Genos 2/2024 on ilmestynyt digitaalisena ja paperisena. Numero sisältää kaksi vertaisarvioitua artikkelia: Terhi Katajamäki: Perhetunne osana sosiaalista pääomaa Vaasan prinsessojen synnyinperheessä ja sukupiirissä 1539–1560 Lasse Makkonen: Suomessa vaikuttanut Löwe-suku Lisäksi numero sisältää Veli Pekka Toropaisen artikkelin Lappeen Kanalammin Hans Eskilsson Kuukan suku 1600-luvulta 1700-luvulle ja Heikki Vuorimiehen Tarkennuksia ja lisäyksiä suomalaisen Colliander-suvun tietouteen, osa 1. […]
Teoskokonaisuuden lähtökohtana on asettaa Suomen käymät sodat Neuvostoliittoa ja Saksaan vastaan laajempiin yhteyksiinsä. Tässä periaatteellisessa osuudessa näkyy Pekka Visurin kynänjälki. Vaikka hänet tunnetaankin poleemisena kirjoittajana, voin kaikella tavalla yhtyä hänen näkemyksiinsä niin maailmansodan taustoista, sodan ajan politiikasta niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Jo se lähtökohta, että hän lähteittensä avulla kytkee eurooppalaisen ja suomalaisen sodankäynnin laajempaan lähes […]
Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirja nro 50 on ilmestynyt ja luettavissa avoimena julkaisuna Journal.fi-palvelussa. Vuosikirjan toimituskuntaan kuuluivat OTT, FM Katja Tikka (vastaava toimittaja) ja FM, YTM Iisa Aaltonen (toimitussihteeri). Miltei neljäsataasivuinen julkaisu sisältää kaksi vertaisarvioitua artikkelia: Riikka Hjelt: Otto E. A. Hjelt – suomalaisen terveydenhuollon uranuurtaja Andrei Kalinitchev: Esiteollisen aikakauden monikulttuuriset sijaisperheet: venäläiset ottolapset inkerinsuomalaisissa kasvattiperheissä 1800-luvulla Lisäksi Vuosikirja sisältää neljä […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden 2023 viimeinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Kaisa Kyläkoski: Matkustus julkisena tietona 1700-luvun Ruotsissa Pauli Arola: Ohjasivatko papiston tottumukset 1700–1800-luvuilla kuolinsyiden kirjaamista? Lisäksi numero sisältää Artikkelit Tapio Vähäkangas: Lars Friisin tuntematon alkuperä Tiedonantoja Haastattelu: Tapio Vähäkangas ja testamentti suomalaiselle sukututkimukselle Suomen papisto 1800–1920 -julkaisu – sukututkijan aarreaitta Vanha muistiinpano Teit-suvusta Ättartavlor för […]
Arkeologi Ilari Aalto ja kuvittaja Elina Helkala ovat julkaisseet jo useita yleistajuisia keskiaikaa ja esihistoriaa käsitteleviä tietokirjoja. Samaa sarjaa jatkaa kesällä 2023 ilmestynyt Vuosi keskiajan Suomessa (Atena). Teos esittelee kuukausi kerrallaan keskiajan suomalaista arkielämää – miten ihmiset pukeutuivat, mitä he söivät ja mihin he käyttivät päivänsä. Lähin vertailukohta tekijöiden aiemmasta tuotannosta olisi Matkaopas keskiajan Suomeen […]
Luovutetun Karjalan muistelulle ja evakkotarinoille on edelleen – tai jälleen – kysyntää. Koronarajoitusten aikana YouTube-kanava Lotta ja pappa keräsi suuret katsojamäärät, ja aihepiiriin liittyviä tieto- ja muisteluteoksia julkaistaan säännöllisesti. Toimittaja Sirpa Pääkkösen Karjala sydämessä kuuluu tähän genreen. Teos tuntuu ennen kaikkea kunnianosoitukselta kirjoittajan alkuvuonna 2021 edesmenneelle äidille, joka oli kotoisin Karjalankannakselta ja toiminut lottana jatkosodassa […]
