Viime aikoina tutkimuksellinen mielenkiintoni on kohdistunut hajuihin. Tarkemmin ottaen olen pyöritellyt termiä ”olfaktorinen kulttuurintutkimus”, eli olen pohtinut hajujen ja haistamisen yhteyttä merkityksenantoon ja tiedontuotantoon sekä asiaan liittyviin valta-asetelmiin. Kysymys on myös kulttuurintutkimuksen episteemisistä aistihierarkioista: aiemmin musiikillisia ilmiöitä tutkineena olen jo vuosikausia ollut närkästynyt kulttuurintutkimuksen näköaistikeskeisyydestä. Vaikka affektiivisen tai uusmaterialistisen ”käänteen” myötä tämä on laventunut eritoten […]
FM Mikko Myllyntaustan tuore väitöskirja pureutuu tiedon välittymiseen Britannian ja Uuden-Seelannin välillä 1800-luvulla. Yleisen historian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Myllyntausta osoittaa, että samoja Uutta-Seelantia koskevia tietoja käytettiin eri tarkoituksiin siirtomaapolitiikassa. Samoilla tiedoilla perusteltiin näkemyksiä siitä, pitäisikö Uudesta-Seelannista tehdä Britannian siirtomaa vai ei.
Presidentti Donald Trumpin vuoden 2017 virkaanastujaisia seuranneessa kiistelyssä Trumpin edustaja Kellyanne Conway viittasi erinäisiin väitteisiin vaihtoehtoisina faktoina. Tämä oli liikaa monille, mutta erityisesti Åsa Wikforssille Tukholman yliopiston teoreettisen filosofian professorille ja Kuninkaallisen tiedeakatemian jäsenelle. Wikforssin mukaan elämme totuuden jälkeisessä ajassa, joka kulminoitui Donald Trumpiin ja hänen hallintonsa välinpitämättömyyteen faktoista. Leväperäinen puhe totuudesta oli Wikforssille osoitus […]
Arvostelu
Mitan muunnelmien lähtökohta on käsitehistoriallinen ja se vastaa mitan käsitteen määrittelyn, käyttöyhteyksien sekä mitan ja mittaamisen tiedollisen merkityksen ongelmiin. Tutkimus todistaa, että mitan käsite ja mittaamisen käytännöt ovat muokanneet tieteen todellisuuskäsitystä historian kuluessa huomattavan paljon. Erilaiset mittaamiseen liittyvät kysymykset ovat olleet laajasti astronomian, fysiikan ja muiden matemaattisten luonnontieteiden agendalla, mutta Perhoniemi on rajannut tutkimuksensa mitan […]