FM Anna Kajander väittelee 21.2.2020 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta ”Kirja ja lukija digitalisoituvassa arjessa”. Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Aurora, sali 229, Siltavuorenpenger 10.
Vastaväittäjänä on professori Raine Koskimaa, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena on professori Hanna Snellman.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
***
Kirja ja lukija digitalisoituvassa arjessa
Sähköisiä kirjamuotoja verrataan usein painettuun kirjaan. Osa lukijoista painottaa mieltymystään jälkimmäiseen ja samalla kirjaan esineenä. Lukuhetkiin liitetään kirjan tuoksua, koskettamista ja sivujen rapinaa. Aistikokemusten merkitystä lukemiselle on kuitenkin usein vaikeaa pukea sanoiksi. Tutkimus käsittelee näitä kokemuksia eri kirjamuotoihin liitettyjen käsitysten kautta. Painopiste on painetun kirjan merkityksessä tilanteessa, jossa sähkökirjat ovat vaihtoehto. Siinä selvitetään, millaisia käytännön kokemuksia ja odotuksia lukemiseen kuuluu ja mikä merkitys kirjojen muodolla on lukijalle. Lukemista tarkastellaan tekstin tulkinnan sijaan kulttuurisena ja kehollisena toimintana. Näkökulma keskittyy vapaa-ajan lukemiseen.
Tutkimuksen keskeiset käsitteet ovat esine ja materiaalisuus. Teoreettinen viitekehys perustuu etnologiseen materiaalisen kulttuurin tutkimukseen, jossa kiinnitetään huomiota esineen ja ihmisen väliseen vuorovaikutukseen. Tutkimusaineisto on Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran vuonna 2014 keräämä ja arkistoima Elämää lukijana -keruu, jossa suomalaiset kertovat lukemisestaan käytäntönä. Metodologia perustuu etnografiaan. Tutkimuksen mukaan painettu kirja voi toimia lukuhetkeen orientoivana esineenä ja liittyä hiljentymiseen sekä oman rauhan hakemiseen. Kosketus, tuoksu ja äänet tukevat keskittymistä sekä auttavat tekemään lukuhetkestä rentouttavan tilanteen. Tämä voi tukea lukumotiiveja, joiden tarkoitus on viihtyminen tai muusta arjesta pakeneminen. Kirjaesineeseen liitetyt merkitykset rakentuvat kerrostumista, jotka ovat sidoksissa lukijan aiempiin kokemuksiin.
Lukuhetken lisäksi kirja esineenä on osa laajempaa kokonaisuutta, johon liittyvät kirjalliset tilat, kirjahyllyt, kirjastot ja kirjakaupat sekä kirjojen hankkiminen, säilyttäminen ja toisinaan kierrättäminen. Tämä asettaa painetun kirjan ja ruudulta lukemisen vastakkain, sillä sähköiset kirjamuodot muuttavat lukemiseen liittyviä käytäntöjä. Toisille nämä ilmenevät lukemista tukevina muutoksina, mutta monet pitävät mieluummin kiinni lukemisen tavasta, jossa painetut kirjat ja niiden kanssa toimiminen ovat läsnä muuten monilta osin digitalisoituvassa arjessa. Aineiston perusteella sähkökirjoja välttelevät lukijat näkevät näiden ongelmaksi yhteyden johonkin nopeatempoiseen ja tehokkaaseen toimintaan, esimerkiksi työelämään, ja hakevat painetulta kirjalta vastapainoa muulle arjelle. Sähkökirjoista pitävät korostavat kirjamuodon nopeutta, kätevyyttä ja helppoutta, mutta he eivät kuitenkaan yleensä aseta eri kirjamuotoja voimakkaasti vastakkain. Sen sijaan he käyttävät niitä eri tilanteissa lukemista tukevina elementteinä.