Teoskokonaisuuden lähtökohtana on asettaa Suomen käymät sodat Neuvostoliittoa ja Saksaan vastaan laajempiin yhteyksiinsä. Tässä periaatteellisessa osuudessa näkyy Pekka Visurin kynänjälki. Vaikka hänet tunnetaankin poleemisena kirjoittajana, voin kaikella tavalla yhtyä hänen näkemyksiinsä niin maailmansodan taustoista, sodan ajan politiikasta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Jo se lähtökohta, että hän lähteittensä avulla kytkee eurooppalaisen ja suomalaisen sodankäynnin laajempaan lähes […]
Suomen Sotahistoriallisen Seuran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun ensimmäisen palkinnon ja 3 000 euron stipendin on saanut filosofian maisteri Santeri Aikio Jyväskylän yliopistosta. Toisen palkinnon ja 2 000 euron stipendin sai filosofian maisteri Esa Korpi Itä-Suomen yliopistosta. Kolmannen palkinnon ja 1 000 euron stipendin saaja oli sotatieteiden maisteri Jonne Lintunen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kilpailu järjestettiin nyt 20. kerran.
Kyse on yhdestä suomalaisesta miehestä, hänen vaimostaan ja jälkeläisistään, jotka eivät juuri koskaan kuulleet hänestä mitään. Kun hänestä tuli puhe, vaiettiin. Hän oli tehnyt jotain, jota ei olisi saanut tehdä. Hän oli loikannut. Tai pikemminkin hän oli jäänyt. Neuvostoliittoon. Välirauhan aikana. Aikana, jolloin muut luovutetun Karjalan, Sallan, Petsamon, Ulkosaarten ja myös Hangon asukkaat jättivät kotinsa […]
Hattujen sodan päiväkirjat tarjoaa lukukokemuksen, jonka ehdoton ydin ovat teoksen nimen mukaisesti päiväkirjat. Hattujen sodan kokeneiden kahden tanskalaisen upseerin, Ruotsin joukkojen mukana liikkuneen majuri Anders Hauchin ja vastapuolta edustaneen kapteeni Anthon von Diethardin, päiväkirjat on käännetty suomeksi jo neljä vuosikymmentä sitten (Mattila 1983). Nyt suomeksi ilmestyviä samasta ajanjaksosta kertovia päiväkirjoja on viimeksi hyödynnetty lähteinä sekä […]
Eri sotien propagandasta on kirjoitettu hyllymetreittäin teoksia, ja ainakin äkkivilkaisulla saattaa monesti tuntua siltä, että uuden näkökulman löytäminen olisi, jollei mahdotonta, niin ainakin haastavaa. Jouni Takalo on tässä kuitenkin onnistunut: uudessa Merkkien mahti -teoksessaan kirjoittaja vie lukijan matkalle postimerkeillä tehdyn sotapropagandan pariin eri aikakausina. Käsitellyiksi tulevat niin kulloisenkin osapuolen omaan käyttöön tarkoitetut, voittoja juhlistavat postimerkit, […]
Vaikka Suomen kirjakauppojen historiavalikoimaa moititaan usein sotaisaksi, on yleisön kiinnostus sotahistoriaan yleensä rajautunut 1900-luvun tapahtumiin ja erityisesti toiseen maailmansotaan. Sota keskiajalla kattaa ajallisesti sotahistoriaa antiikin lopusta uuden ajan alkuun, ja maantieteellisesti se kurottaa käsittämään koko Euraasian ja Pohjois-Afrikan. Juho Wilskmanin oma erityisala – keskiajan Bysantti eli Itä-Rooma – näkyy erityisinä detaljeina ja vakuuttavana kokonaisuutena, mutta […]
Kahden rintaman välissä – Upseerit kylmässä sodassa -kirjan kirjoittajia voi hyvällä syyllä kutsua kylmän sodan veteraaneiksi: jo heidän opiskeluaikaansa eli Kadettikoulun vuosiin 1961–1963 osuivat niin Berliinin muurin rakentaminen kuin Kuuban kriisi, jonka katsotaan vieneen maailman suurvaltojen välisen ydinsodan partaalle. Upseerivalan vannottuaan miehet sijoittuivat työhön Puolustusvoimiin ja Rajavartiolaitokseen; kylmä sota jatkui viime vuosisadan viimeiselle kymmenelle asti […]