Suomalaiset kaivelevat innokkaasti juuriaan. Jonkun mielestä se on turhaa vouhotusta tai pakoa todellisuudesta. Harrastajilleen sukututkimus kuitenkin antaa mielekästä tekemistä, tuottaa huvia sekä lisää kiinnostusta historiaan ja ymmärrystä esivanhempiemme moninaisuudesta. Tampereen yliopiston tutkija, FT Tiina Miettinen on sitä mieltä, että omien juurien tunteminen on ihmisen keskeinen perustarve. Haluamme tietää, ketkä ovat olleet esivanhempiamme ja missä he […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmas numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Väylän suku Kokemäeltä Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Sukuyhteydet Ulvilan Lammaisista Kokemäen Äimälään, Väylälle ja Härkälään Jacob Starlander: Bonden och tjäran: Skogens förändrade betydelse i norra Österbotten under 1600-talet Veli Pekka Toropainen: Kuopion unilukkari Axel Hanskan perhe Eljas Orrman: Yhden miehen […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden toisen numeron teemana on pätkätyö ja se sisältää seuraavat aiheeseen liittyvät vertaisarvioidut artikkelit: Ella Viitaniemi: Näkymättömien töiden haaste – Pätkätöiden pitkä historia ja sen tutkiminen; Sofia Gustafsson: Sotilaiden vaimot pätkätyöläisinä Helsingissä 1750-luvulla; Veli Pekka Toropainen: Palkkapiikojen työt ja asema 1600-luvun Turussa; Ann-Catrin Östman: ”Olofligen och emot förbodh” – varuutbyte, dryckenskap och […]
Aikakauskirja Genoksen numero 1/2023 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Sasha Mäkilä: Autografi vai kopio? Leevi Madetojan nimikirjoitus sävellyskäsikirjoituksen autenttisuuden arvioinnissa Seija Johnson: Talonpoikaisnaisen elämää Pohjanmaalla 1700-luvun jälkipuoliskolla Ja seuraavat artikkelit: Stefan Backlund: Tuomas ja Mikael Hyrskymurto aatteiden evakkotaipaleella Veli Pekka Toropainen: Vöyrin Rekipellon Storkarhu 1500-luvulta 1700-luvun alkuun Genos 1/2023 on ilmestyy sekä digitaalisena että paperisena. Digitaalista […]
Kirjoituskutsu referee-artikkeleille Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjaan no 50 Otetaan vastaan ehdotuksia referee-artikkeleista vuonna 2023 ilmestyvään Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjaan no 50. Ehdotusten viimeinen jättöpäivä on 6.11.2022 Vertaisarvioitu Jufo1-luokiteltu vuosikirja on Open Access -verkkojulkaisu. Artikkelien aihepiirit voivat olla laajasti sukuhistoriaan liittyviä aina henkilöhistoriasta sosiaalihistoriaan. Tarjoa artikkelia lähettämällä alustava artikkelisuunnitelma (max 1 sivu) toimitukseen. Suunnitelmassa tulee nimetä aihe, alustavat […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden kolmannen numeron teemana on maatilaperimys ja se sisältää seuraavat aiheeseen liittyvät vertaisarvioidut artikkelit: Kirsi Laine: Halkomatta paras – Perinnönjako ja maatilan halkominen Lounais-Suomessa 1700-1900 Antti Räihä: Yhtiömiesjärjestelmä ja maatilojen halkominen Vanhassa Suomessa 1740-1810-luvuilla Petri Talvitie: Maatilojen sukupolvenvaihdokset Haapakosken kylässä Lapualla 1765-1855 Jaana Luttinen: Linnansalmen Haloset – Sukutilan omistajanvaihdokset perheyhteisön taitekohtina Lisäksi numero […]
Tietosanomat
Jussi Nuorteva julkistaa voittajan Turun kirjamessuilla lauantaina 1. lokakuuta Vuoden kotiseututeos -kilpailun finalisteiksi on valittu kolme erilaista kotiseutukirjaa, jotka käsittelevät Kuortanetta, Vääksyä ja Bjarne Westermarckin merkitystä Järvenpäässä. Teokset ovat: Nokiottat – Kuortane ja kuortanelaiset 1860–1960 Teppo Ylitalo, Sulevi Riukulehto, Jaakko Mäntylä, Kuortaneen kunta 2021 Tuhat rautaa tulessa – Bjarne Westermarck Järvenpäätä ja Suomea rakentamassaTuula […]
