Balladien ja historian suhteet -työpaja
11.1.2018 klo 13–16
SKS:n juhlasali, Hallituskatu 1, Helsinki
Balladeiksi kutsutaan keskiajalta lähtien yleistyneitä lauluja, joissa keskeisinä aihepiireinä ovat usein rakkaus, kuolema ja ihmissuhteet. Joukkoon lasketaan välillä myös esimerkiksi legendalauluja. Vaikka balladeille on tyypillistä säkeistömuoto ja riimi, Suomessa vanhimmat balladit on laulettu kalevalamitalla.
1900-luvun maantieteellis-historiallinen tutkimus pyrki löytämään tarkat syntyajat ja paikat 1800-luvulla tallentuneille itämerensuomalaisille suullisille runoille. Sittemmin on todettu tämän olevan monin kohdin ongelmallista. Työpajassa pohditaan, mitä balladien historiallisista taustoista ja käytöistä on nykytutkimuksen valossa mahdollista sanoa.
Puheenvuorot:
Tiina Miettinen: Laulava kylä. Sääksmäen Ritvalan naiset ja kylän sosiaalinen rakenne 1700-luvulta 1800-luvulle
Ilkka Leskelä: Annikaisen virsi talous- ja sosiaalihistorioitsijan hampaissa – mitä, missä ja milloin?
Anu Lahtinen: Elinan surma historioitsijan silmin
Sini Kangas: Harhaanjohdetun ritarin tragedia sydänkeskiajan kertomusperinteessä
Susanna Niiranen: ”La ballade, à mon goût, est une chose fade.” Balladi eurooppalaisessa laulumuodissa.
Kati Kallio: Balladi, lyyris-eeppinen runo vai kertova laulu: runon arvosta ja ajoituksista
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Ei ennakkoilmoittautumista.
Sisäänkäynti liikuntaesteisille on SKS:n Mariankadun puoleiselta ulko-ovelta (https://www.finlit.fi/fi/yhteystiedot/esteettomyys).