VTM Juho Ovaska esittää väitöskirjansa ”Hiljainen käänne – Suomen ulkopolitiikan ja ulkopoliittisen päätöksenteon murrokset vuosina 1982–1992” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa lauantaina 20.5.2023 klo 12 (Turun yliopisto, Publicum, Mauno Koivisto -sali (Pub1), Assistentinkatu 7, Turku).
Vastaväittäjänä toimii professori Juhana Aunesluoma (Helsingin yliopisto) ja kustoksena apulaisprofessori Markku Jokisipilä (Turun yliopisto). Tilaisuus on suomenkielinen. Väitöksen alana on poliittinen historia.
***
Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on tehty kuluneen runsaan vuoden aikana perustavanlaatuisia linjavalintoja. Edellisen kerran Suomen ulkopolitiikassa tapahtui yhtä merkittäviä muutoksia 1990-luvun vaihteessa, kun niin sanottu kylmän sodan aikainen maailmanjärjestys murentui. Ennen 1990-luvun vaihteen muutosta Suomi oli tasapainoillut toisen maailmansodan jälkeiset vuosikymmenet idän ja lännen poliittisten intressipiirien rajalla.
Tutkimus kytkee 1990-luvun vaihteen muutoksen osaksi pidempää kehityskulkua.
Mauno Koivisto oli valittu tasavallan presidentiksi vuonna 1982. Koiviston presidenttikauden alkuvuosina keskeistä oli ulkopoliittisen jatkuvuuden osoittaminen, jota määritti suhde Neuvostoliittoon.
Suomen ulkopolitiikkaan nousi 1980-luvun puolivälissä uusia elementtejä, kuten suurvaltojen välinen taustadiplomatia, kahdenväliset poliittiset suhteet Itä-Aasian maihin ja aiempaa tiiviimpi osallistuminen monenkeskisiin länsieurooppalaisiin yhteistyöjärjestöihin.
Hiljainen käänne – Suomen ulkopolitiikan ja ulkopoliittisen päätöksenteon murrokset vuosina 1982–1992
osoittaa laajoihin suomalaisiin ja kansainvälisiin arkistoaineistoihin pohjautuen, kuinka Suomen ulkopolitiikka muuttui Mauno Koiviston presidenttikaudella. 1980-luvun puolivälissä alkanut käänne
koski ulkopoliittisten valintojen ohella Suomen ulkopoliittista päätöksentekojärjestelmää ja poliittisessa kulttuurissa tapahtuneita muutoksia.
Kansainvälisen järjestyksen mullistukset 1980- ja 90-lukujen taitteessa muuttivat Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittista asemaa oleellisesti. 1980-luvun puolivälissä alkanut hiljainen käänne madalsi kynnystä, kun Suomi tulkitsi puolueettomuuspolitiikan sisältöä uusiksi ja päätti hakea keväällä 1992 Euroopan yhteisön jäsenyyttä.
Suomen nopea sopeutuminen muuttuneeseen kansainväliseen järjestykseen ja liittyminen niin sanottuun voittajien leiriin 1990-luvun alussa osoitti Suomen olevan osa länttä.