FM Sanna Supponen puolustaa väitöskirjaansa Alphabetum distinccionum of Master Mathias of Linköping: its composition, use and literary context, perjantaina 25.8. kello 13 Helsingin yliopiston päärakennuksen saliin U3032 (Unioninkatu 34, 3krs). Tilaisuutta voi seurata myös verkossa.
Vastaväittäjänä toimii professori Roger Andersson (Tukholman yliopisto) ja kustoksena professori Samu Niskanen. Tilaisuuden kielet ovat suomi ja englanti. Väitöskirja ilmestyy sähköisenä Heldassa noin viikkoa ennen tilaisuutta.
http://hdl.handle.net/10138/563659
Väitöskirjassaan Supponen tutkii maisteri Mathias Linköpingiläisen (k. n. 1350) laajaa aakkosellista hakuteosta Alphabetum distinccionum. Mathias oli yksi Ruotsin keskiajan tärkeimpiä oppineita ja hänet tunnetaan parhaiten pyhän Birgitan rippi-isänä.
Mathiaksen Alphabetum säilyy vain kahden käsikirjoituksen palasina hajallaan kahdeksassa arkistossa.Tutkimus on ensimmäinen kokonaisvaltainen selvitys siitä, mikä teos on, mihin sitä on käytetty ja mikä sen kirjallinen konteksti on. Teoksen tutkimuksen ovat mahdollistaneet viimeaikaiset Pohjoismaisten käsikirjoituskokoelmien digitointihankkeet ja siihen liittyvä perustutkimus. Väitöskirja tuo tähän tutkimuskenttään uuden näkökulman suuntaamalla katseen yksittäiseen teokseen laajojen kokonaisuuksien sijaan. Väitöskirja osoittaa, että vain osittain säilyneistä teoksista voidaan saada verrattain hyvä kuva teoksen sisällöstä, laajuudesta ja rakenteesta. Tutkimuksessa hyödynnän teoksen sisällön lisäksi käsikirjoituslehtien fyysisiä piirteitä ja varhaismodernia uusiokäyttöä tilikirjojen kansilehtinä. Lisäksi se hyödyntää hakusanojen välisiä ristiviitteitä kadonneiden asiasanojen tunnistamiseen. Sitä kautta pystytään tunnistamaan noin puolet teoksen 4000 asiasanasta, vaikka vain neljäsosa alkuperäisestä tekstistä säilyy. Tämän avulla pystytään saamaan huomattavasti kattavampi kuva teoksen sisällöstä ja käyttötarkoituksesta.
Tutkimuksen perusteella Alphabetum vaikuttaa olevan keskiaikaisten hakuteosten luokassa poikkeuksellisen laaja-alainen teos niin asiasanojen kuin niiden sisällön osalta. Vaikka teoksen pääasiallinen käyttötarkoitus vaikuttaa olevan saarnojen valmistelu, Mathias kokosi siihen monipuolisesti erilaista teologista ja luonnontieteellistä aineistoa. Hän myös yhdisteli ainutlaatuisella tavalla eri tietokirjallisuudenlajeja. Näin käyttäjä löysi yksistä kansista kaiken, mitä saarnan valmisteluun tarvittiin sen sijaan, että olisi konsultoinut kolmea tai neljää eri teosta. Mathias palveli myös lukijoitaan luomalla teokselle monimutkaisen mutta käyttöähelpottavan ulkoasun. Teoksen luominen vaati tasokkaan kirjaston ja sen kopiointi ammattitaitoisia kirjureita. Alphabetum onkin osoitus varsin kehittyyneestä kirjallisesta kulttuurista 1300-luvun puolivälin Ruotsissa.