Keväällä 2018 Elina Virtanen väitteli tohtoriksi Turun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa Schwester, lotta ja maanpetturi. Ruth Munckin (1886–1976) muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta julkaistiin myöhemmin samana vuonna. Viime vuoden puolella ilmestynyt Jääkäriliikkeen naiset todistaa, että tämän tunnetun hahmon lisäksi jääkäriliikkeessä vaikutti suuri joukko naisia, joista kaikista ei tähän mennessä ole tiedetty juuri mitään. Osa heistä tosin […]

Lue lisää

Kolmannen valtakunnan luottokuvanveistäjä Josef Thorak veisti Nürnbergin paraatikentälle 1939 kolme suurta pronssihevosta (Streitende Pferde), joista kaksi sijoitettiin myöhemmin Berliiniin valtakunnankanslian pihanpuoleiselle seinustalle. Veistosten uskottiin tuhoutuneen Berliinin taisteluissa, mutta todellisuus on taruakin ihmeellisempää: hevoset oli evakuoitu Berliinin ulkopuolelle missä ne jäivät neuvostojoukkojen käsiin, ja saivat muutamien muiden natsitaiteilijoiden veistosten kanssa koristaa koko kylmän sodan ajan miehittäjien […]

Lue lisää

Suomen Sotahistoriallisen Seuran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun ensimmäisen palkinnon ja 3 000 euron stipendin ovat saaneet filosofian maisteri Jenna Saarenketo Turun yliopistosta ja filosofian maisteri Severi Grönroos Tampereen yliopistosta. Kolmannen palkinnon ja 1 000 euron stipendin sai filosofian maisteri Hilda Tolonen Helsingin yliopistosta.

Lue lisää

Suomen valtiolippu nostettiin ensimmäisen kerran Kustaanmiekan linnoituksen suureen lippusalkoon 12. toukokuuta 1918. Sama päivämäärä otettiin kolme vuotta myöhemmin perustetun Ehrensvärd-Seuran juhlapäiväksi. Seura oli perustettu edistämään Suomenlinnan muinaismuistoja koskevaa ohjelmaa. Kun oli kulunut sata vuotta seuran perustamisesta, ilmestyi seuran ja Kansallisarkiston yhteistyönä laaja teos, joka kertoo paitsi seuran historian myös ja ennen kaikkea Suomenlinnan tarinan kautta […]

Lue lisää

Lasse Laaksonen on kirjoittanut Kurt Martti Walleniuksesta elämäkerran Kynän ja miekan kenraali Wallenius. Kustantaja esittelee kirjaa seuraavasti: Sodan ajan kenraaleista kirjoitetut teokset käsittelevät tavanomaisesti sankareita ja menestyjiä. Silmiinpistävänä poikkeuksena kenraalien keskuudessa erottuu Wallenius. Hän oli paitsi antisankari, poliittinen kenraali ja Mannerheimin erottama ”epäonnistuja” myös maisteri, filosofi, kirjailija ja eränkävijä. Kirja ei ole ensimmäinen Walleniuksesta kirjoitettu […]

Lue lisää

Heidi Ruotsalainen väitteli keväällä 2020 Maanpuolustuskorkeakoulussa aiheesta Salatun tiedon tuottajat – Suomen sotilasasiamiesjärjestelmän kehitys 1918–1939. Nyt käsillä oleva teos perustuu kyseiseen väitöskirjaan, joka syntyi tutkijan oivallettua, että sotilasasiamiesten toimintaa oli aiemmin tutkittu erittäin vähän. Helppoa työ ei ollut Ruotsalaisellekaan: arkistoja oli kadonnut ja niitä oli hävitettykin järjestelmällisesti. Esimerkiksi Neuvostoliittoon kohdistuvasta sotilastiedustelusta kertynyt aineisto oli pääosin […]

Lue lisää

Monikulttuurista yhteiseloa joudutaan Afganistanissakin jälleen opettelemaan uudelta pohjalta kun talebanit palasivat valtaan. Amerikkalaisten ymmärtämättömyys paikallisista olosuhteista ja kulttuureista maissa, jonne Yhdysvallat on joukkojaan lähettänyt, on ollut historioitsijoiden kritiikin kohteena kylmän sodan ajoista lähtien. Tiedustelun asiantuntijat tuijottavat liikaa isoa kuvaa eivätkä huomaa tärkeitä yksityiskohtia, kirjoittaa aatehistorian ja Pohjois-Amerikan tutkimuksen dosentti Ari Helo.

