Aikakauskirja Genoksen vuoden toinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Kirjuri, lainlukija ja pormestari Nils Erikinpoika ja hänen perheensä 1500-1600-lukujen Varsinais-Suomessa Tapio Vähäkangas: Kurjalan kartanon varhaiset omistussuhteet Heikki Vuorimies: Korpraali Jonas Kloberg – syntyperä ja sotilasura  Santeri Palviainen: Keitä olivat Suojärven pogostan Kaitajärven ja Salmijärven kylien ensimmäiset asukkaat? Numeron muu sisältö: […]

Lue lisää

Aikakauskirja Genoksen vuoden ensimmäisen numeron teemana on naimattomuus.

Lue lisää

Arvostelu

Uusi tietotekniikka tarjoaa monia ihmeellisyyksiä. Tekoälyn algoritmit muuttavat mustavalkokuvat enemmän tai vähemmän onnistuneesti värillisiksi ilman, että taviskäyttäjän tarvitsee nähdä suurtakaan vaivaa muutostyön eteen. Erityisesti maisemat tuntuvat muuntuvan luonnollisiksi, henkilöiden lähikuvien värittäminen saattaa kuitenkin vaatia enemmän osaamista. Ilkka Engberg on käyttänyt kirjassaan JHLColorizing-kuvapalvelua, johon markkinailmoituksen mukaan tuntuvat luottavan myös suuret lehtitalot ja kustantamot. Tällaisten palvelujen tarjoajia […]

Lue lisää

Mielenkiintoinen ja pohtimisen arvoinen ilmiö on, että suurin piirtein samoihin aikoihin on syntynyt sekä yksityisiä että ryhmäprojekteja tutkimaan tähän asti vähäiselle huomiolle jäänyttä Suomen historian aikakautta 1809–1863. Oma projektini on vielä keskeneräinen, mutta julkisuuteen saakka ovat ehtineet Jukka Sarjalan tutkimus Turun romantiikasta ja nyt arvioitavana oleva artikkelikokoelma Suomen sodan jälkeen. Näiden lisäksi on Svenska Litteratursällskapetilla […]

Lue lisää

2

Historian Ystäväin Liitto on palkinnut mielenkiintoisia historiateoksia jo vuodesta 1973 alkaen. Ehdokkaat vuoden 2020 palkinnon saajiksi on julkaistu. Voittaja julkistetaan la 6.2.2021 Suomalaisilla historiapäivillä Lahden Sibelius-talossa.  

Lue lisää

1

Vuosi lähenee loppuaan, joten on sopiva aika tarkastella myös Agricola-verkon vuotta 2020. Sotahistoria kiinnostaa vuodesta toiseen, mikä näkyy esimerkiksi kirjakauppojen historiaosastoilla. Myös Agricolan vuoteen 2020 on mahtunut paljon sotahistoriaan liittyvää sisältöä.

Lue lisää

Podcastien suosio on kasvanut viime vuosina ja uusia podcasteja on perustettu runsaasti. Monissa niistä puhutaan myös historiasta, taiteesta, kulttuurista ja humanistisen alan eri ilmiöistä. Tähän juttuun on listattu joitakin näitä teemoja käsitteleviä podcasteja. Kiinnostavia kuunteluhetkiä.

Lue lisää

2

Sosiaalinen media on valitettavasti hämärtänyt kuvaamme todellisuudesta. Verkossa pääsevät temmeltämään niin Venäjän trollit kuin ryssänvihaajatkin ilman tarpeellista kontrollia. Siksi on hyödyllistä, että suurta naapuriamme hyvin tunteva journalisti Arvo Tuominen on kirjoittanut yksiin kansiin painetun, kelvollisen läpileikkauksen kansojemme suhteista. Itse hän kertoo tislanneensa tapahtumia ja ihmiskohtaloita samalla otteella kuin pontikankeittäjä. Vertaus osuu kohdalleen myös siksi, että […]

Lue lisää

1

Suomen Marsalkka Mannerheimin perinnesäätiön sotahistorian palkinto on myönnetty tänä vuonna FT Elina Virtaselle ja FT Mikko Karjalaiselle. Joka toinen vuosi jaettava palkinto myönnettiin nyt kahdeksannen kerran.

Lue lisää

Arvostelu

Talvella 1942 kaukopartio-osastot olivat yhdessä muiden kanssa tehneet menestyksekkään tuhoamisiskun Petrovski Jamin huoltotukikohtaan Uikujärvellä. Seuraavina vuosina oli pyritty isoilla partioilla sekä yhtymien joukoilla iskemään muihinkin huolto- ja sotilastukikohtiin. Tämän toiminnan rinnalla toteutettiin kaukopartio-osastojen ja sittemmin Erillinen Pataljoona 4:n (ErP 4) kaukotiedustelua eli näkymätöntä tietojen hankintaa, joka täydensi radiotiedustelun, lentotiedustelun ja sotavankikuulustelun rakentamaa kuvaa vastustajasta. Pekka […]

Lue lisää

Kun moderni kilpaurheilu oli vielä kapaloissaan, virolaiset painijat herättivät ihastusta Helsingissä Siltasaaren sirkuksessa ja muissa painipaikoissa. Heikki Roiko-Jokela nimeää kirjauutuudessaan Urheilu yhdistää kansoja kaksi virolaistähteä Georg Lurichin ja Georg Hackenschmidtin, mutta virolaisia voimamiehiä oli muitakin. Pitkälti virolaispainijoiden ansiosta painikilpailuista tuli vuosisadan vaihteessa suuri vetonaula Helsingissä. Virolaisten paini- ja voimailuperinteet saivat hienoa jatkoa, kun Martin Klein […]

