FM Mikko Pirisen taidehistorian väitöskirjan ”Game of the Name – Titles and Titling of Visual Artworks in Theoretical Discussions from 1960 to 2015” tarkastustilaisuus.
Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Altti Kuusamo (Turun yliopisto) ja kustoksena professori emerita Annika Waenerberg (Jyväskylän yliopisto).
Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Yleisö voi seurata tilaisuutta verkosta, osoitteessa https://r.jyu.fi/dissertation-pirinen-211120.
Kustoksen puhelinnumero, johon yleisö voi soittaa ja esittää tilaisuuden lopussa mahdolliset kysymyksensä, on 050 577 2416.
Väitöskirja on luettavissa verkossa.
***
Väitöskirjan tiivistelmä:
Tässä väitöskirjassa kuvataideteosten nimiä ja nimeämistä käsitellään taidehistoriallisesta, filosofisesta ja teoreettisesta näkökulmasta. Kuvataideteosten nimien historiaa käsitellään omana lukunaan teoreettisemman käsittelyn taustaksi. Historia osuudessa käydään läpi länsimaisen taiteen nimeämiskäytäntöjä renessanssista myöhäismodernismiin. Työssä on keskitytty teoksiin ja teosnimiin, jotka ovat jo synnyttäneet kysymyksiä ja keskustelua teosnimiään koskien. Teoreettisessa ja filosofisessa tarkastelussa keskitytään vuosien 1960 ja 2015 välillä käytyihin keskusteluihin.
Nimeämiskäytännön jo pitkästä historiasta huolimatta, teosnimien tutkiminen on usein sivuutettu tai kokonaan laiminlyöty. Tähän laiminlyömiseen on useita syitä. Teosnimet on voitu laiminlyödä, koska niillä on voitu ajatella olevan täysin neutraali tai viaton suhde teoksen sisältöön. Toisaalta on taiteilijoita ja tutkijoita, jotka suhtautuvat epäluuloisesti kieltä (tai mitään muuta ylimääräistä) kohtaan. Esimerkiksi modernistinen formalismi keskittyi visuaaliseen kaksiulotteisuuteen sivuuttaen ja laiminlyöden kaikki viitteet sanoihin tai kieleen. Taidehistorian tutkimuksessa epäluulot ovat joskus esiintyneet epäluulona kielellistä käännettä ja semiotiikka kohtaan. Monet nykyteoriat ymmärtävät kielen kuitenkin jonakin, jota ei voi, tai edes pidä yrittää sivuuttaa.
Vuosien 1960 ja 2015 välillä esitettyjen teorioiden arvioimiseksi, työssä analysoidaan erilaisia funktioita, joita teosnimille on eri teorioissa annettu. Yksi johtopäätös on, että teosnimiä koskevat teoriat ja keskustelut muodostavat varsin epäyhtenäisen kokonaisuuden. Teorioita koskevana synteesinä funktiot eritellään kolmeen pääfunktioon, jotka ovat nimeävä funktio, kuvatekstifunktio ja sosiaalinen funktio. Metafora ja narraatio ovat käsitteet, jotka usein nousevat esiin sanan ja kuvan suhdetta koskevissa teoreettisissa keskusteluissa. Lopuksi tarkastellaan näiden käsitteiden mahdollisuuksia teosnimen ja teoksen välisen suhteen tarkastelussa.