Pysyvästi vieraana -teosta voisi luonnehtia jopa romaaninomaiseksi lukukokemukseksi. Donatella Di Cesaren yli 300-sivuinen opus, jonka Tapani Kilpeläinen on suomentanut, sisältää vain neljä varsinaista lukua, jotka on nimetty lähes runollisella tavalla: Siirtolaiset ja valtio, Onko vieraanvaraisuus loppu?, Pysyvästi vieraana ja Yhteiselo kolmannella vuosituhannella. Luvut itsessään pitävät sisällään lukuisia alaotsikoita, mikä helpottaa ja rytmittää lukemista. Vaikka teoksessa […]

Lue lisää

Syyskuisena lauantai-iltana Ahvenanmerellä puhalsi navakka tuuli. Getalainen kalastaja toimitteli pihamaallaan omia askareitaan ja havaitsi mereltä kuuluneen koneen äänen äkkiä vaienneen. Mies ei kuitenkaan lähtenyt pienellä veneellään ottamaan asiasta selvää. Ilta alkoi pimentyä, eikä äänen päättyminen niin kovin kummallista ollut: purjealuksen moottorihan sammutetaan, kun purjeet on nostettu ja ne alkavat vetää. Sunnuntaiaamuna, kun Getan asukkaat saaristolaisten […]

Lue lisää

1

Itse asiassa kyseessä on kaksi erillistä teosta, Tarja Lappalaisen Muurmannin suomalaisten nousu ja tuho (sivut 21–210) ja Martti Turtolan Arktista sotaa – Kuolan ja lähialueen sotahistoriaa vuosisatojen saatossa (sivut 211–323). Kirjoituksia yhdistää lyhyt alkuteksti ja molempien tekijöiden erilliset ”kiitoskirjoitukset” sekä lyhyt yhteinen johdanto. Muulla tavalla näitä tekstejä ei ole kytketty yhteen. Myytti nälkäpakolaisuudesta Ihmeen syvällä […]

Lue lisää

Jenni Stammeierin teos Suomalaiset junapummit käsittelee vähän tunnettua puolta suomalaisessa siirtolaisuushistoriassa: suomalaisia kulkureita ja kiertolaisia 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen Pohjois-Amerikassa. Siirtolaisuus mielletään usein lähtö- ja kohdemaan välillä tapahtuvaksi liikkumiseksi, mutta kuten Stammeierin teos kertoo, siirtolaiset pysyivät liikkeellä myös uudessa kotimaassaan. Talouden heilahtelut, työolosuhteiden karuus ja epävarmuus sekä 1900-luvun alun mittaan yleistyneet työtaistelut pitivät siirtotyöläisiä […]

Lue lisää

Koneen Säätiön 25 000 euron suuruisen Vuoden Tiedekynä -palkinnon saa tänä vuonna dosentti Anna-Maria Tapaninen artikkelillaan Rajalla laboratoriossa: iän arviointia, iän määrittämistä ja ikämääräyksiä. Artikkeli käsittelee iän määrittämistä tilanteissa, joissa turvapaikkaa hakevilta nuorilta puuttuvat luotettavina pidetyt asiakirjat.

Lue lisää

Laajaan arkistomateriaaliin perustuva teos on mielenkiintoinen tulkinta New Yorkissa pitkään vaikuttaneen ravintoloitsijan Tyyni Kalervon elämäntarinasta. Kalervo (1900-1993, os. Hyryläinen) saapui Pohjois-Amerikkaan 1920-luvulla Kanadan kautta, ja loi moninaisten vaiheiden jälkeen uran New Yorkissa näkyvänä amerikansuomalaisen kulttuurin voimahahmona. Pohjan suomalaisen kulttuurin tukemiselle erilaisissa avustushankkeissa loi menestyvä ravintolatoiminta, jossa Kalervo loi omaisuutensa ja laajamittaisen sosiaalisen verkostonsa. ”Mrs. K:n” […]

Lue lisää

Vuoden 2017 julkaisuista valitsin sattumanvaraisesti tarkasteluun kolme toisistaan melko kaukana olevaa teosta. Ismo Söderlingin teos käsittelee nimensä mukaisesti pesäpallon juurtumista suomalaisten siirtolaisvirtojen mukana uusiin kohdemaihin. Vieno Zlobinan henkilökohtaisia muistelmia ja tieteellistä tutkimusta yhdistävä teos palaa Neuvosto-Karjalan Säde-kommuunan traagiseen historiaan 1920- ja 30-luvuilla. Tytti-Maaria Laineen tutkielma puolestaan selvittää Turussa opiskeleville ulkomaisille korkeakouluopiskelijoille suunnatun Polku-projektin antia eräänlaisen […]

Lue lisää

Professori Olavi Koivukangas on siinä mielessä harvinainen mies, että hän on väitellyt Australian siirtolaisuudesta kahdesti. Ensin Australiassa ja sitten Suomessa. Toisaalta hän on jokseenkin tyypillinen eteläpohjalainen, itsevarma, iso, komeaääninen ja muuttanut maailmalle. Niin kuin useimmat eteläpohjalaiset olivat ja tekivät 1800-luvun lopulla ja seuraavan vuosisadan alussa. Osa heistä palasi, osa jäi. Suurin osa Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. […]

