Kun olen lukenut kirjat Hovi Savossa (1995) ja Kalkkisten kyläkirjat (2002 ja 2006) huomaan ilokseni, että sukututkijoiden lähdeaineisto on monipuolistunut. Ritva Ykskoivun kirjoittama Hinttolan asukkaiden tarina nojaa Kansalliskirjaston digitaaliseen sanomalehtiaineistoon, joka kattaa kuvatun aikakauden. Kirjoittaja tulkitsee lähteitä rohkeasti, mikä tulee esille varsinkin kirjan loppupuolella. Hän on valinnut vain kaksi teemaa kirjan loppuun eli sisällissodan ja […]
Martti Blåfieldin teos Alikartanon Nordenskiöldit kuvaa kuutta sukupolvea. Ylhäisaatelisen Wrede-suvun Suomessa sijaitsevien tilusten tilanhoitajaksi nimitettiin vuonna 1693 Johan Norberg, joka oli kotoisin Uppsalan pohjoispuolelta. Hänen ja Maria Biörnin lapset käyttivät herraskaisempaa nimimuotoa Nordenberg, ja kaksi heistä kantoi vuoden 1751 aateloinnin jälkeen nimeä Nordenskiöld. Aatelissuvun myöhemmät haarat erottautuivat vielä omilla kirjoitusmuodoillaan Nordensköld, Nordenskjöld ja von Nordenskjöld. […]
”Kaksi lasta, kaksi emoa, kolme päätä kaikkinensa”, arvuuttaa vanha sananparsi Lopelta. Sukupolvien ketjut, kuten sananlaskun äidinäiti, äiti ja tytär, kiinnostavat nykypäivänä enemmän ja enemmän. Mistä tulemme, keitä olemme? Lukuisat oppaat ja kurssit tarjoavat teknistä opastusta suvun tutkimiseen. Sukututkimus onkin antoisa, jännittävä ja viihdyttävä tapa sukeltaa mikrohistorian kautta makrohistoriaan, nähdä vuosikymmenet ja -sadat ”tutun” silmin, itseen […]