Dosentti Pasi Tuunaisen Sodan maantiede. Maaston ja olosuhteiden vaikutus sodankäyntiin 1850-luvulta nykypäivään koostaa yleiskuvaa sotilasmaantieteestä, joka on luettavissa yhdeksi sotataidon peruselementeistä. Tuunainen määrittää esipuheessa sotilasmaantieteen käsitteen seuraavasti: Sotilasmaantiede on sotilaallisten ongelmien ratkaisemista maantieteellisen tiedon avulla, ja siihen sisältyy kyky analysoida ja hyödyntää maastoa ja olosuhteita sotilaallisissa operaatioissa. (s. 5) Tuunainen kirjoittaa tehneensä “maastontiedustelua” historiallisten taisteluiden […]
He tekivät laulun -kirjan idea on kerrassaan erinomainen. Teos kartoittaa ja asettaa muuttuviin konteksteihin monien sukupolvien tunteman ja laulaman Oolannin sota -laulun. Liki 170 vuoden takaista tapahtumasarjaa kuvaava laulu välittyi sukupolvelta toiselle ensin kuulonvaraisesti ja sittemmin laulukirjojen kautta. Kuten takakansitekstissä todetaan, kirja ”…kertoo laulun taustat, selvittää suosion syyt ja paljastaa, mitä ”Oolannin fästingissä” todella tapahtui […]
Kotkalaisella toimittaja-tietokirjailija Reijo Hämäläisellä on pitkä ja syvä suhde Kreikkaan ja kreikkalaisiin. Jälkisanojen mukaan tarkoituksena oli alun perin kirjoittaa ystävien yllyttämänä kreikkalainen keittokirja, mutta pian kynä veikin nyky-Kreikan yhteiskunnan, antiikin historian ja mytologian äärelle. Kirja sisältää kymmenen esseetä, joiden aiheet ja kronologinen kantama ovat osin päällekkäisiä. Yhdistävänä tekijänä teksteille on kreikkalaisten asema eri tavoilla ahdistettuina […]
Eläkkeellä olevan sähköinsinööri Tauno Hovatan kirjan Rata Salmiin ja Aunuksenlinnaan ajatus syntyi hänen matkoillaan isän kotiseudulle Salmiin, viimeksi vuonna 2016. Kotiseutumatkoilla Hovatta havaitsi kuinka vanha ratalinja edelleenkin halkoo Salmin pitäjän kyliä Laatokan pohjoisrannikon läheisyydessä. Suomen rataverkon keskeiset runkoyhteydet oli rakennettu 1800-luvun loppuun mennessä. Myös Laatokan pohjoispuoleisessa Raja-Karjalassa yritettiin saada uusia ratahankkeita, joita ajoivat etenkin metsä- […]
Suomen Sotahistoriallisen Seuran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun ensimmäisen palkinnon ja 3 000 euron stipendin on saanut valtiotieteiden maisteri Maija Ikonen Turun yliopistosta. Toinen palkinto ja 1 500 euron stipendi annettiin sotatieteiden maisteri Jonathan Rautilalle Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä filosofian maisteri Petra Puustjärvelle Itä-Suomen yliopistosta. Kolmannen palkinnon ja 1 000 euron stipendin sai valtiotieteiden maisteri Jani Leivo Helsingin yliopistosta.
