FM Marja-Leena Ikkala väittelee 14.10.2021 kello 13 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Etiikka ja esoteria rakennusmuodoissa – Rudolf Steinerin ensimmäinen ja toinen Goetheanum”.

Väitöskirjassaan Ikkala tutkii sitä, miten arkkitehtuuri ilmentää etiikkaa ja esoteriaa. Väitöskirjan keskeinen tutkimuskysymys on, miten Rudolf Steinerin ensimmäinen (rakennettu 1913–1920) ja toinen Goetheanum (rakennettu 1925–1928) ilmentävät suunnittelijansa eettisiä intentioita. Lähtökohtana on ajatus, että arkkitehtuuria ja rakentamista voidaan tulkita suunnittelijoiden eettisten näkemysten kautta. Tällöin oletetaan, että rakentamisessa pyritään ihmisen kannalta hyvään arkkitehtuuriin, asumiseen ja ympäristöön. Tutkimuksen viitekehyksenä on arkkitehtuurin etiikan fenomenologishermeneuttinen suuntaus ja erityisesti Karsten Harriesin ja Arturo Péres-Gomézin ajatukset.

Tutkimuksessa rinnastetaan viime vuosikymmenten arkkitehtuurin etiikan keskustelun niin Rudolf Steinerin (1861–1925) kuin ekspressionististen arkkitehtien 1910–1920-lukujen ajatuksiin. Yksi keskeinen konteksti muodostuu ekspressionistisesta arkkitehtuurista. Tutkimuksessa tuodaan esiin ekspressionististen arkkitehtien rakennuksille antamia eettisiä merkityksiä, jotka näkyvät niin arkkitehtuurivisioissa kuin toteutuneissa rakennuksissa.

Fenomenologis-hermeneuttisen arkkitehtuurin etiikan myötä keskusteluun palasi myös spiritualiteetti, mikä on keskeistä Rudolf Steinerin toiminnassa. Hänet tunnetaan antroposofisen maailmankatsomuksen ja liikkeen perustajana. Tutkimuksen toinen keskeinen konteksti muodostuu länsimaisesta esoteriasta. Tutkimus tarkastelee ns. länsimaisten esoteeristen liikkeiden arkkitehtuuriajatuksia ja Steinerin rakennuksia osana tätä perinnettä. Tutkimuksessa selvitetään Steinerin rakennuksilleen antamia henkisiä merkityksiä, jotka liittyvät myös etiikkaan ja eettisiin ideaaleihin, kuten Goetheanumien tarkastelu temppeli- ja teatterirakennuksina osoittaa. Steinerin eettisten intentioiden toteutumista ja niiden tulkintaa myöhemmin tutkitaan toisen Goetheanumin suuren salin osalta 1950- ja 1990 luvulle asti.

Vastaväittäjänä on professori emerita Annika Waenerberg, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Ville Lukkarinen.

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, sali 2. Unioninkatu 40.

Väitöstä voi seurata myös etänä. Väitöskirja on elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.