aino Acktén tietä voi kulkea pääkaupungissa ja Aino Acktén Puistotietä […]
Pysyvästi vieraana -teosta voisi luonnehtia jopa romaaninomaiseksi lukukokemukseksi. Donatella Di Cesaren yli 300-sivuinen opus, jonka Tapani Kilpeläinen on suomentanut, sisältää vain neljä varsinaista lukua, jotka on nimetty lähes runollisella tavalla: Siirtolaiset ja valtio, Onko vieraanvaraisuus loppu?, Pysyvästi vieraana ja Yhteiselo kolmannella vuosituhannella. Luvut itsessään pitävät sisällään lukuisia alaotsikoita, mikä helpottaa ja rytmittää lukemista. Vaikka teoksessa […]
Syyskuisena lauantai-iltana Ahvenanmerellä puhalsi navakka tuuli. Getalainen kalastaja toimitteli pihamaallaan omia askareitaan ja havaitsi mereltä kuuluneen koneen äänen äkkiä vaienneen. Mies ei kuitenkaan lähtenyt pienellä veneellään ottamaan asiasta selvää. Ilta alkoi pimentyä, eikä äänen päättyminen niin kovin kummallista ollut: purjealuksen moottorihan sammutetaan, kun purjeet on nostettu ja ne alkavat vetää. Sunnuntaiaamuna, kun Getan asukkaat saaristolaisten […]
Itse asiassa kyseessä on kaksi erillistä teosta, Tarja Lappalaisen Muurmannin suomalaisten nousu ja tuho (sivut 21–210) ja Martti Turtolan Arktista sotaa – Kuolan ja lähialueen sotahistoriaa vuosisatojen saatossa (sivut 211–323). Kirjoituksia yhdistää lyhyt alkuteksti ja molempien tekijöiden erilliset ”kiitoskirjoitukset” sekä lyhyt yhteinen johdanto. Muulla tavalla näitä tekstejä ei ole kytketty yhteen. Myytti nälkäpakolaisuudesta Ihmeen syvällä […]
Jenni Stammeierin teos Suomalaiset junapummit käsittelee vähän tunnettua puolta suomalaisessa siirtolaisuushistoriassa: suomalaisia kulkureita ja kiertolaisia 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen Pohjois-Amerikassa. Siirtolaisuus mielletään usein lähtö- ja kohdemaan välillä tapahtuvaksi liikkumiseksi, mutta kuten Stammeierin teos kertoo, siirtolaiset pysyivät liikkeellä myös uudessa kotimaassaan. Talouden heilahtelut, työolosuhteiden karuus ja epävarmuus sekä 1900-luvun alun mittaan yleistyneet työtaistelut pitivät siirtotyöläisiä […]
Koneen Säätiön 25 000 euron suuruisen Vuoden Tiedekynä -palkinnon saa tänä vuonna dosentti Anna-Maria Tapaninen artikkelillaan Rajalla laboratoriossa: iän arviointia, iän määrittämistä ja ikämääräyksiä. Artikkeli käsittelee iän määrittämistä tilanteissa, joissa turvapaikkaa hakevilta nuorilta puuttuvat luotettavina pidetyt asiakirjat.
Arvostelu
Laajaan arkistomateriaaliin perustuva teos on mielenkiintoinen tulkinta New Yorkissa pitkään vaikuttaneen ravintoloitsijan Tyyni Kalervon elämäntarinasta. Kalervo (1900-1993, os. Hyryläinen) saapui Pohjois-Amerikkaan 1920-luvulla Kanadan kautta, ja loi moninaisten vaiheiden jälkeen uran New Yorkissa näkyvänä amerikansuomalaisen kulttuurin voimahahmona. Pohjan suomalaisen kulttuurin tukemiselle erilaisissa avustushankkeissa loi menestyvä ravintolatoiminta, jossa Kalervo loi omaisuutensa ja laajamittaisen sosiaalisen verkostonsa. ”Mrs. K:n” […]
Varhaismoderni Atlantti on perinteisesti ollut suurten merivaltojen taistelutanner, jossa kolonialismi ja orjakauppa näyttelevät pääosaa. Suomalaisten historiantutkijoiden tekemä kokoomateos Pohjola, Atlantti, maailma pyrkii liittämään pienet pohjoiset maat mukaan tähän Atlantin suureen peliin luomalla monipuolisten tapaustutkimusten avulla syvemmän kuvan Atlantin ja Pohjolan vuorovaikutuksesta. Skandinaavien ja suomalaisten siirtolaisuudesta merten taakse on kirjoitettu paljon ja tuskin Tanskan ja Ruotsin […]
Vuoden 2017 julkaisuista valitsin sattumanvaraisesti tarkasteluun kolme toisistaan melko kaukana olevaa teosta. Ismo Söderlingin teos käsittelee nimensä mukaisesti pesäpallon juurtumista suomalaisten siirtolaisvirtojen mukana uusiin kohdemaihin. Vieno Zlobinan henkilökohtaisia muistelmia ja tieteellistä tutkimusta yhdistävä teos palaa Neuvosto-Karjalan Säde-kommuunan traagiseen historiaan 1920- ja 30-luvuilla. Tytti-Maaria Laineen tutkielma puolestaan selvittää Turussa opiskeleville ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille suunnatun Polku-projektin antia eräänlaisen […]
