Suomalaiset kaivelevat innokkaasti juuriaan. Jonkun mielestä se on turhaa vouhotusta tai pakoa todellisuudesta. Harrastajilleen sukututkimus kuitenkin antaa mielekästä tekemistä, tuottaa huvia sekä lisää kiinnostusta historiaan ja ymmärrystä esivanhempiemme moninaisuudesta. Tampereen yliopiston tutkija, FT Tiina Miettinen on sitä mieltä, että omien juurien tunteminen on ihmisen keskeinen perustarve. Haluamme tietää, ketkä ovat olleet esivanhempiamme ja missä he […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmas numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Väylän suku Kokemäeltä Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Sukuyhteydet Ulvilan Lammaisista Kokemäen Äimälään, Väylälle ja Härkälään Jacob Starlander: Bonden och tjäran: Skogens förändrade betydelse i norra Österbotten under 1600-talet Veli Pekka Toropainen: Kuopion unilukkari Axel Hanskan perhe Eljas Orrman: Yhden miehen […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden toisen numeron teemana on pätkätyö ja se sisältää seuraavat aiheeseen liittyvät vertaisarvioidut artikkelit: Ella Viitaniemi: Näkymättömien töiden haaste – Pätkätöiden pitkä historia ja sen tutkiminen; Sofia Gustafsson: Sotilaiden vaimot pätkätyöläisinä Helsingissä 1750-luvulla; Veli Pekka Toropainen: Palkkapiikojen työt ja asema 1600-luvun Turussa; Ann-Catrin Östman: ”Olofligen och emot förbodh” – varuutbyte, dryckenskap och […]
Aikakauskirja Genoksen numero 1/2023 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Sasha Mäkilä: Autografi vai kopio? Leevi Madetojan nimikirjoitus sävellyskäsikirjoituksen autenttisuuden arvioinnissa Seija Johnson: Talonpoikaisnaisen elämää Pohjanmaalla 1700-luvun jälkipuoliskolla Ja seuraavat artikkelit: Stefan Backlund: Tuomas ja Mikael Hyrskymurto aatteiden evakkotaipaleella Veli Pekka Toropainen: Vöyrin Rekipellon Storkarhu 1500-luvulta 1700-luvun alkuun Genos 1/2023 on ilmestyy sekä digitaalisena että paperisena. Digitaalista […]
Kirjoituskutsu referee-artikkeleille Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjaan no 50 Otetaan vastaan ehdotuksia referee-artikkeleista vuonna 2023 ilmestyvään Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjaan no 50. Ehdotusten viimeinen jättöpäivä on 6.11.2022 Vertaisarvioitu Jufo1-luokiteltu vuosikirja on Open Access -verkkojulkaisu. Artikkelien aihepiirit voivat olla laajasti sukuhistoriaan liittyviä aina henkilöhistoriasta sosiaalihistoriaan. Tarjoa artikkelia lähettämällä alustava artikkelisuunnitelma (max 1 sivu) toimitukseen. Suunnitelmassa tulee nimetä aihe, alustavat […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on maatilaperimys ja se sisältää seuraavat aiheeseen liittyvät vertaisarvioidut artikkelit: Kirsi Laine: Halkomatta paras – Perinnönjako ja maatilan halkominen Lounais-Suomessa 1700-1900 Antti Räihä: Yhtiömiesjärjestelmä ja maatilojen halkominen Vanhassa Suomessa 1740-1810-luvuilla Petri Talvitie: Maatilojen sukupolvenvaihdokset Haapakosken kylässä Lapualla 1765-1855 Jaana Luttinen: Linnansalmen Haloset – Sukutilan omistajanvaihdokset perheyhteisön taitekohtina Lisäksi numero […]
Tietosanomat
Jussi Nuorteva julkistaa voittajan Turun kirjamessuilla lauantaina 1. lokakuuta Vuoden kotiseututeos -kilpailun finalisteiksi on valittu kolme erilaista kotiseutukirjaa, jotka käsittelevät Kuortanetta, Vääksyä ja Bjarne Westermarckin merkitystä Järvenpäässä. Teokset ovat: Nokiottat – Kuortane ja kuortanelaiset 1860–1960 Teppo Ylitalo, Sulevi Riukulehto, Jaakko Mäntylä, Kuortaneen kunta 2021 Tuhat rautaa tulessa – Bjarne Westermarck Järvenpäätä ja Suomea rakentamassaTuula […]
Aikakauskirja Genoksen numero 2/2022 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Veikko Kärnä & Maija Kärnä: ”Väsyi elämään, hirtti itsensä” – suomalaissiirtolaisen kohtalo 1900-luvun alun Yhdysvalloissa Veli Pekka Toropainen: Lappeen Vainikkalan Vainikan suurperhe Heikki Vuorimies: Korpraali Didrik Garfin sukua Lisäksi numero sisältää seuraavat artikkelit: Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva eläkkeelle Geneettinen sukututkimus teemana Suku 2022 -tapahtumassa Genos 2/2022 on […]
Jyväskylän yliopistossa pitkän päivätyön tehnyt Suomen historian professori Erkki Lehtinen (1929–2015) käsitteli useissa tutkimuksessaan Suomen ja suomalaisuuden asemaa Ruotsin vallan aikana. Hänen kuollessaan häneltä jäi pitkälle työstetty käsikirjoitus varhaisesta suomalaisesta patriotismista. Teos on nyt julkaistu Agricolan julkaisusarjassa käsikirjoituksessa olleella otsikolla Suomalaisesta patriotismista Ruotsin vallan aikana.
