Arvostelu

Talvella 1942 kaukopartio-osastot olivat yhdessä muiden kanssa tehneet menestyksekkään tuhoamisiskun Petrovski Jamin huoltotukikohtaan Uikujärvellä. Seuraavina vuosina oli pyritty isoilla partioilla sekä yhtymien joukoilla iskemään muihinkin huolto- ja sotilastukikohtiin. Tämän toiminnan rinnalla toteutettiin kaukopartio-osastojen ja sittemmin Erillinen Pataljoona 4:n (ErP 4) kaukotiedustelua eli näkymätöntä tietojen hankintaa, joka täydensi radiotiedustelun, lentotiedustelun ja sotavankikuulustelun rakentamaa kuvaa vastustajasta. Pekka […]

Lue lisää

Kun moderni kilpaurheilu oli vielä kapaloissaan, virolaiset painijat herättivät ihastusta Helsingissä Siltasaaren sirkuksessa ja muissa painipaikoissa. Heikki Roiko-Jokela nimeää kirjauutuudessaan Urheilu yhdistää kansoja kaksi virolaistähteä Georg Lurichin ja Georg Hackenschmidtin, mutta virolaisia voimamiehiä oli muitakin. Pitkälti virolaispainijoiden ansiosta painikilpailuista tuli vuosisadan vaihteessa suuri vetonaula Helsingissä. Virolaisten paini- ja voimailuperinteet saivat hienoa jatkoa, kun Martin Klein […]

Lue lisää

Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseuran julkaiseman Toimitteita-sarjan vuosina 2016-2020 julkaistut osat 18-22 muodostavat Viipurin kulttuurihistoriaan keskittyvän kokonaisuuden. Osat saivat tehtäväkseen ”paikata kaupungin historiantutkimuksen aukkoja ja avata aiemmin tutkittuakin uusista näkökulmista”. Osien tutkimusaloina ovat pääasiassa historia, kirjallisuus ja taiteiden tutkimus. Toimitteita-sarjan vertaisarvioidun osan 22 Monumenteista tanssiaskeliin – Taiteiden ja kulttuurin Viipuri 1856–1944 toimittajien Anna Ripatin ja Nuppu Koiviston […]

Lue lisää

Lavatanssien luvatussa maassa tanssitilaisuuksien kieltäminen ja rajoittaminen on ollut lähes uskomaton kulttuuri-ilmiö, jota ei ole perusteellisesti tutkittu. Siksi onkin hienoa, että olemme saaneet siitä selvityksen: Kielletyt leikit: Tanssin kieltämisen historia Suomessa 1888–1948. Kiitokset kirjasta menevät dosentti Marko Tikalle ja filosofian tohtori Eija-Leena Nevalalle, kahdelle Tampereen yliopiston historiantutkijalle, jotka ovat perehtyneet 1900-luvun alkupuolen suomalaiseen elämänmenoon, sekä […]

Lue lisää

4

Maria Rantalan väitöstutkimuksessa on laaja aineisto ja monipuolisesti erilaisia näkökulmia. Rantala asemoi tutkimuksensa erinomaisesti aikaisempaan tutkimukseen sekä ajankohtaiseen keskusteluun suomalaisten liikkumisesta – ja liikkumattomuudesta. Hän tarkastelee ja analysoi niin kuntoliikuntajärjestöjen historiaa, kuntoliikuntajulisteiden visuaalista ilmaisua, kuin myös julisteissa käytettävää kieltä. Kielellisessä analyysissa selviää, että suomalaisia on kannustettu liikkumaan esimerkiksi viittaamalla kuntoon ja kunnollisuuteen, terveyteen, erilaisiin aatteisiin […]

Lue lisää

1

Marek Fieldsin teos Lännestä tuulee: Britannian ja Yhdysvaltojen propaganda kylmän sodan Suomessa on yksityiskohtainen ja tarkka teos länsivaltojen vaikutustoiminnasta Suomessa. Teos keskittyy erittelemään erilaisia propagandan ja kulttuuridiplomatian keinoja, niiden taustalla vaikuttaneita organisaatioita sekä motiiveja vaikuttamistoiminnan taustalla. Propagandan kehityksen kautta käsitellyksi tulevat myös Ison-Britannian ja Yhdysvaltain tulkinnat Suomen suhteesta Neuvostoliittoon, Suomen poliittisista tapahtumista ja tulevaisuudennäkymistä. Vaikka […]

Lue lisää

Otava on julkaisut yhtenäisessä muodossa kovakantisina ja äänikirjoina Kai Häggmanin, Teemu Keskisarjan ja Markku Kuisman tekstittämät kolme kirjaa 1917 (2017, 224 s.), 1918 (2018, 240 s.) ja 1939 (2019, 208 s.), joiden nimien vuosiluvut paljastavat niiden sisällöt. Häggmanin alue on kirjallisuus ja kulttuuri, Keskisarjan kansalais­yhteiskunta ja Kuisman talouselämä. Pysähdyttävästä kuvituksesta vastaa Jukka Kukkonen. Kriitikko Veli-Pekka […]

Lue lisää

Turun Museokeskus on digitoinut ja julkaissut Finnassa 131 kuvan kokonaisuuden kuvista, jotka turkulainen valokuvaaja Yrjö Paldán otti pommitetusta Turusta talvisodan aikana. Talvisodan alkamisesta tuli perjantaina 30.11. kuluneeksi 80 vuotta.

