Avoin esitelmätilaisuus
Keskiajan tutkimuksen seura Glossa kokoaa kolme keskiaikaisen teologian, filosofian ja psykologian tuntijaa kertomaan tutkimusaiheistaan. Illan aikana opitaan, miltä Jeesuksesta tuntui, kannattaako verrata itseään muihin ja miksi pahaa tapahtuu.
Tilaisuus on kaikille avoin eikä vaadi ennakkoilmoittautumista. Ennen esitelmiä järjestetään Glossan sääntömääräinen kevätkokous, jonne yhdistyksen toiminnnasta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita.
Illan esitelmien abstraktit:
¶ Ritva Palmén: Ylpeys, väärä kunnia ja kateus. Vertailu muihin ihmisiin ja itsearviointi Tuomas Akvinolaisen (k. 1274) moraalifilosofiassa.
Ylpeys, väärän kunnian tavoittelu ja kateus ovat Tuomas Akvinolaisen mukaan kuolemansyntejä. Teoksissaan De malo ja Summa Theologiae sekä kommentaarissaan Nikomakhoksen etiikkaan hän osoittaa, että ihmisen mielenliikkeiden yksityiskohtainen analysointi on tärkeää, jotta näiden syntien toimintamekanismeja voidaan ymmärtää ja niiden syntymistä estää. Ylpeyteen, väärään kunniaan ja kateuteen liittyy kaikkiin ihmisen pyrkimys vertailla itseään muihin. Tämä vertailu kuitenkin epäonnistuu niissä kaikissa tapauksissa tai johtaa epätoivottaviin lopputuloksiin.
Tuomas ei kuitenkaan näytä ajattelevan, että sosiaalinen vertailu on lähtökohtaisesti synnillinen tai vältettävä asia. Se on keskeinen osa ihmisyhteisön sosiaalista elämää. Ilman vertailua ihminen ei kykene tuottamaan itsestään ja omista kyvyistään todenmukaisia ja realistisia arvioita. Keskeistä vertailun onnistumiselle on itselle oikean viiteryhmän löytäminen, hyvät arviointikyvyt, nöyryys sekä kyky oppia omista kokemuksiaan. Vertailun vääristyessä ihminen pitää itseään esimerkiksi muita parempana ja lankeaa ylpeyden syntiin. Kuten Tuomas osoittaa, vertailu on tyypillisesti inhimillinen tapa ajatella. Eläimet pystyvät siihen vain vaillinaisesti ja enkelien ei tarvitse siihen vaivautua.
¶ Tuomas Vaura: Inkarnaation psykologia 1200- ja 1300-luvuilla
Esitelmässäni tarkastelen 1200-luvulla ja 1300-luvun alussa käytyä akateemista keskustelua inkarnaation psykologiasta. Keskeisenä näkökulmana on filosofinen psykologia, joka keskiajalla oli yksi luonnonfilosofiaan kuuluva osa-alue. Inkarnaation psykologiaa koskevat keskustelut käsittelivät Kristuksen inhimillisen luonnon kykyä tietää, tahtoa ja tuntea.
Esitelmän ensimmäisessä osiossa kysyn, millaista inhimillistä tietoa Kristuksella oli keskiajan teologien mukaan ja tiesikö Kristus ihmisenä kaiken, minkä Jumala tietää. Toisessa osiossa tarkastelen Kristuksen tahdosta käytyä keskustelua ja kysyn, millaisia erotteluita teologit tekivät Kristuksen tahtoon sekä miten Kristuksen eri tahdot olivat suhteessa toinen toisiinsa. Kolmannessa osiossa käsittelen Kristuksen tunteita ja sitä, mitä tunteita Kristus ihmisenä koki ja miten Kristus kykeni tuntemaan samaan aikaan sekä iloa että kipua.
¶ Mikko Posti: Jumalan kaitselmus ja pahan ongelma skolastisessa teologiassa
Miten hyvän Jumalan luomassa maailmassa voi olla pahaa? Tämä kysymys on askarrattanut teologeja ja filosofeja läpi juutalais-kristillisen tradition historian. Käsittelen esitelmässäni vastauksia, joita tähän kysymykseen annettiin 1200- ja 1300-lukujen skolastisessa teologiassa Jumalan kaitselmusta koskevien väittelyiden erityiskontekstissa. Aiheen kannalta tärkeimpiä kirjoittajia ovat Tuomas Akvinolainen, Matteus Aquaspartalainen ja Tuomas Bradwardinus.
Pääväitteeni on, että skolastikkojen ratkaisuehdotukset pahan ongelmaan voidaan erotella kahteen päätyyppiin tai strategiaan. Ensimmäisessä strategiassa pahojen asioiden nähdään tapahtuvan täysin Jumalan intentioiden ja toiveiden ulkopuolella. Toisessa strategiassa myös pahoilla asioilla nähdään olevan jonkinlainen funktio Jumalan luomakuntaa koskevassa kokonaissuunnitelmassa.