Professori Erkki Lehtinen (1929–2015) tunnetaan monista tutkimuksistaan, joissa hän tarkasteli suomalaisuutta, sen kokemista ja siihen suhtautumista keskiajan ja uuden ajan alun Ruotsin valtakunnassa. Lehtiseltä jäi kesken varhaista suomalaista patriotismia koskeva tutkimus, jonka parissa hän oli tehnyt työtä usean vuosikymmenen ajan. Tämä tärkeä aatehistoriallinen teos on nyt saatettu kaikkien ulottuville. Tarkastelun aikajänne yltää keskiajalta 1800-luvun alkuun, ja teoksessa käsitellään tunnettujen ajattelijoiden, kuten Anders Chydeniuksen ja Henrik Gabriel Porthanin ohella lukuisia aihepiirin tutkimuksessa vähemmälle huomiolle jääneitä oppineita ja heidän teoksiaan.
Tietosanomat
Aikakauskirja Genoksen numero 1/2022 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ilkka Heinänen: Rautalammin säätyläisten kummiverkostot 1790–1809 Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Olaus Georgii Suomalainen (1580–1613) ja hänen perhepiirinsä Huittisissa Genos 1/2022 on ilmestyy sekä digitaalisena että paperisena. Digitaalista Genosta myy Sukututkijan verkkokauppa ja paperista lehteä Tiedekirja. Genos kuuluu Suomen Sukututkimusseuran jäsenetuihin ja jäsenet saavat sen automaattisesti. Aikakauskirja […]
Tietosanomat
Miesten puuteroitua peruukkia ja sitä muistuttanutta kampausta on pidetty Ranskan suurta vallankumousta edeltäneen aikakauden tunnusmerkkeinä. Ne ovat värittäneet 1600–1700-luvulle sijoittuvia kuvauksia runoudesta elokuvataiteeseen. Harvempi kuitenkin tietää, että peruukkeja ja kampauksia valmisti valtava peruukintekijöiden ja kampaajien joukko, ja vielä harvempi, että tuo joukko tarjosi töitä muiden alojen ammattilaisille hiustenostajista hajusteentekijöihin ja leipureihin. Peruukkimuoti alkoi lähes tyhjästä […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden viimeinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Petri Karonen: Suomen Sukututkimusseuran julkaisut historiantutkijoiden resursseina ja julkaisufoorumeina Veli Pekka Toropainen: Loimaan Kauhanojan Sipilän juuret 1500- ja 1600-luvuilla Pekka Vihervuori: Ratsutilallinen Carl Christian Bockin aviottoman lapsen perhesuhteet Tiina Miettinen: Vilhelm Matinpojan vaikea taival kirkonkirjoissa Markku Uusitalo: Paaši ja fideikomissaari Carl Jacob von Qvanten Numeron muu […]
Päätoimittaja vastaa korkeatasoisten artikkeleiden hankkimisesta Genokseen sekä niiden toimittamisesta ja vertaisarviointiprosessista. Etsimme Genoksen päätoimittajaksi henkilöä, joka on oma-aloitteinen ja innovatiivinen ja jolla on kyky itsenäiseen työskentelyyn. Tehtävä edellyttää soveltuvaa tutkintoa sekä kokemusta tieteellisestä julkaisutoiminnasta. Sukututkimuksen tuntemus katsotaan hakijalle eduksi. Odotamme hakijoilta hyvää suomen ja ruotsin kirjallisen viestinnän taitoa. Hakuaika päättyy 15.10.2021. Tehtävä täytetään numerosta 2/2022 […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on heraldiikka
Ennen ja nytin kolmas numero vuonna 2021 pohtii liikkuvuutta, rajoja ja rajoituksia 1800-luvun kontekstissa. Maare Paloheimon, Merja Uotilan ja Teemu Korpijärven toimittama teemanumero ”Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla” kääntää katseen globaalia koronapandemiaa varhaisempaan ajanjaksoon. Huomio kiinnittyy niihin kehityskulkuihin ja jatkumoihin, jotka ovat vaikuttaneet niin ihmisten konkreettiseen siirtymiseen paikasta toiseen kuin siihen, […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden toinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Kirjuri, lainlukija ja pormestari Nils Erikinpoika ja hänen perheensä 1500-1600-lukujen Varsinais-Suomessa Tapio Vähäkangas: Kurjalan kartanon varhaiset omistussuhteet Heikki Vuorimies: Korpraali Jonas Kloberg – syntyperä ja sotilasura Santeri Palviainen: Keitä olivat Suojärven pogostan Kaitajärven ja Salmijärven kylien ensimmäiset asukkaat? Numeron muu sisältö: […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden ensimmäisen numeron teemana on naimattomuus.
Uusi tietotekniikka tarjoaa monia ihmeellisyyksiä. Tekoälyn algoritmit muuttavat mustavalkokuvat enemmän tai vähemmän onnistuneesti värillisiksi ilman, että taviskäyttäjän tarvitsee nähdä suurtakaan vaivaa muutostyön eteen. Erityisesti maisemat tuntuvat muuntuvan luonnollisiksi, henkilöiden lähikuvien värittäminen saattaa kuitenkin vaatia enemmän osaamista. Ilkka Engberg on käyttänyt kirjassaan JHLColorizing-kuvapalvelua, johon markkinailmoituksen mukaan tuntuvat luottavan myös suuret lehtitalot ja kustantamot. Tällaisten palvelujen tarjoajia […]