Lue lisää

Slovenialaisen filosofijulkkis Slavoj Žižekin tuore teos osuu kotimaisessa pakolaiskeskustelussa hyvään rakoon. Akuutein kriisitunnelma on laantunut, mutta samalla on lisääntynyt yleinen ymmärrys siitä, että globaalin pakolaisuuden ja siirtolaisuuden kasvu ennennäkemättömiin mittasuhteisiin on tekemässä laillisen ja lainsuojattoman maahanmuuton kasvusta pysyvän ilmiön myös Suomessa. Innon kustantamassa ja Miika Luodon suomentamassa pamfletissa Uusi luokkataistelu: Terrorismin ja pakolaisuuden todelliset syyt […]

Lue lisää

Olavi Koivukangas on siirtolaisuuden historian tutkija ja entinen Siirtolaisinstituutin johtaja. Kirjailijalla on tiedollista osaamista kertoa myös kaunokirjallisin keinoin suomalaisen siirtolaisperheen kohtalosta. Teosta taustoittavassa johdannossa hän hahmottelee kirjoittamisen motiiveja, jotka kumpuavat yhtäältä tutkimustyöstä ja toisaalta henkilökohtaisesta järkytyksestä äidin ja viiden lapsen hukkumisesta Atlantin aaltoihin. Toki myös tämä tarina tuli tietoon tutkimuksen kautta. Koivukangas muistuttaa laajasta ja […]

Lue lisää

Fintiaanien mailla on näyttävästi kuvitettu journalistinen katsaus ilmiöön, joka totta puhuen ansaitsisi syvällisempää analyysia kuin Katja Ketun, Katja Koutaniemen ja Maria Seppälän viihteellisemmin orientoitunut, faktaa ja fiktiota sekoittava teos lopulta pystyy tarjoamaan. Toisaalta pintajulkisuuteen ja laajennettuun päivittäisjournalismiin vivahtavalla otteellaan Fintiaanien mailla tekee palveluksen aiheeseen liittyvän populaaritiedon levittämisen suhteen. On totta, että esimerkiksi taitelija Carl Gawboyn, […]

Lue lisää

Nimensä mukaisesti arvioitava kirja keskittyy tarkastelemaan perheenyhdistämistä 2000-luvun alun Suomessa. Se tarjoaa tutkittua perustietoa aiheesta ja on selkeästi suunnattu myös akateemista tiedeyhteisöä laajemmalle yleisölle, poliitikoille ja eri kansalaisyhteiskunnan toimijoille. Kirjoittajat ovat perheenyhdistämiseen ja siirtolaisuuteen perehtyneitä akateemisia asiantuntijoita antropologian, etnologian, sosiologian, politiikan tutkimuksen, poliittisen historian ja maantieteen, uskontotieteen sekä viestinnän tutkimuksen tieteenaloilta. Useimmissa kirjan artikkeleissa perheenyhdistämistä tarkastellaan […]

Lue lisää

Kun kulttuurintutkija kirjoittaa blogissaan: ”Toisaalta tulla Leitzingerin lyttäämäksi on arvo sinänsä, sitä tässä itsekin odottelen.” (1.1.2015), niin tokihan velvollisuuteni on ryhtyä toimeen. Häpeäkseni joudun kuitenkin tunnustamaan, että Katja Bloigun kirjan lukeminen kesti vuoden, eikä se suinkaan johtunut pelkästään kirjan alun raskaasta tietosisällöstä. Tänä aikana kirja ehti saada odottamatonta historiallista arvoa, sillä niin nopeasti ulkomaalaispoliittinen keskustelu […]

Lue lisää

Kuten teoksen esipuheessa tuodaan esiin, Finns in the United Stateson ensimmäinen amerikansuomalaisten historian englanninkielinen yleisesitys yli viiteenkymmeneen vuoteen. Edellinen suomalaissiirtolaisten vaiheet yksien kansien väliin koonnut englanninkielinen teos oli A. William Hoglundin Finnish Immigrants in America vuodelta 1960. Suomeksikaan ei kokoavaa opusta ole Amerikan-siirtolaisuudesta hetkeen laadittu. Reino Keron Suureen länteen (1996) ja Suomalaisina Pohjois-Amerikassa (1997) -teoksien […]

Lue lisää

Maahanmuuttopoliittisessa keskustelussa ääripäät eivät kohtaa eivätkä pääse hedelmälliseen vuorovaikutukseen. Jussi Förbom ei edes yritä eritellä osapuolten asenteita tai etsiä uutta, objektiivista näkökulmaa Maahanmuuttovirastoon, vaan valitsee puolensa jo alkuesseessään: ”Virasto nähdään vallantäyteisenä, itseriittoisena, koskemattomana, oman viranomaismandaattinsa ylittävänä, omavaltaisena ja jopa epäinhimillisenä. Kaiken tämän aistin jo kauan ennen kuin tähän kirjaan ryhdyin.” (s. 23) Kun kirjoittaja aloittaa […]

Lue lisää

Kymmenet tuhannet ihmiset lähtevät vuosittain Afganistanista, Irakista ja Iranista etsimään parempia elinolosuhteita. Ilmiö on sukupolvia vanha näillä sekasortoisilla alueilla. Suuri osa ihmisistä suuntaa lähialueille, kuten rikkaimpiin arabimaihin työllistyäkseen esimerkiksi rakennus- tai kodinhoitoalalle. Osa taas on päätynyt taittamaan usein vaativan, vaarallisen ja pitkän matkan Eurooppaan. Shahram Khosravi, joka toimii nykyisin sosiaaliantropologian lehtorina Tukholman yliopistossa, oli vuonna […]

Lue lisää