Lue lisää

1

Jatkosodan aikana Suomessa kirjoitettiin enemmän kirjeitä kuin koskaan sitä ennen tai sen jälkeenkään. On arvioitu, että reilun kolmen ja puolen vuoden aikana kenttäpostissa kulki jopa miljardi kirjettä. Osa noista kotiseudun ja rintaman välisistä viesteistä on tietenkin vuosikymmenten vieriessä hävinnyt tai hävitetty, mutta sitä mukaa kun sodan kokeneet ikäluokat poistuvat joukostamme, heidän jälkeläisensä löytävät ullakoilta ja […]

Lue lisää

Samalla kun puolustusministeriön HX-hanke ja Suomen uuden monitoimihävittäjän tilaaminen lähestyvät ratkaisevia hetkiä on avartavaa luoda katsaus aikakauteen, jolloin luotiin askelmerkkejä nykyaikaisen ilmasodankäynnin organisointiin ja uskottavaan ilmatilan turvaamiseen maassamme. Keskellä heinäkuun helteisiä päiviä Ilmailumuseo tuo avoimeen käyttöön Finna-hakupalveluun noin 500 kuvaa keskeltä kylmää sotaa ajalta, jolloin ilmasodankäynnin luonne muuttui toisen maailmansodan jälkeen ja jälleenrakennuksen keskellä ollut Suomi yritti pysyä kehityksen perässä. Vuodesta 1945 aina 1970-luvun alkuun keskittyvät kuvat ovat koonti museon kuva-arkistosta ja peräisin lukuisista eri yksityiskokoelmista, sisältäen myös Ilmailu-lehden ja Valmet Lentokoneteollisuuden kuvia.

Lue lisää

Suomen ensimmäinen humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekeskus Muisti kutsuu kävijänsä osallistumaan, pohtimaan ja ymmärtämään sotaa ilmiönä. Muistin toiminnan ytimessä ovat näyttelyt, joissa yhdistetään uusinta tieteellistä tutkimusta, pedagogiikkaa ja teknologisia menetelmiä.

Lue lisää

Viime sotien jälkeisten Neuvostoliitolle tehtyjen alueluovutusten ja -vuokrausten myötä yli 420 000 suomalaista oli jäänyt koditta. Heidän asuttamisekseen oli talvisodan jälkeen säädetty pika-asutuslaki ja jatkosodan jälkeen maanhankintalaki. Jälkimmäiseen kirjattiin pykäliä, joiden nojalla ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin sijoitettavan suomenkielisen siirtoväen määrää rajoitettiin (92 §) sekä mahdollistettiin uudisraivaaminen maiden säilyttämiseksi pakkolunastukselta (53 §). Nämä kohdat aiheuttivat kiivasta […]

Lue lisää

2

Isällä kaukana Kanadan Ontariossa oli kenkälaatikko, joka oli täynnään valokuvia laivoista, merimiespasseista ja muusta, jotka vanheneva mies oli katsonut tarpeelliseksi jättää itselleen ja ehkä jälkeläisilleen muistoksi. Tähän aarteeseen sai tutustua Liisa Kovala, tuon kenkälaatikon omistajan tytär, ja sai kuulla isänsä elämän kauheimpiin vaiheisiin kuuluvan tarinan. Syksyllä 1944 kuusitoistavuotias messikalle Aarne Kovala (1928-2018) oli päässyt unelmiensa […]

Lue lisää

Suomen Sotahistoriallinen Seura valitsi pro gradu -kilpailunsa voittajaksi filosofian maisteri Noora Viljamaan sotakoiria käsittelevän tutkielman. Muiden palkittujen tutkimukset käsittelivät kaukopartiotoimintaa, mielialatutkimuksia sekä sodan vaikutuksia kotirintaman, erityisesti naisten elämään.