Patrik Berghällin kertomusta Bengtskärin taistelusta voidaan tarkastella sekä kaunokirjallisena että tietoteoksena. Se joka haluaa heittäytyä elävään romaaninomaiseen kerrontaan, voi huoletta aloittaa kirjan alkusivuilta. Mutta sen, joka haluaa päästä sisään fiktioksi kirjoitettuun faktaan, faktioon, ja nähdä syvemmälle itse tietoainekseen, on syytä vilkaista kirjan loppusivuille. Sinne on tietokirjanomaisesti sisällytetty lähdeluettelo, otteita tapahtumiin liittyvistä sotapäiväkirjoista sekä erillinen luku, […]
Dosentti Pasi Tuunaisen Sodan maantiede. Maaston ja olosuhteiden vaikutus sodankäyntiin 1850-luvulta nykypäivään koostaa yleiskuvaa sotilasmaantieteestä, joka on luettavissa yhdeksi sotataidon peruselementeistä. Tuunainen määrittää esipuheessa sotilasmaantieteen käsitteen seuraavasti: Sotilasmaantiede on sotilaallisten ongelmien ratkaisemista maantieteellisen tiedon avulla, ja siihen sisältyy kyky analysoida ja hyödyntää maastoa ja olosuhteita sotilaallisissa operaatioissa. (s. 5) Tuunainen kirjoittaa tehneensä “maastontiedustelua” historiallisten taisteluiden […]
He tekivät laulun -kirjan idea on kerrassaan erinomainen. Teos kartoittaa ja asettaa muuttuviin konteksteihin monien sukupolvien tunteman ja laulaman Oolannin sota -laulun. Liki 170 vuoden takaista tapahtumasarjaa kuvaava laulu välittyi sukupolvelta toiselle ensin kuulonvaraisesti ja sittemmin laulukirjojen kautta. Kuten takakansitekstissä todetaan, kirja ”…kertoo laulun taustat, selvittää suosion syyt ja paljastaa, mitä ”Oolannin fästingissä” todella tapahtui […]
Kotkalaisella toimittaja-tietokirjailija Reijo Hämäläisellä on pitkä ja syvä suhde Kreikkaan ja kreikkalaisiin. Jälkisanojen mukaan tarkoituksena oli alun perin kirjoittaa ystävien yllyttämänä kreikkalainen keittokirja, mutta pian kynä veikin nyky-Kreikan yhteiskunnan, antiikin historian ja mytologian äärelle. Kirja sisältää kymmenen esseetä, joiden aiheet ja kronologinen kantama ovat osin päällekkäisiä. Yhdistävänä tekijänä teksteille on kreikkalaisten asema eri tavoilla ahdistettuina […]
Eläkkeellä olevan sähköinsinööri Tauno Hovatan kirjan Rata Salmiin ja Aunuksenlinnaan ajatus syntyi hänen matkoillaan isän kotiseudulle Salmiin, viimeksi vuonna 2016. Kotiseutumatkoilla Hovatta havaitsi kuinka vanha ratalinja edelleenkin halkoo Salmin pitäjän kyliä Laatokan pohjoisrannikon läheisyydessä. Suomen rataverkon keskeiset runkoyhteydet oli rakennettu 1800-luvun loppuun mennessä. Myös Laatokan pohjoispuoleisessa Raja-Karjalassa yritettiin saada uusia ratahankkeita, joita ajoivat etenkin metsä- […]
Suomen Sotahistoriallisen Seuran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun ensimmäisen palkinnon ja 3 000 euron stipendin on saanut valtiotieteiden maisteri Maija Ikonen Turun yliopistosta. Toinen palkinto ja 1 500 euron stipendi annettiin sotatieteiden maisteri Jonathan Rautilalle Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä filosofian maisteri Petra Puustjärvelle Itä-Suomen yliopistosta. Kolmannen palkinnon ja 1 000 euron stipendin sai valtiotieteiden maisteri Jani Leivo Helsingin yliopistosta.
