Suomen ensimmäinen humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekeskus Muisti kutsuu kävijänsä osallistumaan, pohtimaan ja ymmärtämään sotaa ilmiönä. Muistin toiminnan ytimessä ovat näyttelyt, joissa yhdistetään uusinta tieteellistä tutkimusta, pedagogiikkaa ja teknologisia menetelmiä.

Lue lisää

Viime sotien jälkeisten Neuvostoliitolle tehtyjen alueluovutusten ja -vuokrausten myötä yli 420 000 suomalaista oli jäänyt koditta. Heidän asuttamisekseen oli talvisodan jälkeen säädetty pika-asutuslaki ja jatkosodan jälkeen maanhankintalaki. Jälkimmäiseen kirjattiin pykäliä, joiden nojalla ruotsin- ja kaksikielisiin kuntiin sijoitettavan suomenkielisen siirtoväen määrää rajoitettiin (92 §) sekä mahdollistettiin uudisraivaaminen maiden säilyttämiseksi pakkolunastukselta (53 §). Nämä kohdat aiheuttivat kiivasta […]

Lue lisää

2

Isällä kaukana Kanadan Ontariossa oli kenkälaatikko, joka oli täynnään valokuvia laivoista, merimiespasseista ja muusta, jotka vanheneva mies oli katsonut tarpeelliseksi jättää itselleen ja ehkä jälkeläisilleen muistoksi. Tähän aarteeseen sai tutustua Liisa Kovala, tuon kenkälaatikon omistajan tytär, ja sai kuulla isänsä elämän kauheimpiin vaiheisiin kuuluvan tarinan. Syksyllä 1944 kuusitoistavuotias messikalle Aarne Kovala (1928-2018) oli päässyt unelmiensa […]

Lue lisää

Suomen Sotahistoriallinen Seura valitsi pro gradu -kilpailunsa voittajaksi filosofian maisteri Noora Viljamaan sotakoiria käsittelevän tutkielman. Muiden palkittujen tutkimukset käsittelivät kaukopartiotoimintaa, mielialatutkimuksia sekä sodan vaikutuksia kotirintaman, erityisesti naisten elämään.

Lue lisää

1

”Vain sodassa kuollut mies” -kirjan ensimmäisestä luvusta käy ilmi, miten suunnattoman pitkä työprosessi voi käynnistyä hyvin pienestä löydöstä. Aivan muita asiapapereita etsivän arkistotutkijan silmiin näet osuu kirjelappunen, jossa nuori sotilaspastori kysyy kokeneemman papin neuvoa: miten sotilaan kuolemasta pitäisi ilmoittaa omaisille silloin, kun siihen liittyy runsain mitoin epäselvyyksiä. Asioita, joista ei puhuttu sodan aikana, eikä pitkään […]

Lue lisää

Suomessa on lukuisia säätiöitä, jotka tukevat tiedettä, taidetta, tutkimusta ja kulttuuria merkittävillä summilla. Useiden säätiöiden suhde julkisuuteen on kuitenkin hieman pidättyvä: apurahajaoista saatetaan tehdä mediatiedote, mutta toimintaa ei avata yleisön nähtäväksi sen enempää. Poikkeuksia toki on: säätiöistä ja niiden perustajista on julkaistu historiikkeja tai laajempiakin teoksia, ja nykyisin säätiöllä saattaa olla myös nettisivusto, josta selviävät […]

Lue lisää

2

Arvostelu

Uusi tietotekniikka tarjoaa monia ihmeellisyyksiä. Tekoälyn algoritmit muuttavat mustavalkokuvat enemmän tai vähemmän onnistuneesti värillisiksi ilman, että taviskäyttäjän tarvitsee nähdä suurtakaan vaivaa muutostyön eteen. Erityisesti maisemat tuntuvat muuntuvan luonnollisiksi, henkilöiden lähikuvien värittäminen saattaa kuitenkin vaatia enemmän osaamista. Ilkka Engberg on käyttänyt kirjassaan JHLColorizing-kuvapalvelua, johon markkinailmoituksen mukaan tuntuvat luottavan myös suuret lehtitalot ja kustantamot. Tällaisten palvelujen tarjoajia […]

