Joensuun korkeakoulu perustettiin vuonna 1969 ja Karjalan tutkimuslaitos (KTL) aloitti toimintansa sen tieteellisenä keihäänkärkenä ja alueellisena kehitysyksikkönä pari vuotta myöhemmin. Alkuvuosina tutkimus kohdistui Karjalan henkiseen ja aineelliseen kulttuuriin, kieleen, historiaan ja yhteiskuntaoloihin sekä luontoon ja luonnonvaroihin.
Kulta-aika -teoksen kirjoittaja FT ja TkT Johan Stén tutkii ja opettaa tieteen historiaa Helsingin yliopistossa. Hänen kiinnostuksen kohdistuu matemaattisten tieteiden historiaan. Kulta-aika ei Sténin mukaan sisällä uusia tutkimustuloksia, vaikka se kokoaa olemassa olevaa tietoa 517 sivullaan suurelle yleisölle. Se täydentää kuitenkin akatemian luonnontieteiden aikaisempaa historiaa, osoittaa sen opettajien kansainvälisiä yhteyksiä ja tarkastelee akatemian vaiheita 1700-luvun […]
”Akatemiasampo – akateemiset henkilöt Suomessa 1640-1899” on linkitetyn avoimen datan datapalvelun ja älykkään Akatemiasampo-portaalin muodostama kokonaisuus, joka on tarkoitettu henkilö- ja yliopistohistoriasta kiinnostuneiden tutkijoiden ja harrastajien vapaasti käytettäväksi. Turun akatemian ja Keisarillisen Aleksanterin yliopiston (Helsingin yliopiston) seikkaperäisistä matrikkeleista 1640-1899 ja niiden lisätiedoista louhittu ja semanttisen webin tekniikoilla rikastettu data sisältää tarkkaa tietoa kaikista tuona aikana Suomessa akateemisen koulutuksen saaneista henkilöistä.
Turun yliopisto perustettiin vuonna 1920 yksityisenä ja suomenkielisenä yliopistona. Kielitaistelua aiemmin perustamishanketta innoitti huoli Helsingin yliopiston venäläistämisestä. Keskeisenä puuhamiehenä oli päätoimittaja Kaarle Nestor Rantakari, joka teki ystävänsä Toivo Mikael Kivimäen kanssa syyskesällä 1913 junamatkan Kaukasiaan. Rantakari viipyi matkalla kaksi kuukautta ja kävi Persiassa asti. Matkakertomus on kirjoitettu todennäköisesti vasta vuonna 1925, mutta muistin tukena on […]