Lue lisää

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran julkaiseman Toimitteita-sarjan vuosina 2016-2020 julkaistut osat 18-22 muodostavat Viipurin kulttuurihistoriaan keskittyvän kokonaisuuden. Osat saivat tehtäväkseen ”paikata kaupungin historiantutkimuksen aukkoja ja avata aiemmin tutkittuakin uusista näkökulmista”. Osien tutkimusaloina ovat pääasiassa historia, kirjallisuus ja taiteiden tutkimus. Toimitteita-sarjan vertaisarvioidun osan 22 Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 toimittajien Anna Ripatin ja Nuppu Koiviston […]

Lue lisää

Lavatanssien luvatussa maassa tanssitilaisuuksien kieltäminen ja rajoittaminen on ollut lähes uskomaton kulttuuri-ilmiö, jota ei ole perusteellisesti tutkittu. Siksi onkin hienoa, että olemme saaneet siitä selvityksen: Kielletyt leikit: Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948. Kiitokset kirjasta menevät dosentti Marko Tikalle ja filosofian tohtori Eija-Leena Nevalalle, kahdelle Tampereen yliopiston historiantutkijalle, jotka ovat perehtyneet 1900-luvun alkupuolen suomalaiseen elämänmenoon, sekä […]

Lue lisää

4

Maria Rantalan väitöstutkimuksessa on laaja aineisto ja monipuolisesti erilaisia näkökulmia. Rantala asemoi tutkimuksensa erinomaisesti aikaisempaan tutkimukseen sekä ajankohtaiseen keskusteluun suomalaisten liikkumisesta – ja liikkumattomuudesta. Hän tarkastelee ja analysoi niin kuntoliikuntajärjestöjen historiaa, kuntoliikuntajulisteiden visuaalista ilmaisua, kuin myös julisteissa käytettävää kieltä. Kielellisessä analyysissa selviää, että suomalaisia on kannustettu liikkumaan esimerkiksi viittaamalla kuntoon ja kunnollisuuteen, terveyteen, erilaisiin aatteisiin […]

Lue lisää

1

Marek Fieldsin teos Lännestä tuulee: Britannian ja Yhdysvaltojen propaganda kylmän sodan Suomessa on yksityiskohtainen ja tarkka teos länsivaltojen vaikutustoiminnasta Suomessa. Teos keskittyy erittelemään erilaisia propagandan ja kulttuuridiplomatian keinoja, niiden taustalla vaikuttaneita organisaatioita sekä motiiveja vaikuttamistoiminnan taustalla. Propagandan kehityksen kautta käsitellyksi tulevat myös Ison-Britannian ja Yhdysvaltain tulkinnat Suomen suhteesta Neuvostoliittoon, Suomen poliittisista tapahtumista ja tulevaisuudennäkymistä. Vaikka […]

Lue lisää

Otava on julkaisut yhtenäisessä muodossa kovakantisina ja äänikirjoina Kai Häggmanin, Teemu Keskisarjan ja Markku Kuisman tekstittämät kolme kirjaa 1917 (2017, 224 s.), 1918 (2018, 240 s.) ja 1939 (2019, 208 s.), joiden nimien vuosiluvut paljastavat niiden sisällöt. Häggmanin alue on kirjallisuus ja kulttuuri, Keskisarjan kansalais­yhteiskunta ja Kuisman talouselämä. Pysähdyttävästä kuvituksesta vastaa Jukka Kukkonen. Kriitikko Veli-Pekka […]

Lue lisää

Turun Museokeskus on digitoinut ja julkaissut Finnassa 131 kuvan kokonaisuuden kuvista, jotka turkulainen valokuvaaja Yrjö Paldán otti pommitetusta Turusta talvisodan aikana. Talvisodan alkamisesta tuli perjantaina 30.11. kuluneeksi 80 vuotta.

Lue lisää

1

Markku Niemi nimittää kirjaansa tutkielmaksi. Se perustuu koulunuudistustyössä syntyneeseen pöytäkirja-, raportti- ja lausuntoaineistoon. Teokselle ei kuitenkaan tehdä oikeutta, jos sitä arvioidaan tieteellisenä tutkielmana. Silloin korostuu käytetyn kirjallisuuden ja lähdeviitteiden puutteellisuus sekä näkökulman subjektiivisuus. Alaotsikko, joka lupaa teoksen keskittyvän vapaan kansalaistoimintaan suuressa koulunuudistuksessa, on laajempi kuin kuin kirjan sisältö. Todellisuudessa kirjoittaja keskittyy Aarne Hellemaan ja Onni […]

Lue lisää

”Suomen ihme” Juhani Koposen ja Sakari Saaritsan toimittaman antologian alaotsikko ”Suomi kehityksen kiinniottajana” välittää suomalaisten historiallisen identiteetin yhden keskeisen myytin: kansamme nousi köyhästä agraariyhteiskunnasta hyvin toimeen tulevaksi urbaaniksi yhteisöksi ennätysajassa. Kasvuvolyymiin, jonka saavuttamiseen britit tarvitsivat yli sata vuotta ja Keski-Euroopan valtiot yleensä puoli vuosisataa, suomalaiset pääsivät toisen maailmansodan jälkeen yhdessä sukupolvessa. ”Suomen ihmettä” kuvaa 1950-luvulta 1980-luvulle […]

Lue lisää

Ulkoministeriö laajentaa ja parantaa verkossa julkaistavaa raporttiarkistoaan. Uudistettu palvelu on avattu 22. marraskuuta. Ulkoministeriö julkaisi maaliskuussa 2018 osana satavuotisjuhliaan lähetystöjensä raportit vuoteen 1926 saakka. Palvelu laajenee nyt kattamaan Suomen ulkomaanedustustojen raportit toisen maailmansodan yli vuoteen 1945.

Lue lisää

1