FM Mikko Myllyntaustan tuore väitöskirja pureutuu tiedon välittymiseen Britannian ja Uuden-Seelannin välillä 1800-luvulla. Yleisen historian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Myllyntausta osoittaa, että samoja Uutta-Seelantia koskevia tietoja käytettiin eri tarkoituksiin siirtomaapolitiikassa. Samoilla tiedoilla perusteltiin näkemyksiä siitä, pitäisikö Uudesta-Seelannista tehdä Britannian siirtomaa vai ei.
Historiantutkijalle on itsestäänselvyys, että lähteille esitetyt kysymykset vaikuttavat siihen, millaista tietoa lähteet voivat tuoda esiin. Historiantutkija myös ymmärtää, että kahden eri henkilön tutkimustulokset voivat poiketa toisistaan, vaikka henkilöt olisivat käyttäneet samoja lähteitä. Tiedon kriittinen arviointi on ollut viime vuosina paljon esillä. On puhuttu totuuden jälkeisestä ajasta ja ihmetelty salaliittoteorioiden suosiota. Tietoa voidaan käyttää häikäilemättömästi omiin tarkoitusperiin, ottamalla tiedonmurusia sieltä täältä ja keksimällä itse loput.
FM Mikko Myllyntausta osoittaa väitöskirjassaan Proving Grounds: The Formation and Use of Competing Claims to Knowledge about New Zealand Māori in the 1830s British Debates on Colonisation, että keskenään kilpailevat näkemykset Britannian siirtomaapoliittisessa keskustelussa käyttivät hyödykseen samoja tiedonlähteitä. Väitöskira kertoo meille 1800-luvun siirtomaapolitiikasta ja siihen kytkeytyneestä keskustelusta, mutta samalla se osoittaa, että näennäisesti uskottavaa tietoa on luotu ja käytetty omiin tarkoitusperiin ennenkin.
Tämä osoittaa meille myös nykyään, että on oltava varovainen väitettyjä tietoja arvioitaessa. Pelkkä uskottavilta näyttäviin lähteisiin viittaaminen ei kerro paljoa tiedon pätevyydestä. Argumentteina esitettyihin tietoihin on hyvä suhtautua kriittisesti ja pyrkiä varmistamaan niitä myös muista lähteistä, Myllyntausta toteaa.
Yhteistä 1800-luvun siirtomaapoliittiselle keskustelulle ja nykyajan näennäistiedolle on se, että erilaisia pyrkimyksiä saatetaan perustella toisten hyvinvoinnilla. Eli toisten kärsimystä voidaan käyttää aseena, jotta oma ääni saataisiin kuuluviin. Uuden-Seelannin maorien oloja käytettiin perusteluina sille, pitäisikö saarista tehdä Britannian siirtomaa vai ei. Ne jotka kannattivat siirtomaan perustamista perustelivat, että maorien olot paranisivat, mikäli siirotkunta perustettaisiin. Siirtomaan perustamista vastustaneet taas näkivät, ettei siirtokunta auttaisi maoreja, vaan ainoastaan lähetystyö ja maorien kristillistäminen auttaisivat.
***
FM Mikko Myllyntausta esittää väitöskirjansa Proving Grounds: The Formation and Use of Competing Claims to Knowledge about New Zealand Māori in the 1830s British Debates on Colonisation julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa perjantaina 7.10.2022 klo 9.00 (Pub3-luentosali, Publicum, Turun yliopisto).
Mikko Myllyntaustan väitöskirjan sähköinen versio
Lähde: Turun yliopiston uutinen Mikko Myllyntaustan väitöskirjasta