Lue lisää

1

Markku Niemi nimittää kirjaansa tutkielmaksi. Se perustuu koulunuudistustyössä syntyneeseen pöytäkirja-, raportti- ja lausuntoaineistoon. Teokselle ei kuitenkaan tehdä oikeutta, jos sitä arvioidaan tieteellisenä tutkielmana. Silloin korostuu käytetyn kirjallisuuden ja lähdeviitteiden puutteellisuus sekä näkökulman subjektiivisuus. Alaotsikko, joka lupaa teoksen keskittyvän vapaan kansalaistoimintaan suuressa koulunuudistuksessa, on laajempi kuin kuin kirjan sisältö. Todellisuudessa kirjoittaja keskittyy Aarne Hellemaan ja Onni […]

Lue lisää

”Suomen ihme” Juhani Koposen ja Sakari Saaritsan toimittaman antologian alaotsikko ”Suomi kehityksen kiinniottajana” välittää suomalaisten historiallisen identiteetin yhden keskeisen myytin: kansamme nousi köyhästä agraariyhteiskunnasta hyvin toimeen tulevaksi urbaaniksi yhteisöksi ennätysajassa. Kasvuvolyymiin, jonka saavuttamiseen britit tarvitsivat yli sata vuotta ja Keski-Euroopan valtiot yleensä puoli vuosisataa, suomalaiset pääsivät toisen maailmansodan jälkeen yhdessä sukupolvessa. ”Suomen ihmettä” kuvaa 1950-luvulta 1980-luvulle […]

Lue lisää

Ulkoministeriö laajentaa ja parantaa verkossa julkaistavaa raporttiarkistoaan. Uudistettu palvelu on avattu 22. marraskuuta. Ulkoministeriö julkaisi maaliskuussa 2018 osana satavuotisjuhliaan lähetystöjensä raportit vuoteen 1926 saakka. Palvelu laajenee nyt kattamaan Suomen ulkomaanedustustojen raportit toisen maailmansodan yli vuoteen 1945.

Lue lisää

1

Tänään julkaistu Sotasurmasampo 1914–1922 -tietokanta on päivitetty versio alun perin vuonna 2002 laaditusta sotasurmatietokannasta. Portaaliin on koottu tietoja Suomen sisällis- ja heimosodissa vuosina 1914–1922 menehtyneistä sekä sisällissodan jälkeisistä vankileireistä.

Lue lisää

Svenska litteratursällskapetin arkisto julkaisee yli 2 000 valokuvaa Svenska Teaternin näyttelijöistä ja artisteista valtakunnallisessa hakupalvelussa Finnassa.  Valokuvat ovat vapaasti käytettävissä.

Lue lisää

Arvostelu

Vuonna 2015 matkattiin pariskunnan kanssa suomalaiseen keskiaikaan, sitten parin vuoden kuluttua muinaiseen Suomeen ja nyt opetetaan uusi sukupolvi etsimään menneisyyttä. Ilari Aalto on arkeologi ja kertoo opiskelemastaan ja tutkimastaan maailmasta ja maailmoista. Elina Helkala on kuvataiteilija, mediataiteen ja muinaistekniikan artesaani, joka tarjoaa lukijalle ja katselijalle kuvina sen, mitä Ilari ei jaksa tai pysty sanoina kuvaamaan. […]

Lue lisää

André Swanströmin teos Hakaristin ritarit (2018) ja Kansallisarkiston tekemä selvitys, Lars Westerlundin tutkimus The Finnish SS Volunteers and Atrocities 1941–1943 (2019) ovat herättäneet laajaa ja kiivasta keskustelua SS-veteraanien aatteellisuudesta ja osallisuudesta natsi-Saksan sotarikoksiin sekä tutkimuksen etiikasta. Agricola – Suomen humanistiverkko kokoaa julkaisusarjansa 15. osassa näihin tutkimuksiin liittyvää ja muutakin suomalaisia SS-miehiä käsittelevää sisältöä.

Lue lisää

5

Suomen historiassa eräs tarpeettoman vähälle huomiolle jäänyt valtiomies on Leo (Leopold) Mechelin (1839–1914), josta ainoa elämäkerta on Sigurd Nordenstrengin vuosina 1936–1937 ilmestynyt kaksiosainen teos L. Mechelin. Hans statsmannagärning och politiska personlighet I – II. Siksi Mechelinin oikeusajattelusta 2012 väitelleen Elisabeth Stubbin uusi teos herätti toiveen, että olisi lopultakin saatu moderni, nykyajan lähtökohdista käsin kirjoitettu elämäkerta […]

Lue lisää

Nyt arvosteltavan teoksen julkaiseminen on merkkitapaus kahdella tavalla: teos on paitsi ensimmäinen suomalaista tykistötaktiikkaa ja sen kehityskulkuja itsenäisyyden aikana käsittelevä kokonaisesitys, myös Maanpuolustuskorkeakoulun rahoittaman, suomalaisen sotataidon historiaa käsittelevän julkaisusarjan ensimmäinen osa. Tällaista sarjaa ei ole aikaisemmin ollut, ja se paikkaakin osaltaan merkittävää aukkoa suomalaisen sotataidon ja sotahistorian tutkimuksessa. Sarjan ensimmäinen teos määrittää usein lukijoiden odotuksia […]

Lue lisää