Arvostelu
Professori Olavi Koivukangas on siinä mielessä harvinainen mies, että hän on väitellyt Australian siirtolaisuudesta kahdesti. Ensin Australiassa ja sitten Suomessa. Toisaalta hän on jokseenkin tyypillinen eteläpohjalainen, itsevarma, iso, komeaääninen ja muuttanut maailmalle. Niin kuin useimmat eteläpohjalaiset olivat ja tekivät 1800-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alussa. Osa heistä palasi, osa jäi. Suurin osa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. […]
Slovenialaisen filosofijulkkis Slavoj Žižekin tuore teos osuu kotimaisessa pakolaiskeskustelussa hyvään rakoon. Akuutein kriisitunnelma on laantunut, mutta samalla on lisääntynyt yleinen ymmärrys siitä, että globaalin pakolaisuuden ja siirtolaisuuden kasvu ennennäkemättömiin mittasuhteisiin on tekemässä laillisen ja lainsuojattoman maahanmuuton kasvusta pysyvän ilmiön myös Suomessa. Innon kustantamassa ja Miika Luodon suomentamassa pamfletissa Uusi luokkataistelu: Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt […]
Arvostelu
Olavi Koivukangas on siirtolaisuuden historian tutkija ja entinen Siirtolaisinstituutin johtaja. Kirjailijalla on tiedollista osaamista kertoa myös kaunokirjallisin keinoin suomalaisen siirtolaisperheen kohtalosta. Teosta taustoittavassa johdannossa hän hahmottelee kirjoittamisen motiiveja, jotka kumpuavat yhtäältä tutkimustyöstä ja toisaalta henkilökohtaisesta järkytyksestä äidin ja viiden lapsen hukkumisesta Atlantin aaltoihin. Toki myös tämä tarina tuli tietoon tutkimuksen kautta. Koivukangas muistuttaa laajasta ja […]
Arvostelu
Fintiaanien mailla on näyttävästi kuvitettu journalistinen katsaus ilmiöön, joka totta puhuen ansaitsisi syvällisempää analyysia kuin Katja Ketun, Katja Koutaniemen ja Maria Seppälän viihteellisemmin orientoitunut, faktaa ja fiktiota sekoittava teos lopulta pystyy tarjoamaan. Toisaalta pintajulkisuuteen ja laajennettuun päivittäisjournalismiin vivahtavalla otteellaan Fintiaanien mailla tekee palveluksen aiheeseen liittyvän populaaritiedon levittämisen suhteen. On totta, että esimerkiksi taitelija Carl Gawboyn, […]
Arvostelu
Nimensä mukaisesti arvioitava kirja keskittyy tarkastelemaan perheenyhdistämistä 2000-luvun alun Suomessa. Se tarjoaa tutkittua perustietoa aiheesta ja on selkeästi suunnattu myös akateemista tiedeyhteisöä laajemmalle yleisölle, poliitikoille ja eri kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Kirjoittajat ovat perheenyhdistämiseen ja siirtolaisuuteen perehtyneitä akateemisia asiantuntijoita antropologian, etnologian, sosiologian, politiikan tutkimuksen, poliittisen historian ja maantieteen, uskontotieteen sekä viestinnän tutkimuksen tieteenaloilta. Useimmissa kirjan artikkeleissa perheenyhdistämistä tarkastellaan […]
Kun kulttuurintutkija kirjoittaa blogissaan: ”Toisaalta tulla Leitzingerin lyttäämäksi on arvo sinänsä, sitä tässä itsekin odottelen.” (1.1.2015), niin tokihan velvollisuuteni on ryhtyä toimeen. Häpeäkseni joudun kuitenkin tunnustamaan, että Katja Bloigun kirjan lukeminen kesti vuoden, eikä se suinkaan johtunut pelkästään kirjan alun raskaasta tietosisällöstä. Tänä aikana kirja ehti saada odottamatonta historiallista arvoa, sillä niin nopeasti ulkomaalaispoliittinen keskustelu […]
Kuten teoksen esipuheessa tuodaan esiin, Finns in the United Stateson ensimmäinen amerikansuomalaisten historian englanninkielinen yleisesitys yli viiteenkymmeneen vuoteen. Edellinen suomalaissiirtolaisten vaiheet yksien kansien väliin koonnut englanninkielinen teos oli A. William Hoglundin Finnish Immigrants in America vuodelta 1960. Suomeksikaan ei kokoavaa opusta ole Amerikan-siirtolaisuudesta hetkeen laadittu. Reino Keron Suureen länteen (1996) ja Suomalaisina Pohjois-Amerikassa (1997) -teoksien […]