Taistelu vapaudesta: Ukrainan tie kohti demokratiaa ja rauhaa on kansainväliselle lukijakunnalle kirjoitettu subjektiivinen ja suorapuheinen suunvuoro itsenäisen Ukrainan historiasta ja poliittisesta elämästä. Sen kirjoittaja Julija Mendel (s. 1986) on opiskellut Ukrainan kirjallisuutta ja laatinut siitä 2012 väitöskirjan, jonka hänen professorinsa suostui lukemaan vasta lahjuksia saatuaan. Kirjan keskeisin henkilö on Volodymyr Zelenskyi ( s. 1978), joka […]
Teoksen Mannerheimin miehet. Sotavangin tuhat ja yksi päivää otsikko on monimielinen. Mannerheimin miehet ovat luonnollisesti ylipäällikön joukoista sodan eri vaiheissa sotavangeiksi jääneitä suomalaisia. Mutta miksi pitää erikseen mainita Mannerheim. No siksi, että samoilla vankileireillä oli toisenlaisiakin sotavankikohtaloita. Näitä edustivat Stalinin miehet, loikkarit, useimmiten kotimaisia kommunisteja, jotka eri tilanteissa olivat katsoneet parhaaksi siirtyä vihollisen puolelle, ryhtyneet sotavangeiksi […]
Teemu Keskisarjan teos Hattujen sota on aihepiiriltään surullisen ajankohtainen, vaikka tutkimuskohteena ovat pian 300 vuoden takaiset tapahtumat. Ajallisesta etäisyydestä huolimatta lukija pystyy peilaamaan mielessään Venäjän 1740-luvun alun luoteisella rajaseudulla käytyä sotaa vuoden 2022 Venäjän lounaisella rajaseudulla käynnissä olevaan sotaan. Kuten Keskisarja teoksensa alkusanoissa toteaa, ”sotien ”syttyminen” ja ”riehuminen” ovat vääriä sanoja. Eivät sodat luonnostaan syty […]
Suomalaisten hyökkäyksen ulotuttua kesällä 1941 Syvärille tuli tarpeen selvittää vastapuolen joukkojen määrä, laatu ja sijainti sekä sen huoltojärjestelyt. Tätä varten siirrettiin Karjalankannaksella hyökkäysvaiheen edellä ja aikana operoinut kaukopartio-osasto Vehniäinen Syvärille Vaašenin kylään, josta muodostuikin osaston päätukikohta seuraavien sotavuosien ajaksi. Viipuriin jätettiin pieni alatoimisto, jonka tehtävänä oli pääasiassa sotavankikuulustelu ja asiamiesten, vakoojien, toimittaminen piiritettyyn Leningradiin. Tästä […]
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) on kirjoitettu enemmän kuin kenestäkään muusta suomalaisesta, mutta hänen varsinainen ammattiosaamisensa eli sotataito on jäänyt tutkimatta ja arvioimatta – mikä on tietysti pienoinen ihme, kun lukijoille on kuitenkin kerrottu kilometrikaupalla marsalkan sukutaustasta ja elämänvaiheista, matkoista ja ruokamieltymyksistä, naistuttavuuksista ja paljosta muusta. Mannerheimin johtamistapaa ja hänen suhdettaan alaisiinsa on käsitelty esimerkiksi […]
Toisen maailmansodan aikana saksalaiset joukot – joita oli Suomen Lapissa enemmän kuin maakunnan omia asukkaita eli parhaimmillaan parisataatuhatta sotilasta – rakensivat hallussaan olleelle seudulle useita linnoitteita. Tärkein näistä oli massiivinen Käsivarren vaarojen ja suurtuntureiden läpi kulkenut Sturmbock. Massiivinen puolustuslinja oli kymmenien kilometrien pituinen ja joissakin kohdissa jopa useiden kilometrien levyinen. Se koostui korsuista, ampuma-asemista ja […]
Meidän poikamme mediassa on FT Helena Pilkeen laatima Suomen sotilastiedotuksen 100-vuotishistoriikki. Kirjan otsikko on sanaleikki, joka viittaa vuoden 1929 lopussa ja 1930-luvun alussa valmistuneeseen sotilasaiheiseen elokuvatrilogiaan: Erkki Karun ohjaama mykkäfilmi Meidän poikamme (joka oli puolustusvoimien ensimmäinen aktiivinen yhteishanke uuden median kanssa), jota vuonna 1933 seurasi hyvin suosittu Meidän poikamme merellä (jonka suosio on säilynyt lähinnä […]