Lue lisää

Virva Liski tuo kirjassaan esille, miten kalvava nälkä, sairastelu ja ahdistus tulevaisuudesta olivat läsnä Santahaminan naisvankien elämässä. Hän käsittelee aihetta kiihkottomasti ja jatkaa samaa asiallista linjaa vankileiritutkimuksessa kuin esimerkiksi Sture Lindholm, joka on aiemmin kirjoittanut Tammisaaren vankileiristä ansiokkaassa kirjassaan Vankileirihelvetti Dragsvik. Kirja etenee kronologisesti. Sisällysluettelostaan Liski olisi voinut tehdä hieman kertovamman. Nyt pääluvut on otsikoitu […]

Lue lisää

Kirjan otsikko on tarkoituksella otettu Niilo Lauttamuksen kirjasta Vieraan kypärän alla (Gummerus 1957), joka kuvaa suomalaisten sotilaiden kohtaloita Saksan SS-joukoissa, osana monikansallista armeijaa toisessa maailmansodassa. Joukko-osasto taisteli Saksan tavoitteiden puolesta ja vannoi valansa saksalaisten Führerille. Ranskan muukalaislegioona perustetiin vuonna 1831 ja siihen kuuluivat alkuvaiheessa Sveitsiläiskaarti, espanjalaiset, italialaiset, belgialaiset, hollantilaiset ja puolalaiset pataljoonat. Legioonan perustamisen takana […]

Lue lisää

3

Arvostelu

Esa Sirénin teoksessa Sodan kuvat (Gummerus 2016) narratiivinen ote tulee tekstin sisään upotettuina lyhyinä kertomussirpaleina. Nyt käsillä olevassa, eräässä mielessä tuota teosta täydentävässä kirjassa, itse kerronta alkaa nousta pääosaan. Toki edelleenkin joudutaan – ja pitääkin – operaatioita selostamaan ja liittämään ne laajempaan kontekstiin. Mutta Sodan tarinoissa kerronta lähtee kunnolla elämään ja täyttää käytännössä puolet tekstisivuista. […]

Lue lisää

5

Vuosi lähenee loppuaan, joten on sopiva aika tarkastella myös Agricola-verkon vuotta 2020. Sotahistoria kiinnostaa vuodesta toiseen, mikä näkyy esimerkiksi kirjakauppojen historiaosastoilla. Myös Agricolan vuoteen 2020 on mahtunut paljon sotahistoriaan liittyvää sisältöä.

Lue lisää

Kysessä on harvinaisen tärkeä opus, joka sisältää 74 dokumenttia joista suurin osa aikaisemmin julkaisemattomia asiakirjoja. Lisäksi kirjassa on  240 sivuinen johdanto, joka käsittelee poliittista kehitystä sekä kummankin osapuolen tiedustelu- ja vastatiedustelutoimintaa. Julkaistut asiakirjat koskevat muun muassa jatkosodan aikaisia agenttitietoja sekä Suomen poliittisen johdon, presidentti Risto Rytin, hallituksen ja eduskunnan kokousasiakirjoja ja mielipiteitä. Eräs raportti kertoo […]

Lue lisää

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto on myönnetty tänä vuonna FT Elina Virtaselle ja FT Mikko Karjalaiselle. Joka toinen vuosi jaettava palkinto myönnettiin nyt kahdeksannen kerran.