Lue lisää

1

”Vain sodassa kuollut mies” -kirjan ensimmäisestä luvusta käy ilmi, miten suunnattoman pitkä työprosessi voi käynnistyä hyvin pienestä löydöstä. Aivan muita asiapapereita etsivän arkistotutkijan silmiin näet osuu kirjelappunen, jossa nuori sotilaspastori kysyy kokeneemman papin neuvoa: miten sotilaan kuolemasta pitäisi ilmoittaa omaisille silloin, kun siihen liittyy runsain mitoin epäselvyyksiä. Asioita, joista ei puhuttu sodan aikana, eikä pitkään […]

Lue lisää

Suomessa on lukuisia säätiöitä, jotka tukevat tiedettä, taidetta, tutkimusta ja kulttuuria merkittävillä summilla. Useiden säätiöiden suhde julkisuuteen on kuitenkin hieman pidättyvä: apurahajaoista saatetaan tehdä mediatiedote, mutta toimintaa ei avata yleisön nähtäväksi sen enempää. Poikkeuksia toki on: säätiöistä ja niiden perustajista on julkaistu historiikkeja tai laajempiakin teoksia, ja nykyisin säätiöllä saattaa olla myös nettisivusto, josta selviävät […]

Lue lisää

2

Arvostelu

Uusi tietotekniikka tarjoaa monia ihmeellisyyksiä. Tekoälyn algoritmit muuttavat mustavalkokuvat enemmän tai vähemmän onnistuneesti värillisiksi ilman, että taviskäyttäjän tarvitsee nähdä suurtakaan vaivaa muutostyön eteen. Erityisesti maisemat tuntuvat muuntuvan luonnollisiksi, henkilöiden lähikuvien värittäminen saattaa kuitenkin vaatia enemmän osaamista. Ilkka Engberg on käyttänyt kirjassaan JHLColorizing-kuvapalvelua, johon markkinailmoituksen mukaan tuntuvat luottavan myös suuret lehtitalot ja kustantamot. Tällaisten palvelujen tarjoajia […]

Lue lisää

Virva Liski tuo kirjassaan esille, miten kalvava nälkä, sairastelu ja ahdistus tulevaisuudesta olivat läsnä Santahaminan naisvankien elämässä. Hän käsittelee aihetta kiihkottomasti ja jatkaa samaa asiallista linjaa vankileiritutkimuksessa kuin esimerkiksi Sture Lindholm, joka on aiemmin kirjoittanut Tammisaaren vankileiristä ansiokkaassa kirjassaan Vankileirihelvetti Dragsvik. Kirja etenee kronologisesti. Sisällysluettelostaan Liski olisi voinut tehdä hieman kertovamman. Nyt pääluvut on otsikoitu […]

Lue lisää

Kirjan otsikko on tarkoituksella otettu Niilo Lauttamuksen kirjasta Vieraan kypärän alla (Gummerus 1957), joka kuvaa suomalaisten sotilaiden kohtaloita Saksan SS-joukoissa, osana monikansallista armeijaa toisessa maailmansodassa. Joukko-osasto taisteli Saksan tavoitteiden puolesta ja vannoi valansa saksalaisten Führerille. Ranskan muukalaislegioona perustetiin vuonna 1831 ja siihen kuuluivat alkuvaiheessa Sveitsiläiskaarti, espanjalaiset, italialaiset, belgialaiset, hollantilaiset ja puolalaiset pataljoonat. Legioonan perustamisen takana […]

Lue lisää

3

Arvostelu

Esa Sirénin teoksessa Sodan kuvat (Gummerus 2016) narratiivinen ote tulee tekstin sisään upotettuina lyhyinä kertomussirpaleina. Nyt käsillä olevassa, eräässä mielessä tuota teosta täydentävässä kirjassa, itse kerronta alkaa nousta pääosaan. Toki edelleenkin joudutaan – ja pitääkin – operaatioita selostamaan ja liittämään ne laajempaan kontekstiin. Mutta Sodan tarinoissa kerronta lähtee kunnolla elämään ja täyttää käytännössä puolet tekstisivuista. […]

Lue lisää

5

Vuosi lähenee loppuaan, joten on sopiva aika tarkastella myös Agricola-verkon vuotta 2020. Sotahistoria kiinnostaa vuodesta toiseen, mikä näkyy esimerkiksi kirjakauppojen historiaosastoilla. Myös Agricolan vuoteen 2020 on mahtunut paljon sotahistoriaan liittyvää sisältöä.

Lue lisää