Ensimmäisen tasavallan ulkopolitiikan arkkitehti Rudolf Holsti
Jyväskylän Historiallinen yhdistys järjestää maanantaina 2.10.2017 yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen kanssa kaikille avoimen, ilmaisen ja suurelle yleisölle suunnatun luennon, jolla valtiotieteiden tohtori Alpo Rusi esitelmöi Rudolf Holstista (1881–1945). Jyväskyläläissyntyinen Holsti oli itsenäistyvän ja itsenäisen Suomen ensimmäisten vuosikymmenien merkittävä diplomaatti, poliitikko ja ulkopolitiikan arkkitehti.
Rudolf Holsti toimi uransa alussa lehtimiehenä ja kouluttautui kansainvälisten suhteiden tutkijaksi Lontoossa. Hänen ajatteluunsa vaikuttivat Balkanin sodat, joiden estämiseen ja kriisinhallintaan eurooppalaiset diplomaattiset yritykset eivät tehonneet. Holsti promovoitiin tohtoriksi toukokuussa 1914. Vuodesta 1914 lähtien Holsti oli edistyspuolueen kansanedustaja ja lyhyen aikaa itsenäistymisen aamunkoiton aikaan senaattori vuonna 1917.
Holstin merkittävimpiä saavutuksia oli elintarvikehuollon ja maan itsenäisyyden tunnustamisen hyväksi tehty työ vuosina 1917–1918 Lontoossa, mutta etenkin Suomen Saksan suuntauksen murtaminen. Holsti nähtiin usein Mannerheimin vastavoimana, mutta hän ei halunnut kaataa Mannerheimia, vaan monarkistit, joiden jääräpäisyys viivytti entente-valtojen ja Suomen suhteiden normalisointia.
Rudolf Holsti toimi ulkoministerinä vuosina 1919–1922 ja 1936–1938 ja joutui kummallakin kertaa eroamaan. Hän muutti vuonna 1940 Yhdysvaltoihin. Holsti oli ajanut voimallisesti reunavaltioyhteistyötä vuodesta 1919, mikä maksoi hänelle ulkoministeriyden keväällä 1922. Holsti halusi normalisoida suhteet Neuvosto-Venäjään, mutta ymmärsi, että hyvät idänsuhteet eivät takaisi Suomelle turvallisuutta, vaan maan tuli saada tukea reunavaltioista ja niitä tukevista ensimmäisen maailmansodan aikaisista entente-valtioista.
Luennollaan Alpo Rusi arvioi Rudolf Holstin uraa laaja-alaisesti esittäen, että Holstin merkitys on jäänyt paljolti arvioimatta. Rusi esimerkiksi vertaa Holstin Saksan suuntauksen murtamisen prosessia suomalaiseen Nato-keskusteluun, jossa on tietyssä mielessä vastakkain virallinen Venäjä-suuntaus ja ”entente”-suuntaus, eli transatlantti-nen turvallisuusajattelu. Hyvät suhteet Venäjän kanssa ei ole riittävä tae Suomen turvallis-tamiseksi.
Holstin vuoden 1938 eron taustalla oli Saksa, johon ministeri suhtautui kriittisesti. Saksan Helsingin lähettiläs Wibert von Blücher johti lähetystöstä käsin systemaattista Holstin vas-taista kampanjaa, johon hän värväsi avuksi niin esimiehensä Berliinissä kuin suomalaiset poliittiset piirit IKL:stä aina sosialidemokraatteihin saakka. Tapahtumasarja tuo Rusin mieleen KGB:n ”aktiiviset toimenpiteet”, joilla mustamaalattiin kylmän sodan kaudella neuvos-tovastaisiksi leimattuja poliitikkoja ja saatiin maa pysyttäytymään ”Neuvostoliitto-suuntauksessa”.
Luennoitsija valt. tri. Alpo Rusi on suurlähettiläs (a.D.) ja hän toimii parhaillaan Kansainvälis-ten suhteiden ja diplomatian Rudolf Holsti -nimikkoprofessorina Vytautas Magnus yliopistos-sa Liettuassa.
Luento järjestetään maanantaina 2.10.2017, kello 17:00–18:30 Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäellä, Historica-rakennuksen salissa H320, (3. krs., hissi). Vapaa pääsy.
Lisätietoja: Petteri Impola, Jyväskylän Historiallisen yhdistyksen puheenjohtaja (petteri.s.impola@jyu).