Lue lisää

Arvostelu

Talvella 1942 kaukopartio-osastot olivat yhdessä muiden kanssa tehneet menestyksekkään tuhoamisiskun Petrovski Jamin huoltotukikohtaan Uikujärvellä. Seuraavina vuosina oli pyritty isoilla partioilla sekä yhtymien joukoilla iskemään muihinkin huolto- ja sotilastukikohtiin. Tämän toiminnan rinnalla toteutettiin kaukopartio-osastojen ja sittemmin Erillinen Pataljoona 4:n (ErP 4) kaukotiedustelua eli näkymätöntä tietojen hankintaa, joka täydensi radiotiedustelun, lentotiedustelun ja sotavankikuulustelun rakentamaa kuvaa vastustajasta. Pekka […]

Lue lisää

Suomen Sotahistoriallisen Seuran ja Sotamuseon julkaisemat Sotahistorialliset aikakauskirjat vuosilta 2011-2019 ovat nyt vapaasti saatavilla seuran sivuilla.

Lue lisää

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimista (1867–1951) on tehty kirjoja ehkä enemmän kuin kenestäkään muusta suomalaisesta, mutta hänen läheisin työtoverinsa, kenraali Erik Heinrichs (1890–1965) on jäänyt vähemmälle huomiolle. Valtiotieteen tohtori Pekka Visurin tuorein teos paikkaa tätä aukkoa. Samalla se on luonteva jatke Visurin suomentamille Waldemar Erfurthin päiväkirjoille, saksalaiskenraalihan oli Wehrmachtin yhteyshenkilö Suomen armeijan päämajassa. Heinrichs puolestaan […]

Lue lisää

1

Englantilaisen historiantutkijan, Royal Historical Societyn jäsenen Michael Jonesin jo vuonna 2008 julkaisema Leningrad – State of Siege ilmestyi suomeksi nimellä Leningrad – piirityksen vuodet vuoden 2020 alussa. Kyseessä on jo toinen englannin kielestä lähivuosina käännetty kirja Leningradin saarrosta. The Economist ja Daily Telegraph-lehtien kirjeenvaihtajana toimineen Anna Reidin 2011 julkaisema, laajasti palkittu Leningrad: The Epic Siege […]

Lue lisää

1

Saksan ja Suomen joutuessa sotatilaan vuoden 1944 syyskuussa syntyi uusi kansainvälispoliittinen tilanne, joka luonnollisesti koski myös siviilejä. Suomessa oleva saksalaisomaisuus takavarikoitiin ja luovutettiin Neuvostoliitolle, vastaavasti Saksassa olevat suomalaiset huomasivat yhtäkkiä olevansakin viholliskansan kansalaisia. Takavarikointi koski myös Suomen lipun alla olevaa kauppalaivastoa, vihollismaan asukkaan asema koski myös kauppalaivastossa palvellutta henkilöstöä. Saksalaiset takavarikoivat Itämerellä Suomen ja Saksan […]

Lue lisää

Readme.fi on julkaissut Timo Soikkasen ja Olli Kleemolan toimittamana sekä Maria Anttilan suomentamana kirjan Sotavankina Venäjällä – Suomen kautta kotiin. Sotavangin osa ei häävi ole, eikä se ollut sitä ensimmäisen maailmansodan aikanakaan. Fritz Güthin saama hoito sotasairaalassa heti rintaman takana oli asiallista, mutta mitä syvemmälle Venäjän sisäosien vankileireihin matka vei, sitä surkeammaksi olotkin tulivat. Güth […]

Lue lisää

Ville Kaarnakari tunnetaan aktiivisena ja paljon luettuna faktiokirjoittajana. Hänen romaaneissaan kytkeytyvät tarkasti tutkitut faktat, ”olisi ollut mahdollista” -juonenkehittelyyn ja selkeästi fiktiiviseen henkilökuvaukseen. Mainittakoon vaikka romaani Operaatio Verna, joka ajoittuu välirauhan aikaan ja kommunistien suunnitteleman vallankaappauksen tapahtumiin. Tai vuoden 1918 tapahtumiin liittyvä Operaatio Kagaali, kertomus tuon maanalaisen organisaation ympärille kietoutuvista tapahtumista. Kertomus Mannerheim-ristin ritarista Einar Schadewitzistä […]

Lue lisää