Taistelu vapaudesta: Ukrainan tie kohti demokratiaa ja rauhaa on kansainväliselle lukijakunnalle kirjoitettu subjektiivinen ja suorapuheinen suunvuoro itsenäisen Ukrainan historiasta ja poliittisesta elämästä. Sen kirjoittaja Julija Mendel (s. 1986) on opiskellut Ukrainan kirjallisuutta ja laatinut siitä 2012 väitöskirjan, jonka hänen professorinsa suostui lukemaan vasta lahjuksia saatuaan. Kirjan keskeisin henkilö on Volodymyr Zelenskyi ( s. 1978), joka […]
Teoksen Mannerheimin miehet. Sotavangin tuhat ja yksi päivää otsikko on monimielinen. Mannerheimin miehet ovat luonnollisesti ylipäällikön joukoista sodan eri vaiheissa sotavangeiksi jääneitä suomalaisia. Mutta miksi pitää erikseen mainita Mannerheim. No siksi, että samoilla vankileireillä oli toisenlaisiakin sotavankikohtaloita. Näitä edustivat Stalinin miehet, loikkarit, useimmiten kotimaisia kommunisteja, jotka eri tilanteissa olivat katsoneet parhaaksi siirtyä vihollisen puolelle, ryhtyneet sotavangeiksi […]
Teemu Keskisarjan teos Hattujen sota on aihepiiriltään surullisen ajankohtainen, vaikka tutkimuskohteena ovat pian 300 vuoden takaiset tapahtumat. Ajallisesta etäisyydestä huolimatta lukija pystyy peilaamaan mielessään Venäjän 1740-luvun alun luoteisella rajaseudulla käytyä sotaa vuoden 2022 Venäjän lounaisella rajaseudulla käynnissä olevaan sotaan. Kuten Keskisarja teoksensa alkusanoissa toteaa, ”sotien ”syttyminen” ja ”riehuminen” ovat vääriä sanoja. Eivät sodat luonnostaan syty […]
Suomalaisten hyökkäyksen ulotuttua kesällä 1941 Syvärille tuli tarpeen selvittää vastapuolen joukkojen määrä, laatu ja sijainti sekä sen huoltojärjestelyt. Tätä varten siirrettiin Karjalankannaksella hyökkäysvaiheen edellä ja aikana operoinut kaukopartio-osasto Vehniäinen Syvärille Vaašenin kylään, josta muodostuikin osaston päätukikohta seuraavien sotavuosien ajaksi. Viipuriin jätettiin pieni alatoimisto, jonka tehtävänä oli pääasiassa sotavankikuulustelu ja asiamiesten, vakoojien, toimittaminen piiritettyyn Leningradiin. Tästä […]
Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) on kirjoitettu enemmän kuin kenestäkään muusta suomalaisesta, mutta hänen varsinainen ammattiosaamisensa eli sotataito on jäänyt tutkimatta ja arvioimatta – mikä on tietysti pienoinen ihme, kun lukijoille on kuitenkin kerrottu kilometrikaupalla marsalkan sukutaustasta ja elämänvaiheista, matkoista ja ruokamieltymyksistä, naistuttavuuksista ja paljosta muusta. Mannerheimin johtamistapaa ja hänen suhdettaan alaisiinsa on käsitelty esimerkiksi […]
Toisen maailmansodan aikana saksalaiset joukot – joita oli Suomen Lapissa enemmän kuin maakunnan omia asukkaita eli parhaimmillaan parisataatuhatta sotilasta – rakensivat hallussaan olleelle seudulle useita linnoitteita. Tärkein näistä oli massiivinen Käsivarren vaarojen ja suurtuntureiden läpi kulkenut Sturmbock. Massiivinen puolustuslinja oli kymmenien kilometrien pituinen ja joissakin kohdissa jopa useiden kilometrien levyinen. Se koostui korsuista, ampuma-asemista ja […]
Meidän poikamme mediassa on FT Helena Pilkeen laatima Suomen sotilastiedotuksen 100-vuotishistoriikki. Kirjan otsikko on sanaleikki, joka viittaa vuoden 1929 lopussa ja 1930-luvun alussa valmistuneeseen sotilasaiheiseen elokuvatrilogiaan: Erkki Karun ohjaama mykkäfilmi Meidän poikamme (joka oli puolustusvoimien ensimmäinen aktiivinen yhteishanke uuden median kanssa), jota vuonna 1933 seurasi hyvin suosittu Meidän poikamme merellä (jonka suosio on säilynyt lähinnä […]
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyistä on tähän mennessä ilmestynyt Suomessa ja suomeksi jo kaksi elämäkertaa. Lisää on luvassa syksyllä, ja kansainvälisillä markkinoilla valikoima on huomattavasti runsaampi. Kirjojen lisäksi maailman suurin nettikirjakauppa Amazon myy muun muassa Zelenskyin kuvalla varustettua t-paitaa (saatavana sekä miesten että naisten koot). Käsillä on nyt täysin kotimainen vaihtoehto, historioitsija Mika Kuljun Volodymyr Zelenskyi […]
Sotaa käsittelevä kirjallisuus, jopa tutkimus, on ollut pitkään Suomessa hyvin yksipuolista. Talvi- ja jatkosodan sotatapahtumat on ylevöitetty monissa muistelmissa. Tietokirjoissakin on keskitytty paljolti “talvisodan ihmeeseen” tai asemasodan operaatioihin: sodan johdon näkemyksiin, päämajan strategiaan ja taktiikkaan sekä eri rintamalinjojen tilanteisiin. Oman lukunsa muodostaa taistelukuvauksiin tai kaukopartiomiesten seikkailuihin juuttunut sankarifiktio. Poikkeuksia säännöstä toki on ollut, paljolti nimenomaan […]
Ukrainan sota tullaan vahvasti muistamaan siitä, että meemit muodostivat heti alusta lähtien konkreettisen osan sotatoimia ja sotapropagandaa. Sodan raadollisuutta memeettinen huumori ei kuitenkaan pystynyt peittämää – tuho ja kuolema vääntyivät päivityksissä äärimmäisen irvokkaisiin muotoihin. Meemit ovat välähdyksiä ihmisten ajatusmaailmaan, ja ne resonoivat villisti joka suuntaan. Haluamme uskoa ajatusmaailmaamme sopiviin sankaritarinoihin, mutta unohdamme, että lopputulos voi olla täysin toisenlainen.
