FM Tuukka Karlsson väittelee 12.2.2022 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ””Come Here You Are Needed” – Registers in Viena Karelian Communicative Incantations”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Porthania, sali PIII, Yliopistonkatu 3.
Vastaväittäjänä on Associate Professor Jonathan Roper, University of Tartu, ja kustoksena on professori Lotte Tarkka.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Tutkimus tarkastelee vienankarjalaisia kalevalamittaisia loitsuja aikaväliltä 1820–1919. Erityinen huomio on niin kutsutuissa kommunikatiivisissa loitsuissa, jotka sisältävät esittäjän suoraa vuorovaikutusta tuonpuoleisen toimijoiden kanssa, ja joiden teho osaltaan pohjautuu mainittuun vuorovaikutukseen.
Väittelijän yhteystiedot: Tuukka Karlsson
***
Tutkimus tarkastelee vienankarjalaisia kalevalamittaisia loitsuja aikaväliltä 1820–1919. Erityinen huomio on niin kutsutuissa kommunikatiivisissa loitsuissa, jotka sisältävät esittäjän suoraa vuorovaikutusta tuonpuoleisen toimijoiden kanssa, ja joiden teho osaltaan pohjautuu mainittuun vuorovaikutukseen. Tutkijoiden yleisen oletuksen mukaan kommunikatiiviset loitsut olivat aineiston keruuaikana pääasiallisesti tietäjinä tunnettujen rituaalispesialistien välineitä. Analyysissani ryhmittelen loitsut kommunikatiivisiksi tekstin kielipiirteiden pohjalta: mikäli loitsu sisältää verbejä, jotka esimerkiksi kehottavat tai käskevät, luokittelen loitsun kommunikatiiviseksi.
Tutkimukseni arvioi kommunikatiivisten loitsujen ja tietäjien välistä yhteyttä selvittämällä, mainitaanko henkilöt, joilta kommunikatiivisia loitsuja on kerätty, tietäjiksi etnografisessa materiaalissa. Selvityksen tuloksia testaan tarkastelemalla vastaavalla tavalla toista tietäjiin yhdistettyä loitsutyyppiä ja henkilöitä, joilta kyseisiä loitsuja on talletettu.
Tutkimuksen toinen osa keskittyy analysoimaan kommunikatiivisten loitsujen muodollisia ja retorisia piirteitä. Analyysi selvittää, vaihtelevatko loitsuissa esiintyvät puhuttelut sen mukaan, mitä tai ketä puhutellaan. Tarkoituksena on arvioida, käyttääkö loitsun esittäjä samaa puheen muotoa eli rekisteriä, vai vaihtuuko käytettävä rekisteri puhuteltavan tuonpuoleisen toimijan ja esittäjän välisen suhteen mukaan.
Tutkimusaineistonani käytän arkistoituja kalevalamittaisia kommunikatiivisia loitsuja Vienan Karjalasta. Aineisto on julkaistu antologiassa Suomen Kansan Vanhat Runot (SKVR, 1908–1948, 1997). Lisäksi hyödynnän SKVR-sarjan neljännen osan liitteenä julkaistua luetteloa Vienan läänin runonlaulajista ja tietäjistä. Tutkimuksen metodologinen viitekehys ammentaa diskursiivisia rekistereitä ja genreä koskevista keskusteluista. Aineiston määrällisessä analyysissa hyödynnän folkloristista vertailevaa otetta ja lähilukua. Analysoidakseni loitsujen esittäjien arvioita tuonpuoleisen toimijoista sovellan lingvistisen antropologian teorioita.
Tutkimuksen pääasialliset tulokset ovat seuraavat: i) aiemmassa tutkimuksessa esitetyt oletukset kommunikatiivisten loitsujen kytköksestä tietäjiin eivät ole vääriä, mutta tutkimuksessa esiintyvät loitsujen osittain päällekkäiset kategorisoinnit vaikeuttavat yksiselitteisen yhteyden löytämistä ii) tietäjät käyttävät useita eri rekistereitä kommunikoidessaan tuonpuoleisen toimijoiden kanssa iii) retorinen perustelu, joka kertoo syyn pyydetylle tai käsketylle toimelle, toimii vaihtelevien rekisterien merkkinä.