Aikakauskirja Genoksen numero 2/2022 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Veikko Kärnä & Maija Kärnä: ”Väsyi elämään, hirtti itsensä” – suomalaissiirtolaisen kohtalo 1900-luvun alun Yhdysvalloissa Veli Pekka Toropainen: Lappeen Vainikkalan Vainikan suurperhe Heikki Vuorimies: Korpraali Didrik Garfin sukua Lisäksi numero sisältää seuraavat artikkelit: Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva eläkkeelle Geneettinen sukututkimus teemana Suku 2022 -tapahtumassa Genos 2/2022 on […]
Jyväskylän yliopistossa pitkän päivätyön tehnyt Suomen historian professori Erkki Lehtinen (1929–2015) käsitteli useissa tutkimuksessaan Suomen ja suomalaisuuden asemaa Ruotsin vallan aikana. Hänen kuollessaan häneltä jäi pitkälle työstetty käsikirjoitus varhaisesta suomalaisesta patriotismista. Teos on nyt julkaistu Agricolan julkaisusarjassa käsikirjoituksessa olleella otsikolla Suomalaisesta patriotismista Ruotsin vallan aikana.
Professori Erkki Lehtinen (1929–2015) tunnetaan monista tutkimuksistaan, joissa hän tarkasteli suomalaisuutta, sen kokemista ja siihen suhtautumista keskiajan ja uuden ajan alun Ruotsin valtakunnassa. Lehtiseltä jäi kesken varhaista suomalaista patriotismia koskeva tutkimus, jonka parissa hän oli tehnyt työtä usean vuosikymmenen ajan. Tämä tärkeä aatehistoriallinen teos on nyt saatettu kaikkien ulottuville. Tarkastelun aikajänne yltää keskiajalta 1800-luvun alkuun, ja teoksessa käsitellään tunnettujen ajattelijoiden, kuten Anders Chydeniuksen ja Henrik Gabriel Porthanin ohella lukuisia aihepiirin tutkimuksessa vähemmälle huomiolle jääneitä oppineita ja heidän teoksiaan.
Tietosanomat
Aikakauskirja Genoksen numero 1/2022 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ilkka Heinänen: Rautalammin säätyläisten kummiverkostot 1790–1809 Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Olaus Georgii Suomalainen (1580–1613) ja hänen perhepiirinsä Huittisissa Genos 1/2022 on ilmestyy sekä digitaalisena että paperisena. Digitaalista Genosta myy Sukututkijan verkkokauppa ja paperista lehteä Tiedekirja. Genos kuuluu Suomen Sukututkimusseuran jäsenetuihin ja jäsenet saavat sen automaattisesti. Aikakauskirja […]
Tietosanomat
Miesten puuteroitua peruukkia ja sitä muistuttanutta kampausta on pidetty Ranskan suurta vallankumousta edeltäneen aikakauden tunnusmerkkeinä. Ne ovat värittäneet 1600–1700-luvulle sijoittuvia kuvauksia runoudesta elokuvataiteeseen. Harvempi kuitenkin tietää, että peruukkeja ja kampauksia valmisti valtava peruukintekijöiden ja kampaajien joukko, ja vielä harvempi, että tuo joukko tarjosi töitä muiden alojen ammattilaisille hiustenostajista hajusteentekijöihin ja leipureihin. Peruukkimuoti alkoi lähes tyhjästä […]
Aikakauskirja Genoksen vuoden viimeinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Petri Karonen: Suomen Sukututkimusseuran julkaisut historiantutkijoiden resursseina ja julkaisufoorumeina Veli Pekka Toropainen: Loimaan Kauhanojan Sipilän juuret 1500- ja 1600-luvuilla Pekka Vihervuori: Ratsutilallinen Carl Christian Bockin aviottoman lapsen perhesuhteet Tiina Miettinen: Vilhelm Matinpojan vaikea taival kirkonkirjoissa Markku Uusitalo: Paaši ja fideikomissaari Carl Jacob von Qvanten Numeron muu […]