Keväällä 2018 Elina Virtanen väitteli tohtoriksi Turun yliopistossa. Hänen tutkimuksensa Schwester, lotta ja maanpetturi. Ruth Munckin (1886–1976) muistot ja tulkinnat elämänsä kulusta julkaistiin myöhemmin samana vuonna. Viime vuoden puolella ilmestynyt Jääkäriliikkeen naiset todistaa, että tämän tunnetun hahmon lisäksi jääkäriliikkeessä vaikutti suuri joukko naisia, joista kaikista ei tähän mennessä ole tiedetty juuri mitään. Osa heistä tosin […]
Kolmannen valtakunnan luottokuvanveistäjä Josef Thorak veisti Nürnbergin paraatikentälle 1939 kolme suurta pronssihevosta (Streitende Pferde), joista kaksi sijoitettiin myöhemmin Berliiniin valtakunnankanslian pihanpuoleiselle seinustalle. Veistosten uskottiin tuhoutuneen Berliinin taisteluissa, mutta todellisuus on taruakin ihmeellisempää: hevoset oli evakuoitu Berliinin ulkopuolelle missä ne jäivät neuvostojoukkojen käsiin, ja saivat muutamien muiden natsitaiteilijoiden veistosten kanssa koristaa koko kylmän sodan ajan miehittäjien […]
Suomen Sotahistoriallisen Seuran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun ensimmäisen palkinnon ja 3 000 euron stipendin ovat saaneet filosofian maisteri Jenna Saarenketo Turun yliopistosta ja filosofian maisteri Severi Grönroos Tampereen yliopistosta. Kolmannen palkinnon ja 1 000 euron stipendin sai filosofian maisteri Hilda Tolonen Helsingin yliopistosta.
Suomen valtiolippu nostettiin ensimmäisen kerran Kustaanmiekan linnoituksen suureen lippusalkoon 12. toukokuuta 1918. Sama päivämäärä otettiin kolme vuotta myöhemmin perustetun Ehrensvärd-Seuran juhlapäiväksi. Seura oli perustettu edistämään Suomenlinnan muinaismuistoja koskevaa ohjelmaa. Kun oli kulunut sata vuotta seuran perustamisesta, ilmestyi seuran ja Kansallisarkiston yhteistyönä laaja teos, joka kertoo paitsi seuran historian myös ja ennen kaikkea Suomenlinnan tarinan kautta […]
Lasse Laaksonen on kirjoittanut Kurt Martti Walleniuksesta elämäkerran Kynän ja miekan kenraali Wallenius. Kustantaja esittelee kirjaa seuraavasti: Sodan ajan kenraaleista kirjoitetut teokset käsittelevät tavanomaisesti sankareita ja menestyjiä. Silmiinpistävänä poikkeuksena kenraalien keskuudessa erottuu Wallenius. Hän oli paitsi antisankari, poliittinen kenraali ja Mannerheimin erottama ”epäonnistuja” myös maisteri, filosofi, kirjailija ja eränkävijä. Kirja ei ole ensimmäinen Walleniuksesta kirjoitettu […]