Turun yliopistossa oli päädytty keväällä 2022 harvinaiseen ratkaisuun hylätä pro gradu -tutkielma. Tapaus nousi esiin Agricolan kolumnissa elokuussa, ja se herätti suurta huomioita mediassa, jossa se mielellään nähtiin ”woke-sensuurina”. Suurin uhka akateemiselle vapaudelle ei suinkaan ole ”wokeismi” vaan se, että yliopistoja aletaan kontrolloida ulkoa käsin poliittisten toimijoiden taholta, sekä humanististen tieteiden rahoituksen heikkeneminen. Olisi myös tärkeää miettiä, voiko vihapuhetta hyväksyä osana julkaistavia opinnäytteitä ja tutkielmia. Hylätyksi esitetyssä gradussa oli pyrkimys leimata vähemmistöjen edustajat potentiaalisiksi seksuaalirikollisiksi.
Tietosanomat
Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimuksen yksikössä hylättiin maisterintutkintoa tekevän opiskelijan lopputyö. Gradujen hylkääminen on Suomessa erittäin harvinaista. Hylkäyksen syyksi esitettiin puutteet työn objektiivisuudessa – mutta oliko kyse pikemminkin intersektionaalisen tutkimusnäkökulman kritiikin kieltämisestä?
Joensuun korkeakoulu perustettiin vuonna 1969 ja Karjalan tutkimuslaitos (KTL) aloitti toimintansa sen tieteellisenä keihäänkärkenä ja alueellisena kehitysyksikkönä pari vuotta myöhemmin. Alkuvuosina tutkimus kohdistui Karjalan henkiseen ja aineelliseen kulttuuriin, kieleen, historiaan ja yhteiskuntaoloihin sekä luontoon ja luonnonvaroihin.
Turhan tiedon kirja: tutkimuksista pois jätettyjä sivuja –teoksen johdannossa kiteytetään tieteen ahdinko ja nykyisen yliopistopolitiikan järjettömyys: tietoa tuotetaan ja tiedettä tehdään tällä hetkellä innovaatiot ei sivistys, tieteen vapaus tai tieto itsessään etusijalla. Toimittajat suomivat asetelmaa, jossa yliopistot profiloituvat ongelmienratkaisijoiksi ja opiskelijoita valmistetaan kerryttämään yhteiskuntaa hyödyttäviä taitoja sen sijaan, että päämäärinä olisivat sivistysyliopistona toimiminen ja akateemisen […]